Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N: O 3
K 1 RJAPA1 NOLE HTI
11
e*
(3Ci tjapaiiiotaitufcicu Taulu, muficiifcmal-fa suommncltu.)
uin aattcljen palroelijat am pai) at
Coimtmmc me ivaan malotyösfä,
Sen eestä Fnin uijal?al taistelijat
Sobimme me fortaus«yösfä.
Kun nteit’ etupääsfä niin uffonen Päy
fiän huutaen: tulFoIjou rcalo!
Siiloinpa ei fuinfatjan faufaua näy
Kaarttinfa taa musta, mut jalo.
CäälT uuteljeu taisteluihin ufeimmat
2tfeenfa me uiain roafaroimme,
£uotinfafin tarffaljan ain’ ofuroat
IDalella me täällä main rnoimme.
Kruubista jos taistelun mustunut lie
Kätemme, tof’ ain’ yi?a tiellä
JlTeit’ tali* ebespätn iualolippit roain u?ie
lITusfilla meill’ loiste on toiela.
(Dlentme jo neljänä tuuos’fatana
©utenberg’iu mafytan>an pajan
llle roartijat olleljet, fableljita
Katfaisfeljet färftujän ajan.
ipatfF fääpiöit’ täällä f yli* äljfäellcu
luit’ taas tafomasfa on yljteeu,
leiin riffi ne faamme me taas, repien
Ice fuin fyämäljäffien iryljtecii.
IPait’ tuoli’ afefjuonc fuin fjautä nyt on,
<£i uffonen pauljajamalla
Käy ftellä, fe fuin meri liiffumatou
0u, jolla tof’ fuofyu oit alla.
21Tut fuolju fe jos yli partaljitten
IDaan fyöffymi, peittäen maita,
Se murtätm muureja, tcauljtia feu
Kenenfäfjän ma!} ti ei taita.
Illaljt’ yfft tof’ ou, jofa laineetta
Seu fyillitä tn oi roafyingotta:
IDastusta uniin aattefyit’ aatteljilla,
Itiin luoitto ou feu, mif’ on totta!
Kristallia rouobata feu purobou!
(Esteelft feu Ijeiffo ou roalli,
ja maalle, joll’ oupi iriel’ yö roaloton.
Koin fyuomifen nousta fa falli!
He taittelet, jotfa löi fafylcljijm
Cyranni tuo Pecftan ferran,
(Dlemme ja laineljifas merifin
Pommittama ^rieblaubiu Ijerrau.
Hitti laiueljet raimofimat ylui maan
3a pusfiunit muoria unistaan :
Ijerramme ei fuote ctf’ faljlcljinfaaii
tjäut’ estetä maÖitfemastaan.
jos laiueljet oonime, jotf’ unhotetaan
Koht’ tuoli’ atvarall’ ulapalla,
jlolla tof" fäyinme me painelemaan
Suurimpata taitpabau alla,
Ilatetta toapaata, joll’ on fäbesfään
Paljaana fe isfetbä faipa,
jof faljleljet faapi faiff’ erfenemään —
Bevralle ei työ ole Ijalpa.
Saulumme näin, meiffofet, faifufoliou,
IDapaata fuit teemme me työtä.
IITeilt’ ilmibiu faattama tieto tuiel’ ou
luifoistaira, fuoleman yötä
Kuu faamme jo maata; fe riemua tnie
Etäälle, fe yön Ijämyn poistaa:
Seu eesf elo, fuolenia turfja ei lie,
jost’ yösfäfiu iralfeus loistaa.
Älkäät unhottako voimistelua!
ry) erveys on elämän korkein hyvyys. Se, joka omistaa
’ hyvän terveyden, on onnellisempi kuin se, jolla on suuret
rikkaudet. Sentiihden se on suuresta arvosta, etenkin,
työmiehelle, jolla ei ole muuta pääomaa kuin työkykynsä, että
pitää huolta ruumiinsa terveydestä. Tämä tapahtuu parhaiten
raittiissa ilmassa oleskelemisella ja ruumiinliikunnoilla.
Raitista ilmaa tarvitsevat erittäinkin kirjapainolaiset.
jotka kaiket päivät täytyy seistä huoneessa, jossa ilma tulee
sekoitetuksi myrkyllisellä tomulla ja lampun sauhulla. Sopivia
ruumiinliikunnoita tarvitsevat he myös, sillä heidän työnsä
on, niinkuin muidenkin ruumiin työläisten, yksipuolinen,
sillä tavoin että muutamat ruumiinosat tulevat ylelliseen
ponnistukseen työstä ja sitä vastoin toiset, yhtä tärkeät,
alinomaa saavat levätä ja sillä tavoin tulevat
harjaantumattomiksi ja heikoiksi. Nuo ruumiinosat täytyy sentähden
harjoittaa ja vahvistaa voimistelulla eli muilla
ruumiinliikunnoilla jos vaan ne pitää pysyä terveinä. Joka sillä tavoin
hoitaa ruumistaan voipi vielä vanhoilla päivillään iloita
hyvästä terveydestä ja hyvistä ruumiinvoimista. Sitäpaitsi
ei vahva ja terve ruumis vaivu niin helposti kiusaukseen,
kohtuuttomuuteen ja juoppouteen, sillä »ruumiinliikunnoilla
estetään kapakan liikettä». Se, joka ei kerkiä eli jaksa
lulla kahta tuntia viikossa voimistelemaan, tulkoon edes
yhden tunnin ojentamaan itseänsä ja hän tulee pian
huomaamaan että se aika, jota hän sillä tavoin käyttää, ci ole
mennyt hukkaan.
Kirjanpainajain Yhdistyksestä.
— Helsingin Kirjanpainajain Yhdistyksellä oli
kuukaus-kokous 17 pmii Maaliskuuta. Ohjelmassa oli kysymys: „Millä keinolla
rakennusrahasto saataisi nopeammin kasvamaan?" Kysymyksestä kehittyi
vilkas keskusteluja monta ehdotusta tehtiin lämpimyyaestli asian eduksi.
Viimein yhdistyttiin siitil että kirjapainojen vlöskantomiehet alkavat
heti keräämiin vapaaehtoisia lcuukaus- ja laskumaksoja rahastolle ja
että tulevana syksynä toimitettaisiin julkisia iltamia ja
kansankonsert-teja seka myöhemmin arpajaiset. Huvitoimikunta saattaa jo kesälläkin
toimittaa jonkun huvimatkan sopivan tilaisuuden ilmaannuttua.
Sitte ryhdyttiin valitsemean komitean jäseniä tekemään
jäjestys-sääntö ehdotusta* huvitoimikunnalle ja tulivat siihen lirat A. Holmberg.
M. Koppel, J. Laner, O. Lindstedt ja F. Sallot.
Seuraavan kokouksen keskustelukysymykseksi asetettiin: Onko
latojilla, joilla on tapana työskennellä sunnuntaisin ilman pyyntöä, oikeus
h(l<ea 50 "/„ ylennystä silloin hin he sellaiseen työhöön tulevat pyydetyiksi?
— Suomen Kirjanpainajain Apuyhdistyksellä oli vuosikokous
«T. C. Freiickell’in ja Poikain konttoorissa Helsingissä 3 p:nä Maalisk.,
jolloin hoitajain ja tilintntkijain kertomukset luettiin. Tilssii annamme
kertomuksen kassan toiminnasta v. 1888:
Vuoden alussa oli jäsenluku................................... 98
„ kuluessa sisäänkirjoittaneita............................ 15
Yhteensä 118
Vuoden kuluessa kuolleita................................... <>
„ „ eroitettu...................................._2 g
Jälellä 105
Vuoden sisääntulot:
Jäsen- ja sisäänkirjoitusmaksuja........................... 1,241: —
Lahja................................................... 500: —
Korkoja................................................ 1,908:32
.5V 3,649: 32
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
