Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12
K 1 RJ APA1 NOLE HTI
N:o 8
Vuoden menot:
Hoitokustannuksia....................................... 13:22
Sairasapua..................................................................................<536: 35
Hautausapua................................................500 —
Eläkkeitil......................................................................................1.1-13:75
Kassanlisävs on siis...................................... 1.350: -
■5V 3,649:32
Kassan sttÄstö 1 p:nil Tammik. 1888....................... 30,253:56
„ lisHys v. 1Ö88 .................................... 1.356: —
„ säästö 31 p:uä Jouluk............................. 31,609:56
Kun kertomukset oli luettu ja hoitokunnalle myönnetty tiliuvnpaus,
toimitettiin vaalit niiden sijaan jotka olivat vuorossa erota, ja uudestaan
valittiin entiset, nimittäin varapuheenjohtajaksi hra E. Nordling,
rahastonhoitajaksi R. Ahlstedt ja toimikunnan jäseneksi G. Stjerlunu.
Tilintarkastajiksi tulivat hrat A. Holmberg, A. J. Jakobsson ja IC. Rutqvist.
— Päätettiin varustaa jokaiselle jäsenelle kuittikortti, johon
kirjapainossa olevat valtuutetut voivat kuitata tehdyt sisaänmaksut.
— Voimistelu. Pitemmän ajan on muutamia kirjanpainajia
täällä pitäneet voimisteluharjoituksia pari kertaa viikossa. Harjoitukset
pidetään tänä voimistelukautena tiistai-ja perjantaitai-iltoina k lo ’/s 9
venäläisen lukion voimistelusalissa, joissa nämä ravakkaillu
ruumiin-liikunnoilla virkistävät tomulta ja lampunsavulta täytetyt keuhkonsa ja
venyttävät työstä kangistuneet jäsenensä. Vaikka harjoituksia jo vähän
aikaa on pidetty, voipi vielä uusia osanottajia ilmoittaa itsensä.
— Tapaturmavakuutus. Simeliuksen perillisten
kirjapaino-yhtiö on vakuuttanut painossa olevat työntekijät työssä tapahtuvia
tapaturmia vastaan.
Myös Weilin ja Göös’in tehdas- ja kirjunkiistannus-osakeyhtiö on,
kuten olemme kuulleet, aikoneet vakuuttaa kaikki työntekijänsä
tapaturmaa vastaan.
— Kuollut. Latojntait.uri August Julin kuoli täällä, pitkällistä
rintatautia sairastettuansa, t k. 19 p:nii 37 vuoden iässä. Vainaja oli
yksinomaisesti ollut Helsingfors Dagbludin latojana, seuraten sen erilaisia
vaiheita ja kuoli nyt vähää ennen lehden lakkaamista. Hän oli Th.
Sedcrholurin kirjapainossa ulosoppinut ja kuului pitemmän ajan Suomen
Iurjanpainajuin Apuvhdistykseen, mutta erosi siitä tuntemattomista syistä
joku vuosi sitte.
Kirjapainolchden Toimitukselle.
Kysymys.
Eiköhän kirjanpainajani yhdistyksen huonerakennusta saattaisi
panna osakkeille. Tällä tavalla luulevat allekirjoittaneet vhdistyksen
pikemmin voivan saada oman talon. Osakkeiden arvo olisi esiin. 25
markkaa ja niinikään tulisi milt’ei jokainen kirjanpainaja vähäeräisillä
maksoilla tällaisten omistajaksi. Vuosien kuluessa pidettäisi yleisiä
kansankonsertteja, iltamia y. m. huvia, jotta tuloilla näistä saataisi
kuolettaa sitä lainaa, joka, lukuun ottamatta osakkeista karttumatta
summaa, tätä varten olisi tehtävä. Ehkä olisi syytä keskustella asiasta
lähimmässä kuukauskokouksessa? ’’ Asiaan mieltyneet.
Ruotsin lehtien mukaan julkaisemme tässä seuraavan vertailun
norjalaisten ja ruotsalaisten keskinäisistä palkkaehdoista.
Norjalaiset kirjanpainajat pyytävät 34 a 30 äyriä 1.000 kirjasimelta,
vaan isännät eivät luule saattavansa makeaa enemmän kun 92 a 34
äyriä. Tukholmassa maksetaan nykyään 30 ävriä 1,000 n:lta — 27’/,
äyriä 1,000 kirjasimelta Ruotsin kirjapainolaisten hiljakkoin laaditun
uuden hintamääritelmäu mukaan, joka näinä päivinä on ollut näkyvissä,
pyytävät he 80 äyriä 1,000 kirjasimelta.
— Ihmeellinen latomakone. Eräässä Tukholman lehdessä
luetaan: Tnas kuuluu Amerikasta eräästä nerolllsusta keksinnöstä, joka
kuvaa aikakauttamme ja ehkäpä enemmän aikakuutemme Amerikan. Hra
Capehart Miuneapolissa lienee nimittäin suorittanut probletnin
latomakoneesta aivan yksinkertaisella ja omituisella tavalla. Kone 011 likipitäin
tavallisen kirjoituskoneen perusteella rakettu, vaan kirjoituskoneessa
vastaava kirjasinpaiuo tekee tässä koneessa matrisiu sterootvpilaattojen
valamiseksi siten, että se likistää kirjasinten jäljeu paksuun ja kuivaan
pahviliuskaan, sellaiseen nitn. jota nykyään yleensä käytetään märkänä
matrisien valmistukseen. Latominen ja matrtsien valmistus tapahtuu
niinikään samassa ja ilmaantuneet virheet oikaistaan huokeasti siten että
virheellinen paikka likistetään ulos matrisistu ja siihen paunaan sitte
pieni liuska, jossa on oikea paine *. Helppo on havaita, mitä suuria
etuja sellainen kone tarjoaa. Kone, joka suorittaa tehtäviinsä kolme kertaa
nopeammin kuin sukkela latoja, sanotaan olevan tavallisen kirjoitus
pöydän kokoinen, eikä tarvitse enemmän liikkeesen kuin ’/,„ hevosvoimaa
Sekalia.
— Jalander’in kirjapainosta täällä kuuluu tulevan tosi.
Huo-neusto sille kuuluu olevan vuokrattu eräässä talossa kauppatorin
varrella. Syy siihen ett’ei siitä tullut mitään Erikinkadun varrella, kuuluu
olleen se, että koneenkiiyttämistä varten hankittua kaasumotoria ei
voitu käyttää siellä — kaasun puutteessa.
— Kruunattuja kirjanpainajia. Silloisen kirjanpainajan,
kanslianeuvos P. A. Wallmark’in pitämässä puheessa, Kirjnpainuseurun
juhlassa Tukholmassa 5 p:nä Heinäk. 1640. mainitaan että kuningas Adolf
Fredrik antoi linnaan perustaa kirjapainon ja kunink. kirjanpainaja
Momma’n johdannolla itse latoi ja painoi, mutta luopui siitä piau syyBtä,
että silloin käytännössä olevat pitkät ja kalliit pitsikalvoimfit
turmeltuivat. — Kustaa LLI:s oli myöskin, kun hän 1770 oleskeli
Gripshol-massa, antanut sinne viedä viiden kirjasinkastin sekä painomustetta ja
silloin tavalliset pallot, joilla huvitteli itseään apulaisensa kunink.
kirjanpainaja Fougt’in y. m. keralla latoen ja painaen ohjelmia niihin
ranskalaisiin näytelmiin," joita siellä annettiin. Näistä ohjelmista kuuluu
joitakuita säilytettävän kunink. kirjastossa Tukholmassa varustettuna
muistiinpanolla: ä Gripsholm, de rimprimerie Uoyale. Painaminen kuuluu
toimitetun sillä yksinkertaisella keinolla että kuningas islui kehiölle.
* Kuinkahan silloin mcnotelllin kun kirjoittaja nnat l*Y»lli»ot „kon-nukaan»"
takoa? Latojan ky*yu.y*.
— Kirjatnllien johdosta, jotka meillä nykyään pantiin
käytäntöön, kirjoittaa Tukholman lehti ..Dagens Nyheter":
Suomalaiset, näyttävät tulleen kirjatulleihin samanlaisista puuhista,
jotka muutamia vuosia sitte antoivat aihetta Ruotsin valtiopäiville
suo-jelustullin asettamiseen Saksassa painettuja virsi- ja rukouskirjoja y. m.
vastaan. Sen mukaan mitä mc tiedämme, on eräs firma täällä
Ruotsissa vastaan ottanut suomalaisen tilauksen virsikirjojen jonkun määrän
painamisesta Suomelle, vaan jonka asioimispuuhan nykyään asetetut
tullit luultavasti vastaisuudessa tulevat ehkäisemään. Samaten taitavat
suomalaiset kirjatullit, vaikuttaa myöskin Suomesta saapuviin tilauksiin
Runebergin teoksia, jotka enimmäkseen ovat painetut Ruotsissa. Mikil
seuraus niillä muuten tulee olemaan, riippuu ehkä siitä miten nimitys
,jälkipainos" selitetään.
— Edisonin uusin parannettu puhumakone fonograf) on
sanomalehti _Worlds"in kirjapainossa New-Yorkissa tehdyissä kokeissa
näyttänyt viehättävän ominaisuutensa. Mainitun lehden toimittaja piti
esitelmän, johon tiluisuuteen puhumakone pantiin käytäntöön Kuulon
mukaan latoi tottunut latoja kirjapainossa puheen, jonka puhumakone
saneli edellä nelikertaa likaisemmin. Koe osoitti 1 odelman sisältäväu
paljon vähemmän virheitä mitä epäselvän käsikirjoituksen mukaan
tavallisesti syntyy, ja näyttää siltä että puheet enemmän tai vähemmän
luotettavien kirjoituksien avutta käyvät hyvinkin päinsä suorittaa. —
Tämän kertomuksen mukaan näyttää siis tuossa vanhassa ennen
kokonaan käyttämättömässä puhumakoneessa tehdyn melkoisia parannuksia
— Kirjanpainajain tyonlakko Kristianiassa. Mainitsimme
lehtemme viime numerossa ettii kirjanpainajat päättivät irtisauoa
paik-kunsa. Askea tulleitten tietojen mukaan onkin työt jo lopetettu niissä
kirjapainoissa, joissa isännät eivät maksa pyydettyä korotusta.
Työnlukkolaisten luku on 100. Joka mies saapi kirjanpainajain
yhdistykseltä 10 kr. viikossa, perheelliset enemmän. Menot ovat luetut
2,000 kruunuksi viikossa. Yhdistyksen varat ovat 10.000 kr. Työssä
olevat jäsenet ovat toistaiseksi suortuneet luovuttamaan 10%
työpalkastaan. Tietojen mukaan on työnlakkolaisille taa’aitu apua
maaseuduilta ja ulkomailta, erittäin Tanskasta 500 kr. viikossa. Sähkösanomia
on saatu Itävallasta, Saksasta, Ranskasta. Tanskasta. Ruotsista ja koko
Norjasta osaksi avun lupauksin, osaksi vakuutuksia ctt’ei yhtään
kirjanpainajaa saavu ICristianinan työlnkon kestäessä.
G. HANEMANN & POIKAIN
KIRJASIN VALIMO
Perustettu ». 1842, HELSINGISSA, Kasarmikatu 32,
vattoan ottaa Ja toimittaa tilatessa kirjasimia, knvlolaattoja ikllnhtWl,
tnetslnklvllvoja, palkimoinltalcja, puupiirroksia y. in.; oluil- Ja
oi»a-kirjn-imin. «nlukkelta. ohukkeita upatleri. «okä n. k. klrjnni-lM|alailel>
min löytyy varantoon, Ja robkunomuit.’ filmiin htioiuautun ctlii
kirjiul-mct valetann .uoinnlaUui. rnutsalalsta tai tnyöiklli *nomalal»-ruotiialal-,ta
latomista vartoo, kalkki tilaajan tahdon mukaan, Jott’ci mltiiän
tarpeot-tomla kirjaviiniä tavata ja nuotta malucta.
liuKlnuniinelidiilulitin iiitirimiiiuta yn iiitiwiwi’>< ’. tiriajiaiii9ift’i
laaditaan pian ja huokealla i/an<i tiili iirit i^ili jrlewritpi/J
kirjapainoja, rimultbtiin painamitta lartrn, /niniita/in 4ja JS,000 Sm. tunn itta.
Paprrinlolkkuukonolta, pika-, kiii- Ja pakkapalnimla lmnkltiutn
tehtaan hintoihin; myönkin tolmltrtann kirjasimia etovlllk
uikomnalnl–ilta klrjaxinvallmolltn alkuperäisistä hinnoilta ja suurem luisua
tilauksina vlelS tulli- Ja lRbmvfku«tnutitik>l>takln vapaina tiijiUK.
Uual Korpun koriste ä 4 m. nanln.
rrtxu uu iLixiu 111 imjiuuviiu m-oiLv-M
Paikkaa haetaan.
Erää bonkilo. Joll»
nuirtm-nftuu kinp’1ir l’Cl Huot*l - .i
an ollut t»lmona
nfijrallvllli-iinn valokuvatin JHIJonlöä
vatien, h*k<*<> palkkaa 8uotnn*a.
Ilyvi& toill»luk-l« nn
n«lli-ttS-ru*A r.iiliiinmin Kirjapaino’
lohdun tultnliuluelu.
Heitifljim J. Simftliuktao peHitistan kirjapaino.oiakoyM"’, iSSg.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
