Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— Niin Wenäjällä wirkoja
netaan. Warsowassa on äskettäin
lIut eron saanut koulupiirin tar-
kastaja Peter Dimitrijesf Solomin.
Hän oli aikoinaan kotkitta opetus-
asiain ministerillä kreiwi Adlerber-
gillä, mutta kreimi tuli aikojen ku-
luessa huomaamaan ettei kokin taito
pysynyt tieteen edistyksen tasalla.
Sen muoksi sanoi kreiwi kerran osas-
tonpäällikölle että Solominille olisi
wirka jossain hankittama; pian sai-
kin hän allekirjoittaa Solominin ni-
mityksen johonkin toimeen, tarkem-
min katsomatta mihin.
Ministeri, joka oli siten päässyt
kokistaan, oli jo asian puoleksi un-
hottanut, kun tullessaan Warsowaan
näki Solominin "kullatussa uniwor-
mussa koko maakunnan kouluwirka-
miesten etunenässä. Hän hämmäs-
tyi, nähdessään Solominin näin kor-
keaan wirkaan joutuneen, mtttta hänen
seuraajansa rauhoittiwat häntä, huo-
mauttaen että jos hänet, olisi alem-
paan koulu-mirkaan nimitetty, olisi
hänellä wälttämättä pitänyt olla
tietoja "
— Oikea kultalait-ia on Bre-
mesilinjan laima "Elbe", joka w. k.
20 p:nä lähti Nem Yorkista Breme-
niin, mukanaan ääretön summa ra-
haa ynnä mitata armokalua. Kul-
lassa se kuljetti Enroppaan tällä
matkallaan 3.900,000 dallaria. Si-
tä paitse löytyi laiwassa hopeassa
43,500 dollaria jotka owat määrä-
tyt mietäwäksi muutamille Lontoon
suurimmille pankkiireille.
— Kiwettyutjt on wähitellen H.
F. Ryan, eräs 27 wuotias farmari
Hiekmannissa, Kentuckyssä. Mies,
joka on tukeman rakenteinen, kertoo
että hän wiisi wuotta takaperin työs-
sä ollessaan tunsi kowan tuskan oi-
keassa polwessaan, jota ei kuitenkaan
sen koommin ottanut huomioonsa, en-
nen kuin polwijänteensä alkoiwat pa-
hasti paisua. Kipu ei poistmiut,
ntutta sen sijaan alkoi oikea jalkan-
sa ajettumaan alapuolelta polwea.
Lääkärinapua poloinen kyllä haki,
mutta kiwettymistä yhä jatkui, ja ny-
kyään on koko oikea puoli ruumiis-
ta aina päähän asti kuiwanut. Wa-
senkin puoli on jo wianalainen, ja
ellei onneton ennen wuotta kuole, on
hän pian olewa eläwä kiwennäis-
olettto. Järkensä on wielä ihan sel-
wä ja ruokahalunsakin on hywä, jot-
ta parempaa ei tarwitse toiwoakaan,
niin kertowat Ameriikan lehdet; S:t
Lousin lääkäri-yhdistys aikoo ottaa
Nyanin hoidon huostaansa.
— Neekerit naamiohuiveissa.
Frank Carrol on eräs nnori no-
kinaama, joka w" k. 16 p:nä S:t Lois-
isa, Misissourissa, tuomittiin 300
dollarin sakkoihin ja tämän summan
puutteessa nyt saa istua kuusi kuu-
kautta työhuoneessa.
Carrol oli w. k. 15 p:nä illalla
esiintynyt hännystakissa Central-turn-
imin-n lan-kim! 14 p:inä
"kiäwaa
hallissa, jossa musta ylimysseura
paraiten wietti komeita naamiohu-
weja. Hän oli sattuneet ottamaan
pari naukkua liiaksi ja niin hän äk-
tetushuoneesta ilmestyi ih-
kasen alastomana tanssisaliin. Täällä
hän esitti kamalan sota-tanssin. Nuo-
ret naiset, jotka ensiksi luuliwat haa-
utua apinaksi, meniwät pyörryksiin
ja kowa melske syntyi, josta Carroll
pelastui ainoastaan poliisin awnlla.
Turwallisuuden wartijat oliwat pa-
koitetut wiemään Carrollin Aatamin
puwussa putkaan, ja wasta puolen
tuntia myöhemmin sai hän koppiin
maatteensa, jotka oli yltääii riisunut.
– Nälkä saattoi ihmissyöutiin.
N. k. Hapeas-Corpus lainkäyttö, kos-
kewa erään "Packer nimisen miehen
wapauttamista, joka nykyään istin!
Denverin mankilassa Coloradossa, he-
rättää jälleen esille wanhan jutun,
joka ei ole kauniimpia laadultaan
Paeker oli tuomittu elinkautiseen pak-
kotyöhön, koska hän nälän pakoit-
tamana oli surmannut wiisi tome-
riaan ja osaksi fyönyt näiden ruu-
miit.
Kauhea tapaus tapahtui talwella
wuonna 1873 eteläisissä Colorados-
sa. Packer ynnä wiisi mnuta työ-
miestä jontuiwat kowassa lumimyrs-
kyssä harhateille, eksyimät pois oi-
kealta tolaltaan ja saiwat wiikko-
kausia kärsiä mitä suurinta puutetta.
Ruokawarat loppuiwat pian, ja nä-
län waiwaamana murhasi Paeker to-
werinsa, joidenka lihasta eli, kunnes
hädästä jälleen pääsi.
ientunne-inis,
Aikana tälläisenä, jolloin kaikki"
aineelliset olot owat rappiotilassa,
jolloin sanomalehdet tuhkatiheään ker-
towat konkursseista ja jolloin joka
haaralla walitetaan auttamatonta ah
dinkoa, on kauppakertomuksen kirjoit-
taminen hywin tukala tehtäwä –—
sen myöntänee jokainen, joka asioita
tuntee. Welwollisuus lukijoita koh-
taan käskee kirjoittamaan, mutta mi-
tä kirjoittaa, kirjoittaako alituisista
konkursseista? Sillä kauppamaail-
massa ei näihin aikoihin paljon muu-
ta tapahdu.
Huomattawimpia seikkoja epäile-
mättä nykyisiin on se, että wiljan
hinnat, näin nälkä wuoteen nähden,
owat werrattain huokeat, Korkein
hinta, jonka wiimeinen mitallinen il-
moitus tiesi, oli näet rukiista aino-
astaan 26 mk. sadalta kilolta, ja se,
kumma tyllä, juuri maan eteläosassa,
Lowiisassa Kadon kohdanneilla seu-
puilla, esim. Kuopiossa, oli hinta ai-
noastaan 21 mk. 100 lta kilolta.
Mistä se tulee — kysynee joku. Se
tulee siitä, että meillä on miljaa run-
saasti maassa. Wiljasta ei ole puu-
tetta, rahaa waan kaiwataan millä
sitä ostaa. Muutamilla seuduilla
maata näyttää olewan oikeen kilpai-
lu olemassa, miten maansaada wil-
jaa myödyksi, sillä aawistetaan, ettei
jakseta ennen nutista nykyisiä milja-
warastoja loppuun kulmiaa. Mo-
nikin pettyi syksyllä hankkimaan wil-
jaa kowin runsaasti nyt ei sitä tah-
dota saada käsistä pois. Wiljan puu-
tetta huudettiin suuremmaksi kun se
todella’ ehken olikaan. – Tämä tuot-
tanee pahan pulan kewätpuoleen mo-
nellakin waltion wiljalainan ottajalle,
sillä kun wiljawarastot myömättä
seisoiwat, niin mistäpä ne rahat ote-
taan lainain muksuun. Ja jos ko-
min halwasta mpöpi niin häwiön
sekin tuottaa. Kewät kai kuitenkin
näyttänee, josko näissä aawistuksis-
sa on perää eli ei.
Kaurain wiennistä on Suomen
!vientiyhdistys julaissut tietoja. Niit-
ten tietojen mukaan on kaurain wienti
maastamme wiimeisen wuosikymme-
nen kuluessa kaswanut moninkertai-
seksi entisestä. Sen waikuttaa se,
että Suomen kauroja ulkomailla,
esim. Englannissa ostetaan halulla
junri sen takia, ne owat hymästi
riihitettyjä Seuraawasta taulusta
paraiten näkyy wiennin lisääntymi-
nen.
Kauranwienti maastamme oli (ta-
waramäärä laskettuna 1,000 kg:sa):
. . . 7 489
1882 . ,
1883 . 26,8oo
1884 27,655
1885 18,726
1886 16,865
1887 25,526
".1888 49,642
1889 41,366
1890 33,579"
1891 41,134
Jaetttma eri maille wienti-muon-
na 1891 nousi seuraamiin määriin:
Wenäjälle . . 1,000 kgr. 37
Ruotsiin ja Norjaan " " 1,750
Tanskaan . . . " " 15,465
Englantiin . . " " 23,882
41,134
Paha waara näyttää kuitenkin uh-
kaaman tätä wientiä, ellei ajoissa
olla waralla. Wientiyhdistys on
näet saanut eräältä tunnetulta asia-
miessirmalta Lontoosta wiime mar-
raskuun puoliwälissä kirjeen, missä
toiminimi walittaa, "että muutamis-
sa seuduin suuriruhtinaskunnassa on
osotettu taipuwaisuutta toimittamaan
kauran riihessä kuiwattamista wä-
hemmän huolellisella tawalla" sekä
lausuu pelkonsa että, "jos tätä pa-
haa tapaa jatketaan, Suomen kau-
ranwienti lopuksi on joutuma hä-
wiöön”. – Wienti yhdistyksen "Tie-
don-annoissa n:o 2" sanotaan sen-
tähden että:
"Se etu, mikä suomalaisella rii-
hitetyllä kauralla on ollut kilpailles-
sa ruotsala isen ja wenäläisen tama
ran kanssa, ja se korkea hinta, joka
siitä on maksettu, puhuwat sen puo-
lesta, että kaikki kaura, joka on
aiottu ulkomaille wietäwäksi, yhä e-
delleen on riihitettäwä. Saattaa
kuitenkin sattuu tapauksia, jolloin rii-
hessä kuiwattaminen tulee kalliim-
maksi kuin erotus riihitetyn ja rii-
hittämättömän kauran wälillä, jossa
tapauksessa tuottelija katsoo edulli-
semmaksi myydä se riihittämättömä-
nä Että sellaista tawaraa wiedään
ulkomaille, ellei omassa maassa ole
tilaisuutta yhtä edulliseen menekkiin,
sitä ei woi moittia. Mutta jos niin "
tapahtuu, on kauppaa tehtäessä ni-
men omaan ilmoitettama, ettei ta-
waraa ole riihessä kuiwatettu, sillä
toinen menettelytapa antaa yksityi-
sissä tapauksissa aihetta melkoisiin
korwauswaatimuksiin, laskee yleensä
suomalaisen kauran markkinahinnan
sekä häwittää sen luottamuksen, minkä
suomalainen kaura ulkomailla on on-
nistunut saawuttamaan.””
Lihamarkkinat Giglatinissa oliwat
wiime wuoden kuluessa huonommat
kuin edellisenä, jos saa uskoa U.
S:n antamia tietoja Hinnat oli-
wat epäedulliset. Paras hiuta on
ollut Uuden Seelannin lampaanlihal-
la 4I/; dm., mutta w. 1891 –43/8
d., w. 1890 —— 45/" d. ja 1889—
47/8 d. Englantiin tuotiin wiime
wuonna 3,310,022 jäätynyttä elu-
kan ruumista, mutta wuonna 1891
3,358,823 ja w. 1890 2,948,076.
Woimarkkinat omat yhä kiinteät
mitä hienoimpiin laatuihin tulee ja
Kööpenhaminan noteeraus on kohon-
nut 2 kruunua 50 kilolta. Kaikki
wähemmän hienot ja huononewat
laadut owat sitäwastoin waikeat
saada kaupaksi. Lontoosta kirjoite-
taan että markkinat owat täpösen
täynnä Austraalian woita ja että
tämän woikauden kuluessa sitäpaitsi
odotetaan noin 7 miljoonaa Eng-
lannin puutaa tätä tawaraa tahi
toisin sanoin kahdeksan kertaa se
määrä, mikä edellisellä woikaudella
tuli markkinoille. Hankoniemen kautta
wietiin woita t. k. 7 p:nä 1,672 as-
tiaa jotka painoiwat 104,383 kiloa,
jotamastoin 1,925 astiaa (111,226
kiloa) edellisellä wiikolla
Hinnat markkinoilla näkywät seu-
raamasta noteerauksesta:
Päiwäti Woinhinuat,
netto Hanko
Meijeriwoille, joka tänään ulos-
lähetetään, noteeraan minä seuraa-
mat hinnat, wapaasti Hangon ase-
malla
M
4
hluutaman hetläsen perästä riittasi hän isäntää
antamaan hänelle yielä tuopillesen olutta; ja kun kortin
pelaajat alkoiyat yhä koyemmin rähistä, otti hän suut-
tuneena lasinsa ja lähestyi pöytää, jonka ääressä nuori
mies istui.
— Salljtteko minun ottaa sijani täällä? kysyi
hän kohteliaasti. Uno kortinpelaajat tuolla pitäyät
sellaista melua, että sitä ei roi kärsiä.
— 01kaa niin hyyä! nastasi äskentullnt. .lo-
kaista joutilasta tuolia täällä saa näyttää kuka
hyyäusä.
llkko kumarsi syyään.
— 0h niin, ymmärrän kyllä, sanoi hän; ei
kuitenkaan ole säääyllistä asettua sen yiereen joka
tunwo ou- "esi-jasu.
— hlinä en ole yksinäni sentähäen, että minä
tahelon niin olla.
ihmista; koko kaupungissa.
likinä tnnnen tuskin yhtä ainoaa
– ’I’e olette siis rietas täällä?
— §sihen soin rastata
sekä myöntärästj että
kieltäyästj. ’kosin olen syntynyt 17er" korkissa; mutta
minä en ole ollut täällä kahäeksaan ruoteen.
lcoko
päjyän olen kuljeksinut pitkin katuja, näkenöttä yksi"
äkääu tuttuja kassoja; enkä minä tiellä, minne kään"
tyä löytääkseni eiles jonkuu tnttayan.
– hien. kork on suuri kaupunki ja kuten kaikki
muutkin suuret kaupungit, muuttaa se muotoaan joka
enosi. Ie olette siis äsken tullut tänne?
– dliin, minä saarnin tänne tänä aamuna.
— 8e minna saan kummastuttaamiksietteole
etsineet parempaa paikkaa kortteeriksenne.
– hlinä olen kortteeria täällä lähellä eräässä
rariutolassa, ja lrnn minä iltasella läksin ulos naut-
timaan raitista ilmaa; johtiyatkin askeleeni tänne.
’kämä hnoen muistuttaa minulle lapaan-!en ja nuo-
nuäen . " .
"1
lianha herra heitti teräyän silmäyksen silmä-
lasinsa ylitse. 8itte sanoi hän:
— Uinäkin käyn
hysin mielellänj täällä, sen-
tähäen minä olen hynin kiintynyt tähän rauhaan huo-
11088001!-
lIän tarttui oluttuoppiinsa ja tyhjenti osan siitä,
näennäisesti aaristamattakaan, että
hän oli sanonut
jotain. jouka piti herättää nuoren miehen tarkkaa-
raisuutta.
– hliin; jatkoi hän. minulla on täällä muistoja
aina nuoruuäestani asti. llerra .lamala moneati olen
syönnyt päiyällistä juuri tässä huonessa, ja iloiset
hetket olen kuluttanut täällä. llräs nuori ystäyäni –
me ensin asuimme yhäessä 0hamher-nimiselläkaäu11a
– osti huoneuksen jo rakennuksella ollessa ja yal-
miiksi tultua muntti tänne nuoren raimonsa kanssa.
hlinä ainostelin rakennusta liian kalliiksi niin rasta-
alkayalle miehelle, sillä siihen aikaan oli se pönäkin
kaikista kanpnnFin rakennuksista. Ruoruuclesta huo-
limatta hoiti häu kukoistas-ia asioimisliikettä;, jonka
alkuunpani hänen isänsä ja hänen kuolemansa perästä
"jäi kokonaan ainoalle pojalleen.kli mikääu yhtiö d’em-
1"orkissa ole nauttinut niin suurta aryoa. kuin I)ori-
son 8; kumpp.
Iilläaikaa kuiu yanha herra
yalpui muistel-
miinsa, piti nuorempi silmänsä kiinnitettynä haneen,
ja yeri nousi hänen poskiinsa. kun hän kuuli boriso-
nin nimeä mainitrayan.
—— kiija, olipa ne iloisia aikoja silloin. jatkoi
ukko.
l(aikki; mitä lien-korkissa on ollut kauneutta
ja rikkautta" olen minä nähnyt näiäen muurien si-
sällä. llälistä, kun on kaunis ilma, lähäen minä kau-
pungin puistoon kohtaamaan yhtä ja toista niista
naisista; joita minä heiään ollessaan yielä nuoriatyt-
töjä, olen nähnyt täällä. 0liyatpa ne herttaisia aikoja!
Hienoimmalle . . .Smk 122–135
Hienolle ...... " 105——116
Muille lajeille .. " 92–100
Kaikki stil kilogr:sta netto.
Yllämainitut" noteeraukset koskewat
aiuoastaan iitisiin pyökkipuisiin drit-
teleihin pakattua nuorta meijerintoi-
ta, waan ei talonpoikais-woita eikä
talletettua meijeriwoita."
Hanko, 7 p. Tammik. 1893.
G r o s se r e r-"C o e ietei’iti "öö-
peuhamiuassa
w o i no t eeraue.
5 p. Tammik. 29 p. Jouluk.
1. Luok. 96—100 kr. 96—–98 kr.
.’ " 88"- 94 " 88–94 "
3 " 78– 84 " 78—84 "
5() kg:sta nettopainoa
L outo o s t a herrojen Coei; ja
K:niu kautta noterataan tammik. 3
"p:nä:
Walitusta Suomen meijerimaista
116 shillinkiä pr Ctvt
Hienosta–hywästä 104——108 sh.
pr th.
Markkinain suuilta ilmoittamaton.
Newcastle on Tynestä
Herrojen Clephaus 8: Wiencken kant-
ta noteerataan tammik. 10 p.:
Prinia Suomcn meijeriwoista 12
—22 shillinkiä th:ltä.
Sekunda Suomen meijeriwoista
80–100 shilliukiä Cmt:ltä
Markkinain suunta hiljainen.
Manchesterista herrojen
Dowdall Brothers’in kautta notee-
rataan tammik. 10 p:nä:
Suomalaisesta meijerimoista 95
—–115 shillinkiä pr th.
Markkinain suunta osoittaa aino-
astaan ensi luokan tawaralla olewa
menekkiä. .
Hamburgin kauppakama-
rin korkein
n o te e r a u s:
6 p. Tammik. 30 p. Jouluk.
— —— 109 Saksanm. – — 105 Saks.
Suomen maatiaiswoi:
85 –87 85–87
50 kilolta.
Kalamarkkiuat Pietarissa oliwat
wiime wuoden wiimeisenä päiwänä:
Hopea-ruplaa
Lohi (tuore) puudalta 10:—– 12:—
Siika (tuoret) " . 9:— 11:
Mateet, elämät, " 5: — 6:
Kuoreitten (suolattujen
ja kuiwattujens puud. 2: 50 2:75
Krapujen 100 kappaleelta 1:5(i 2: 51;
— Elojen hinnat maasi-tani-
mikunn 11 p:nä Puhtaat weh-
nät: Turussa 27 m. 2(s p. —
Raskaat rukiit: Heinolassa
22 m. 30 p., Hämeenlinnassa 23
m. 50 p., Kuopiossa 21 markkaa,
Lomiisassa 26 markkaa, Mikkelissä
22 m., Waasassa 24 ui. 25 p., Po-
rissa 22 m. — p., Salossa 24 mk.,
Sawonlinnassa 22 m. –— p., Tam-
pereella 24 m. – Tamalliset
r ukiit: Heinolassa 23 m., Hä-
meenlinnassa 23 m. – p., Kuopios-
sa 20 m. —— p., Lowiisassa 25 m.,
Mikkelissä 21 markkaa, Waasassa 22
m. 25 p., Porissa 21 m. Salossa 22
ni. 5l1 p" Sawonlinnassa 21 m–
Tampereella 22 m. 50 p., Turussa
23 m" — Jnomapanimo oh-
r a t: Hämeenlinnassa 2() markkaa,
Kuopiossa 17 markkaa 64; penniä,
Lomiisassa 22 na —— p., Mikkelissä
18 markkaa, Waasassa 16 markkaa,
Porissa 17 markkaa, Salossa 14 m.
Sawonlinnassa 17 m. – p., Tam-
pereella 22 m. —— Tawalliset
o h r at: Hämeenlinnassa 17 m. 60
p. Kuopiossa 18 m. 5(d p., Lowii-
sassa 21 m., Mikkelissä 17 mark-
kaa, Waasassa 14 markkaa, "sorissa
16 markkaa, Salossa 13 markkaa,
Sawonlinnassa 15 markkaa (uspen-
niä, Turussa 17) markkaa. — Sie-
m e n k a u r a a t: Hämeenlinnassa
13 m., Lowiisassa 15 markkaa, Mik-
kelissä 14 m., Waasassa 12 m. 5()
p., Porissa 14 m., Sawonlinnassa
16 markkaa. —— Uloswietäwäksi —
kelpaawat kaurat: Heino-
lassa 14 m. 51) Hämeenlinnassa 12:
4() p., Kuopiossa 13 markkaa, Lo-
miisassa 12 m., Mikkelissä 12 m"
– p., Waasassa 12 in. 54; p. Po-
rissa 12 m., Porwoossa 12 — p.,
Salossa 12 m. — p., Sawonlin-
nassa 13 m. 80 p., Tampereella 12
m. — p., Turussa 13 markkaa ——
k:o 4. — lits.
Suomen ruisjauhot: Hei-
uolassa 24 m. ött p. Hämeenlinnassa
24 ui. 50 p., Kuopiossa 21 mark-
kaa, Lomiisassa 27 markkaa, Mikke-
lissä 22 m., Waasiissa 19 m. 7511.,
Porissa 23—–24 m., Porivoossa 22
m. 7;" p., "Salossa 23 m. 501).,
Sawonlinnassa 23 m., Turussa 24
markkaa.
Kaikki hinnat "owat ilmoitetut 100
kilogranntuilta. "
knuttiin,
Kuulntus;
.ikosta Masitraatin ja Raastuwan
oikeuden marsinaiset istunnot tänä
wuonna tässä kaupungissa alkawat
maanantaina, sisällä olewan tammi-
kuun 16 p:nä, tulee ensin Jumalan-
palwelus sanottuna päiwänä k:lo 12
päiwällä pidettäwäksi Merimies- ja
Sisälähetysseuran rukoushuoneessa;
josta asianomaisille tämän kautta tie-
doksi annetaan Kotkan Raatihuo-
ncella, tar-unikuun 7 p:nä 1893.
Maistraatin puolesta:
Oskar Baiktnan.
innoin-moje
sHam. San. 3 k. 4 s. 24 r.l
300
hehtolitraa hymää, itäwää ruista,
myydään julkisella wapaehtoisella
buutokaupalla torstaina t" k. 26
päiwänä Korkeakosken kauppa-
puodissa.
Luotetuille ostajille myönne-
tään kahden kuukauden maksu-
aika, muuten waaditaan rahat
huutokauppatilaisuudessa.
tiunti, Karhula 14 p. tammi-
kuuta 189:;.
Olos Läng.
Minlliwlilll.
Potattia, Muikkuja, Lohta Silliä
usearapaa laatua, Eitanier juus-
toa, Sawustettua makkaraa, Punssia,
Wiiniä, Haminan olutta y. m. ruo-
katawaroita.
Pomestarin talon kiwijalassa.
kalmiinsa" liinan
2 ksi rehellinen poika eli tyttö,
"; kansakoulun läpikäynyt, saapi
heti paikanM
"3m-illikka;
emyt-nn nöinnill!
Ompelukoneiden k"riauksia wastaan ote-
taan. Työt tehda-"iii hywiii ja pian. nor-
jaukset taataan.
sui-v.! Huonoistakin koneista tehdään
hywiä-
J. skole-blad.
Kotka.
Se henkilö, joka tietää jo
wiime wuonna teettäneensä mt-
nulla turkin, tehköön hywin ja käyköön sen
nelj-"intoista wuorokauden kuluessa pois lu-
nastamassa, muutoin menettelen kuin
omani kanssa.
Räätäli M. Häu-i-en.
Lappaksen talossa
Katriinassa.
ymin pitäjän waiwastalossa otetaan was-
" taan tehtäwäksi pienempiä käsitöitä koh-
tuullista palkkiota wastaan" Jos ken ar-
moisista kuntalaisista haluaa tuoda wal-
mistettawaksi, niinknin sukan kutoa, kehruu-
ta, nuotan kutoa y. m., josta täten tieto
sumetaan" .siymissä tammikuun 13 p. 1893.
J. W. sundberg.
sulutettiin uu M 2""
; ; , mittaa !iitollisuudel- ’
la kaupp. Hämäläisen talossa
Elisa sopo-ea.
" Eliiin-tantin parantaa al- —
lekirjoittauut, joka tawataan asun-
nossaan työmies Wiren’in talossa.
K. Jernstriim.
Kotka.
" K" o t ka s" s a;
.tinniin kirjapainossa, 1893-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
