Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tulluillani lannilaan li !l:ii.
kumminkaan nuku. Waan lienee ol-
lut joku toinen syy, mutta ei sieltä-
kään maati hymää kuulu. Sääste-
täänköhän woimia mastaisuuden wa-
raksi parempiin yrityksiin, mai kuin-
ka lienee.
Kaikkialla mihin waan katsoo näi-
hin edellisiin maaleihin, niin tappio
on tullut joka-ainoassa tilaisuudessa.
Sydän synkistyy tätä katsellessa. –
Ja taas tulee kysymys itsestänsä:
Missä wika? Warmuudella woipi
olettaa, että suomalaisessa puoluees-
sa wallitsee jonkinlainen uneliaisuus,
puhumattakaan pikkukaupungeista.
Nyt on näet sellaisissakin maamme
suurimmissa kaupungeissa, joissa ei
ole kuin pieni osa epäkansallisia,
nämä wieneet woiton kansallismieli-
seltä enemmistöltä" Tästä sel-
wenee, että tämä raskas taakka
lankeaa yksinomaan suomalaisten nis-
koille, eli toisin sanoen, suomenmie-
listen tällä kertaa täytyy syyttää it-
seänsä, omaa kelwottomuuttansa. Suo-
inalaisten arwon tunne yksimielisissä
ja yhteisissä asioissa puuttuu tällä
kertaa. Se se onkin juuri, jokayhä
edelleen jatkaa epäkausallisten tiran-
nillista rahamaltaa maassamme. Sen
nyt jokainen ymmärtää, että sellai-
nen puolue, joka taistelukentällä
weltosti ja hajanaisesti esiintyy,
minkälainen woitto siitä saadaan.
Ja huonointa on se, että oman e-
tunsa takia moni lisää woimia was-
tapuolueelle. Täytyy oikeen kummas-
tua, kuin annamme näin" suitten
wallan omalle edullemme.
Nyt epäkansalliset riemuitsemat ja
hywästä syystä. Ntn Nya Pressen
weisaa woiton mirttä ja kerskaa edel-
leenkin pysywänsä woitolla. Tämä
ilohuuto ja suomalaisten imaaminen
onkin heille miltei oikeutettua.
Tässä nyt olen wähän wiitannut,
miten on käynyt maamme suurem-
uiissa kaupungeissa, pikkukaupun-
geista ei ole nyt tilaisuutta maini-
takkaan ja osittain puuttuu tilastol-
liset tiedot, mutta sanoittakin arwaa,
miten monessa paikassa asiat owat.
Löytyy näet niitäkin paikkakuntia,
joissa ei edes yritetäkään mihinkään
ylimyswallan masentamiseen. Sano-
taan wielä, että "eihän sitä ole hy-
wä riidellä sillä, "ukot" suuttuwat’"
Tällaista kun saa kuulla ja nähdä,
niin tulee mieleen, että löytyneekö
yhtään sielua, joka kotsoisi asiaa wä-
hän waloisammalta kannalta, mai
onko kaikki yhtäläisiä Tähän on
sekin syy, että ei wielä kaikissa pik-
kukaupungeissa ilmesty mitään ää-
nen kannattajaa, ja jos wielä ilmes-
tyykin niin usein ne tällaisissa asi-
oissa eiwät osota kunnollista walo-
ansa taikka nukkumat toisten uneli-
aitten kanssa.
Tässä, mitä olen edellä puhunut,
en ole tahtonut ketään loukata, olen
waan tahtonut saada sanotiiksi, että
kansallispuolueessa wallitsee turiniol-
linen erimielisyys ja laimeus, lai-
meus ankaran ottelun jälkeen. Ja
ensimäinen ja tärkein tehtäwämme
olisi her ätä uudelleen walppaam-
uiiksi ja yksimielisiksi. Tässä ei kä-
wisi kenenkään woimiansa säästä-
niinen, waan jokaisen tulisi tehdä
mitä woi näin kipeän kohdan pa-
rantamiseksi; sillä siinä rippuu kan-
!ltiie-liiiliieit — eitit
leipii!
Wastalause ajanhengelle.
Tämä meidäiika "aikautemme, jol-
loin uudistuksia puuhataan kaikilla
aloilla, on muodostunut naissuku-
puolen kulta-ajaksi. Eewantyttäret,
jotka ennen sulettiin tarkoin ritari-
linnoihin ja wielä meidän aikanam-
mekin elelewät itämaitten haaremeis-
sci onnellista eläinää, joitten ainoana
tehiäwänä tähänastisessa yhteiskun-
nassa on ollut miesten miellyttämi-
nen, saadakseen jonkun heistä elättä-
jäkseen kun isän pää on paarille kal-
listunut, – nämä santaset Eewan-
tyttäret tunkemat nyt kaikille aloille
ja uhkaamat lähettää miehet keittiöi-
hin ja lapsikammariin. Naiset ne
owat, jotka nykyisin hoitamat postit
ja lähettämät fähkösanomat ja hei-
dän hameittensa taskuissa kilisemät
kohta kaikkien kassain awaimet. Eikä
kauan kulune, ennenkuin saamme jo-
nakin kauniina päiwänä nähdä jonkun
kauniin naisen kirkon pytyssä pau-
kuttamassa" Ainakin jo nyt on Pie-
tarin wakawat sanat: "Nainen ol-
koon ääneti seurakunnassa" ylönkat-
"" ""-
sottu siihen maataan, että naisia on
sallinen itsenäisyytemme, ainoastaan
siten on meidän mahdollinen pelas-
tua wastapuolueen raha-kahleista.
Paamo.
Kotkassa tammikuun 18 p:nä
— Untta posti-"osoitus kirjaa
walmistaa paraillaan Marianhami-
nan postinhoitaja G o d e n h j e l ni-
postihallituksen toimesta. Kaikkien
maamme postikonttoorien ja posti-
toimistojen on tätä kirjaa marten
annettawa tarkat tiedot piirissään
olemista kyläin nimistä. Kirjan tar-
koituksena on estää tätä nykyätuon-
tuostakin sattumia erehdyksiä tähe-
tysten perille toimituksessa silloin
kuin niissä osoite on jollakin lailla
waillinainen. Kun "tähän osoitekir-
jaan otetaan ei ainoastaan kaikkien
pitäjien, maan myöskin kyläin nimet
koko maassa ja selwitetään eriseuduil-
la olemat saman nimiset paikat, niin
woidaan mastaisuudessa lähetykfet
perille warmasti saattaa, waikkapa
niissä ei olisi kun ainoastaan kylän
nimi.
Tämä uusi osoitusluettelo on ai-
komus saada walmiiksi tämän wuo-
den ajalla ja käytäntöön ensi muo-
den alusta alkaiii. -
– Nahatoimikammarintoimit-
tantassa huutokaupassa wiime maa-
nantaina otti Satamakadulla, Wuori-
kadun ja Pakkahuonelaiturin wälillä,
olewan maan ja wuoren poisraimaa-
misen tehdäkseen" työnjohtaja Tapa-
ninen seuraamista urakkamaksuista:
Lumen ja maan sekä irtonaisten
kimien poiskulettamisen, joita yhteensä
on laskettu olewan 900 kuutio-
metriä, 1 mk" kuutiometriltä.
Kadulla olewan wuoren lohkomisen
ja kiwien poiswedon (yhteensä noin
1,500 kuutiometriä) 3 mk 25 p.
kuut. ni
N. s. Tsehedajefsin wuoren katuun
tunkeuwan osan särkemisen (noin
1,700 kuut. metr.) 2 markasta kuu-
tiometr.
– §kotkan kansankirjasto oli
w. 1892 auki 36 kertaa. Lainaajain
lukumäärä oli 1,380 ja lainattujen
kirjain 2,395. Edellisenä wuonna
otti 1,595 lainaajaa 2,940 lainaa.
–— Kotkan rantatieaseman tn-
lot wiime muoden ajalla nousiwat
200,285 mk. 98 p. – K. S.
— Snrkean kuoleman sai tä-
män kuun 9 p:nä Pyhtäällä hopeasepän
leski Kristiina Karlin. Åmmä, –
tyttänyt tulen takkaan, pukenut ta-
kin ylleen ja istahtanut uunin ää-
reen lämmitteleimään. Siinä syttyi
takki tuleen. Wanhus ei sitä huo-
mannut, ennenkuin tuli oli päässyt
"isoon wauhtiin. Silloin läksi pake-
maan tumasta, aan wanhuuden
heikkous ja maare,Pyhdessä waimut-
tiwat waimon etehisen lattialle. Sii-
nä maatessa tuli lemisi yhä enem-
män. .Wähän ajan takaa saapui ih-
misiä " mesisantojen kanssa,
waan silloin oli apu jo myöhäistä,
tuii oli jo tuhonsa tehnyt. "
– Tyiiwäenyhdistyksen rahas-
tonhoitajaksi, jossa toimessa tä-
lukkareina. Ja ainakaan siinä wi-
rassa ollessaan ei nainen moi olla
ääneti seurakunnassa.
Naisia tulwaa nykyisin yliopis-
toonkin. Nyt ei enää ylioppilaista
puhuessa woi puhua yksistään
Apollan pojista, nyt täytyy myös-
kin puhua Apollan tyttäristä.
Ja yliopistoissa he lukewat lukemat-
tomiksi eri wirkailijoiksi. Mistä tulee
maisteri, mistä mikin.
Emmekä mekään tahdo panna jyrk-
kää wastalausetta tätä ajan wir-
tausta wastaan muuta kun yhdellä
alalla. Lukekoot Eewantyttäret miksi
muuksi hywänsä, mutta älköön lukeko
– lääkäreiksi. Tätä wastaan täytyy
meidän panna makawa wastalausem-
me, sillä naislääkäkien walmistus ei
koskaan woi tulla tuottamaksi teolli-
suuden haaraksi
Ensiksikin heidän pitäisi laasta-
roida ainoastaan naisia, sillä naisethan
ne enimmäkseen laastaroimista tar-
witsewat. Mutta kolme neljättä osaa
naisista tahtowat mieluummin mies-
lääkäriä. Otaksutaan nyt, että yli-
opisto lähettää niin paljon nais-
lääkäreitä, että heitä tulee yhtäpal-
jon kun miehiäkin. Mitä heillä sil-
loin on tekemistä?
Woisi tapahtua niinkin, että mies,
waikka hän ei olisi rahtuakaan kipeä,
kutsuttaisi luoksensa naislääkärin,
mutta jos hän on kipeä, kuin hewo-
nen — ja kun mies on kipeä, onhän
!(71711
hän asti on ollut kauppias J. Lai-
tinen, on nyt walittu kultaseppä-
"mestari G. F. Koskinen.
— Työwäenyhdistyksen ilia-
ina wiime sunninitaina oli joltisenkin
onnistunut, ellei" ota lukuun yleisön
niukkuutta. Ahtaat; ajat taitawat
estää huwihalunkin, wai pakkanenko
lienee ihmiset pesissään pidättänyt,
waan harivalukuisesti heitä liikkeellä
oli. Jllan ohjelman alotti yhdistyk-
sen sekakööri niuutamilla lauluilla.
Sitten seurasi soittoa, laulua ja
tanssia wuorotellen" Neiti Iida Awe-
lin lausui runoelmat! „Eräs—kihlaus””
ja yleisön innostukseu kohotti "kor-
kealle" kääpiöukkojen "Tula lut,
tiila lei"-laulu.— .
"Crityistä huomiota "herätti yhdis-
tyksen äsken perustetun miesköörin
esiintyminen. Kööri on wasta aiI
man äskettäin muodostettu jamasta
ensikerran saatiin kuulla sen säwe-
leitä. Pari laulua se maan lauloi,
mutta ne molemmat tawalla, joka
on kunniaksi alottelijoille ja osoittiwat
köörin johtajan, kapellimestari Lin-
dellin, oleman taitawan tehtäwässään.
"— Toiwomme on, että tämä lau-
lukunta warttuisi woimakkaaksi ja
mastaisuudessn saataisiin monesti
kuulla sen reippaita säweleitä"
–— Sanomalehtitilastaa. Pitkä-
paaden saarelle on tänä wuonna
tilattu seuraawa määrä sanomalehtiä:
K y m i ä 6, U. Suometarta 2, " "äi-
wälehteä 1, Wiipurin Sanoniia 2,
Haminan Sanomia 5, Kuwalehti (?)
1, Hufwudstadsbladet 1 ja S:bladet
1. Merimiehen Ystäwää wielä luul-
tawasti joku tilataan.
– Ulkomaalaisten lnknuiäärä
Suomeösa; H. ylh. kenraalikuwernöö-
ri on waatinut kaikilta maistraateilta
ja runnunnimismiehiltä tarkat tiedot,
kuinka paljon ulkomaalaisia kussakin
kaupungissa ja nimismiespiireissä
oleskelee. Täniän johdosta tehdyn
tarkastuksen mukaan on .
Kymin ja Pyhtään nimis-
mie s p i iris s ä ulkomaalaisia yh-
teensä 161 henkilöä. Kansallisuu-
deltaan on heistä norjalaisia 91,
ruotsalaisia 32, saksalaisia 34 ja itä-
maltalaisia 4. — Wenäläisiä ei näissä
laskuissa ollenkaan huomioon oteta.
– Aitoja kaimakaan. Muuta-
inat Hurukselan kylän talolliset ei-
wät ole wielä panneet aitoja Kotkan
ja Kouwolan mäliselle radan siwulle,
waikka jo aikoja sitten owat nos-
taneet rautatienhallitukselta aita ra-
hat. Aitojen puutteesta sai jo
moni ylänummelainen wiime kesänä
maksaa suuret lunastukset eläwis-
tänsä. Suotawa olisi, että talolliset
tahi rautatien-hallitus jollain tapaa
poistaisi tämän epäkohdan, sillä
waikea on lunastusmaksuja monesti
toisten laimiinlyömisten tähden suo-
rittaa, kirjoitetaan meille.
– Anjalan pitäjän lainakir-
jastosta, jossa on 599 numeroa
kirjoja, tehtiin wiime muonna 595
lainaa. Lainausta wälittimät suu-
rimmaksi osaksi kansakoulun oppilaat.
Walitettama seikkaan se, että mainit-
tusta kirjastosta puuttuu kokonansa
uudempaa kirjallisuutta.
– Kormenkylän kansakoulu
Anjalassa awattiin t. k. 12 p:nä.
Oppilaita ilmoitti kouluun 43 silloin.
aina kipeä, kuin hewonen — woisi
tuo wiimeinen, mitä hän tahtoi nähdä,
olla naislääkäri.
Ja minkätähden? Sentähden, että
kun mies haluaa itselleen saiwartele-
man waimon, tahtoo hän olla täy-
dellisesti terwe. Hän ei tahdo olla
enennnän sappi- kuin kuumetautinen-
kaan, eikä tahdo suuhunsa wanhan
juuston makua.
Luonnollisesti owat kaikki nais-
lääkärit nuoria ja huomaamat hy-
wästi taudin syyt ja laadun Jos
joku heistä tulee huoneesen, jossa
mies makaa muoteella sairastaen
wilutautia, niin maikka hän on kylmä
kuin pääkappale, jos lääkäri asettuu
sairaan .sängyn laidalle istumaan,
ja ottaa häntä kädestä, tuntee hän
suonensa tykkiwän ainakin satamiisi-
kymmentä kertaa minuutissa.
Mies, joka kerrankin on ollut ki-
peänä ja käyttänyt mieslääkäriä,
tietää hywästi, että sielunsa kärsisi
paljon, jos joku merisini-silmäinen
naislääkäri tulla tepsuttaisi hänen
luoksensa, miskaisi päällysnuttunsa
tualille, "ottaisi hattunsa ja sorniik-
kaansa, heittäisi ne sohwalle ja tulisi
sängyn luo. Entäs jos hän wielä
heittäisi muutaman pitkän silmäyksen
sairaasen ja käskisi hänen pistämään
kielensä ulos suusta. –
Otaksutaan nyt, että sairaan kieli
näyttäisi keltaiselta turkkilaiselta pyy-
heliinalta, ja hänen pitäisi ojemaa
— Harvalnkniselle kuulijakun-
nalle pidettiin jumalanpalwelus Ha-.
minan ruotsalaisessa kirkossa wiime
sunnuntaina tämän kuun ]5 p:nä.
Kirkossa olikaikkiaan waaii 20 hen-
kilöä –— Pakkanen oli Haniinassa
silloin 35!/y astetta.
— Kotkan anniskelujen tar-
kastajaksi on kaupnngininsinööri Th.
Borchardt määrätty. –— Wiipurin
läänin knwernööri on hywäksynyt
lasitehtaanmuokraaja Otto" Wilhelm
Karlssonin puheenjohtajaksi, konsuli
Karl Alfthanin, insinööri F. A. Col-
linin ja kauppias Otto F. Ströni-
bergin jäseniksi, sekä insinööri Karl
Appelbergin ja kauppias Matti Sil-
mon warajäseniksi Kotkan wähittäin-
myynti- ja anniskeluosakeyhtiön toi-
niikinitaan w. 1893. —— K. S.
—— Sairanstilasta taudinkohta-
uksia oli kaupungissamme wiime wiikon ajalla
Jnsluensaa 4, Tulirokkoa 2, "ttenhkokataria
2, Suolikataria l, Wilutautia l, .tiet-ihko-
tulehdusta 1, Kurttusäilöstystä l. Yhteen-
sa 12 tap.
–— Koma on kalmi. Anjalasta
kirjoitetaan meille: Anjalassa oli
tämän kuun 14 päiwän aamulla 33
ast. ja tämän kuun 1.’; päiwän aa-
mulla 35 asteen pakkanen. .tkyllä
sitä silloiii piti olla wahwa turkki
päällä, jos mieli johonkiii ulos läh-
teä. Ei näy enään wanhojenkaan
ihmisten ennustukset pitäwäii paik-
kaansa, sillä he ennustelimat sykfyllä
hywin suojaa kalmea, waan kyllä nyt
on saaneet aiwan toista kokea. .tiun
ystäwä tapaa ystäwänsä niin ensiksi
sitä aina sanotaan "että nyt se on oi-
kein kowa pakkanen-" ja kun sen toi-
nenkin todeksi myöntää, niin sittehän
sen tietää pakkasen olewan
Kowan pakkasen tähden ei Anja-
lassa wiime sunnutaina pidetty Ju-
malan palwelustakaan kirkossa, waan
sen sijaan pitäjän tuwalla, joka on
wähän epämukawa sekin, pienuutensa
tähden, niin että sanankuulijain täy-
tyi olla useammassa huoneessa. Si-
ten oli waikea kuulla papin saarnaa.
Täsfäkin suhteessa olisi erittäin so-
piwa ja tarpeellinen kun olisi kansa-
koulu kirkolla, niin saisi mennä ko-
willa pakkasilla sinne, jos tahtoisi,
Jumalan palwelusta pitämään’)
Kansakoulun rakentamisesta kirkolle
oli ja wiime kewät talmella kokous,
jossa walittiin komitea, tätä asiaa
miettimään ja alkuun panemaan,
waan siitä ei ole sen kerran päälie
kuulunut hiiskaustakaan. .Lieneekö
sen wiime kesäiset sateet liottaneet
pois mielistä, mai mikä siihen lienee
lyynä. "
–— Tapaturma. Wiinie lauan-
taina meni MattiMattsson, Tawas-
tilasta, metsään puita hakemaan.
Siellä oli tuulen kaatama kuiwa puu
nojallaan toista puuta wasten. Tätä
rupesi mies maahan kaatamaan,
mutta miten lienee se siinä iskenyt
häntä tymellään wasten naamaa
niin pahoin, että Mattsson makasi
pari tuntia tainnuksissa. Naarniuja
sai hän jotensakin isoja, waan henki
ei ole waarassa.
– Lakkantettn ruokala. Kymin
tehtaalla, jossa parin wuoden ajalla
on ollut huokeaa maksua wastaan
’l Eiköhän olisi hywii hankkia lämmitys-
laitos kirkkoon ja sitten wielä kirkolle kan-
sakoulu? Toiinitus.
—
wiisi, kuusi tuumaa sen kärkeä ja
antaa tuon naislääkärin kaimella sitä,
ottaakseen selkoa, millä aineella kieli
on päällystetty . . . Ei, kyllä sairas
pistäisi kielensä poskeensa, eikä an-
taisi hänen sitä tutkia markan sisään-
pääsymaksustakaan.
Kaikki olemnie nähneet lääkärien
pistäwän kätensä peiton alle, saa-
dakseen tietää, josko jalat owat kyl-
mät. Jos nyt joku naislääkäri tekisi
samoin, niin marmaankiu hän saisi
suouenwedon sääriinsä.
Mieslääkäri woi parhaiten ottaa
selon miten sairas iooi. Hän woi
koetella sairaan maisaa, tunnustella
ja tutkia maksaa ja keuhkoja sekä
kysyä, josko sairas tuntee mitään ki-
pua niissä Jos joku naislääkäri
tekisi samoin, tuntisi potilas wiileksi-
wän nahkaansa ja hänen mielensä
tekisi nousemaan ylös sängystä ja
antamaan palwelijalleen selkään, koska
tämä oli ollut niin tollo, että oli
kutsunut naislääkärin. Niin, einnie
tarwitse tyhjään hukata sanoja eneni-
pää kertomalla, on aiwan warma
asia, että ntislääkärit eiwät kelpaa,
ne woisiwat wielä ottaa hengen mie-
hiltä.
Otaksutaan esimerkiksi, että joku
mies olisi kipeä sydämestään ja joku
naislääkäri tahtoisi häneltä kuunnella
sydämen lyöntiä" Hän asettaisi wa-
semman karmansa sairaan wasem-
malle rintapuoliskolle —— jos nyt olisi
"tarjona ruokaa aterioittain ja kuu-
kansittain, on ruokala wiime kuussa
suljettu. Erittäinkin kaipaawat uuo-
ret miehet, joilla ei ole omaa kotia,
semmoista ruokapaikkaa niillä seuduin.
-— Hcim. San.
— Konkurssit. Welkoja;n kun-
lustelu oli wiime maanantaina kir-
jakauppias Lnni Coranderiii kon-
kurssijutussa. Pesäluettelon litukaan
"löytyy waroja 106,544 markkaa 13
pennia ja welkaa 115, 408 markkaa
81 pennia.
llskotuiksi miehiksi maarattiin in-
sinööri F. A. Collin ja opettaja J.
Nylenius. – ii. S.
– Painoesteet näyttäwit iaa-
sen tänä wuonakiii tuleioaii aiwan
päiwäjärjestykseen kuulumiksi fanonni-
lehdistöllenime, Niimpä oli efini. wii-
nie wiikolla painoesteitä paisi .tiy-
niillä, myöskin Päiwälehdellä kaksi ja
Keski-Cuoniella yksi.
—— Uutta kirjallisuutta. Hanii-
nassa A. Grönbergin kustannuks.tlla
on ilmestynyt: .
"Opetusohjeita kierto- ja pyhä-
koulunopettajille sekä kodille”, kirjoitti
C. .il-.tuppinen Hinta 60 penniä. –
Pidämme kirjan terwetulleena pyhä-
koulujen ohjeeksi, sillä sikäli kun olem-
me sitä nlniäilleet, on se tarkoituk-
sensa kylläkin sopiwa.
—–––––—
iitin iiii-iii
wietti wiime lauantaina 75 synty-
inäpäiwäänsä. Ja koko Suomi kii-
ruhti antamaan onnittelunsa tuolle
lämniiiisydämmiselle, suurelle wan-
hukselle, joka taholta tulwasi onnittelu-’
sähkösanomia, yleisesti osoitettiin,
että eräs runoilijaanne on lausunut
suoran totuudet! säkeissääii:
"Ja parahinpain parwehen
"S un nimes aina sulkee."; ;
Ja ketäpä Suonieii kansa sitten
muistelisi, ellei juuri miestä, nii kan-
sansa mielen on isäinsä maahan kiin-
tänyt, joiika koko elämäntyö on wie-
non suruinen laulu Suonien onneksi,
jonka leinpeä uhkuma opetus ohjaa
kansansa lasteii askeleita pienestä
paitaressusta parta suuksi urohoksi,
ensi antaen wiisaita neuwoja saduis-
saan, sitten innostaen nuorten sydäm-
inet suuriin tekoihin runoillaan ja
romaaneillaan. ja lietsoo woimaa "kes-
täniään kohtalon kotvuutta.
Lukemattomia onnentoiwotuksia sai
wanhus wastaan ottaa sekä yksityi-
siltä kansalaisilta että yhdistyksiltä.
Suomalainent teatteri„ Helsingin suo-
malainen tyttökoulu, Suonien nais-
yhdistys, Taitelijain seura, Suomal.
kirjallisuuden seura y. ni. Helsingissä
lähettiwät lähetystöjä Koiwuniemeen,
jossa wanhus asuu. " "
Päiwällisissä, jotka kunnioitettu"
runoilija toimeenpani, kiitti hän wie-
raitansa siitä, että huolimatta Poh-
jolan pakkasesta oliwat tulleet käy"-
mään hänen luonaan tänä päiwänä.
"Ainoastaan ystäwoys ja laulu",
lausui hän, "owat woineet pakoittaa
teitä siihen, ja se ilahuttaa minua,
sillä ystäwyyttä ja laulua olen aina
rakastanut, ne owat sulostuttaneet
inies,jolla sydän on oikealla-paikallaan!
– niin, että hänen "taiwaalliset"
silmänsä ja hänen pieni "rusosuunsa"
joutuisi katsomaan ylös sairaan kas-
ivoihin ja lääkärin kulta-kutrit aal-
toillessaan sotkeentuisiwat hänen yö-
puitunsa nappeihin –— uskotteko että
se lisäisi sairaan sydämentajitia kah-
dellakyiumenellä wiidellä lyönnillä mi-
nuutissa? Tahdotteko lyödä wetoa?
Ja jos hän hymyilisi ja paljastaisi
simpukkahainpaansa, ja jos hänen
kuohumat huulensa liikkuifiwat, ikään-
kuin hän laskisi sydämen lyöntejä, ja
hän uskoisi, että lääk-Iiri yritti kuis-
kaaniaan hänelle jotakin ja ......
Mitä tekisi hän" "nyt kaiken" tuon
tähden? Jos hän ei wielä olisi ko-
konaan kuollut —– ja inerkillistä kyllä,
ettei häti niin ollut — niin hänen
wasen kätensä silittäisi hitauksia lää-
kärin "otsalta ja oikea tulisi melkein-
herwattomaksi ja" hamuileisi ympäri
hänen päätänsä, niskaan saakka . "
Ja" kun hän muutamia minuutteja
olisi laskenut sydämen lyöntejä ja
nostanut sairaan päätä ylemmäksi,"
metäisi sairas lääkärin "huomion puo-
leensa ja läiskäyttäisi oikein läjähtä-
wän suu . . . – uskallanko? —–
suutelon hänen huulillensa, ja pyytäisi
kirjoittamaan senrätinkiin" ; "
Sitte moisi alkaa wastaioaikiitiis.
Hän tuntisi itsensä hermottomaksi
kuin luutturiepu, ja hän moisi saada
luwan hengittää sairaan pälille ja
";;;":";5."— iiii.
eläiiiääni. Onpa wielä jotain inuu-
takin, joka on ilahuttanut minua tä-
nääii, niiuittäin se, etta etupääsfä
n u o r et owat muistaneet minua.
:iinorisoa olen rakastanut, sen hywäksi
olen ensi sijassa tahtonut työsken-
nellä. — Ruoriso, ystäwyys, laulu,
–— kohottakaamme lämniin aläköön
näilte ijäti pysymille suurwalloille.
Tähän wastasi 12-miehinen mies-
kööri laulanialla "Waasan marssin"
ja "Wi äro andens fria folk”, jonka
jälkeen kohotettiin innokas "hurraa"
Topeliukselle.
"
",-
8""-
– Kotkiin Sanomat owat wiime
numeroonsa e n s i ni ni ä i s e k j i
kirjoitukseksi lainanneet .tiy-
min wiime uunierossa olleen pät-
käu" "miiaksi lehteä, yksi toimittaja"
tpainowirheillä runsaasti höystet-
tynä) ja lehden toimittaja oli-"loppuun
liittänyt seuraawat! puolustuksen:
"Iokainein ioka tuntee minun, tietää, että
yiläotewa pätkä mikäli se minua koskee, ei ole
muuta kuin tnhjäälorua. Sentähden en ru-
pea tuhlaamaan seii useampaa sanaa moisen
sepustukset! !oastaukseksi " tällä kertaa, sillä
iooihan odottaa melkein !varmuudella uusia
hyökkäyksiä samalta taholta.
Elis Berglund.”’
Kotkaii Sanomilla ei siis ole sa-
naakaan asiassa lausuttamana. Niin,
parashaii se oiikin totuus tunnustaa,
sillä "Mitäpä se hyödyttää munan
nuoleniinen". "
Mitä toimittaja Berglundiin tulee,
näkyy hän wäärin meitä käsittäneen.
Ei meidän tarkoituksemme ollut sanoa,
ettei hän tahtoisi toisin tehdä,
me ivaan kuivasimme, kuinka hänen
tpimittaniansa lehti julkisuudessa esiin-
tyy. Kotkan Sanomat owat wiikin-
kilehti, sen me tahdoimme sanoa –
ja sitä "ei ole walheeksi wäitettykään.
– Seurattawaa. Haminassa
erään käsiityöliikkeeii miehet jättiwät
niin sanotut "joulumiinat" ostamat-
ta, mutta sen sijaan keskuudessaan
tilasimat neljä eri sanomalehteä. Tä-
niä osoittaa selwästi, että walistuk-
"sen walo ja" tiedon sienien alkaa yhä
tunkeutua sywemmälle kansamme ri-
ipeihin. — Toimottawa olisi, että
muuallakin olisi seurattu saniaa esi-
merkkiä, sillä saomalehtien lukemi-
sella tulisi monta pahetta poistetuksi
– ja onhan; siitä pitempää ajallis-
takin, nautintoa, kuin "jouluhutun-
lasta,”” lausuwat Ham. San.
— Prokuraattorin toimitus"-
ktmnan sihteeriksi kuuluu nimite-
tyn" senaatin. oikeustoimituskunnan
kanslisti H. B. Anthoni. –P:ti.
" —— Maanmittansremisioonit;
Rewiisoreikfi täksi wuodeksi on mää-
rätty Wiipurin läänissä läänintar-
kastaja W. Helenius.
— Pnheeujohtajakseen walitsi-
ioat Wiipurin kaupungin !valtuus-
miehet yksimielisesti howioikeuden-
neuwos L. Cloubergiii sekä warapu-
"heenjohtajaksi kauppaneuwos W. Haek-
mannin – molemmat uudelleen. —
Wiip. S. "
– Waknntnsyhtiö Kalewa oii
muonna 1892 saanut 885 henkima-
kuutushakemusta, joitten yhteinen
hieroa hänen "päätä"isä, kunnes hänen
hermonsa päänsimät liikkeelle, ja, sit-
ienkuin hän on saanut sairaan nukku-
maan, kirjoittaisi hän lääke mää-
räyksen. " "
Ei, miehen kaikki taudin "oireet
muuttuwat kun waan naislääkäri
hoitaa häntä. "" ""
Me pysähhdymme naisen "oikeuk-
siin ja arwelemme, että hänen.pitää
saada tehdä, mitä " hän waan" moi,
yhtähymin kuin mies ja tulla yhtä-
hywin palkituksi, muttu sitä me was-
tustamine, että " hänen’ tulee"" leikkiä
ihmishengen kanssa " koettamalla; pa-
rantaa" .jotain hänelle aiwan tunte-
matonta miestä." " "
Yliopistot tekewät siinä hywin
ioäärin, kun walmistawat noita nais-
lääkäreitä Me" panemme, makawan
wastalanseemme kaikki"eii"jiäid"eiij"iäil-
joonain miesten nimessäöjotkii eiwät
wofsi kestää niin kowaakoetnsta; "
’2 " 3."" niJkin
;— Jfä.j-; tytä- nituuctu fa.
mana pyhiinki awioliittiion. "Har-
winaista lienee tallainen tapans,
waan on se kuitenkin tapahtunut
eräässä Kotkan lähiseudun seurakun-
nassa. Tyttö oli naissaiässä’ja isä
leskimies. Tyttö tätinitsi- miehen,
ifä waiinon. Äikää iisia kinttukaan
tehkö johtopäätöstä, eikä "ifä "ja tyttö
k e s k e n ä ä n amioliittoon kuulittek-
tiin, ei se niin ole, kyllä tässä nel-
jästä henkilöstä kysymys oit"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
