Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
371711.
!teiniliitoa imulian" lli int.
määrä tekee 5,738,718 mk; niistä
on myönnetty 5,207,218 mk.— Kuo-
lemantapauksista on maksettu 417,12id
markkaa.
— Meijereitii aletaan jo Pal-
tamoonkin perustaa, kirjoitetaan Päi-
wälehdelle. Uuran ja Melalahden
kyliin on jo muodostettu yhtiöt pie-
nien meijerien laittamista warten ja
edelliseen on jo haettu meijerikalut-
"kin. — Jlahuttawaa on kun palta-
molaisetkin jo wiimein alkawat huo-
mata, ettei terwan poltto lyö leimil-
le. Useat ymmärtäwämmät isäntä-
miehet owat jo sitä mieltä, että ter-
wan teko olisi heitettäwä ja maan-
wiljelykseen sekä etenkin sen siwuhaa-
raan, karjanhoitoon, eläniä perustet-
tawa, mutta waikea on ainakin yh-
täkkiä tehdä käännettä, etenkin kun on
jouduttu suuriin tekemisiin Oulun ter-
wapdrwarieii kanssa. Niistä ei ole
helppo erilleen päästä.
– Woinniieuti, Kun Hanko-
niemen kireitten jääsuhteitten joh-
dosta pelätään talwiliikkeeii lakkaa-
wan oli maanwiljelyshallitus osit-
tain kirjeillä osittain sahkösanomilla
eilispäiwäksi, tammikuun 17 p. kl.
7 i. p. Helsinkiin kokoonkutsunut
maamme woinwiejät neuwottele-
maan niihinkä toimenpiteisiin woi-
taisiin ryhtyä, jotta jotakin niahdol-
ista-muuta tietä saataisiin woi kul-
jetetuksi meiiekkipaikoilleen. — P:ti.
— Talwiliike Haukonieniellä.
Seiiatti on myöntäiiyt 2,000 markan
suuruisen rahamnääräyksen käytettä-
wäksi jään murtamisen helpottami-
seksi Hankoniemellä, siten että niillä
paikoin, joissa tarwe waatii, wedä-
tetään pois kaikki medenrajan ylä-
puolella olewa lumi ja kasaantuniit
jää, sekä muita toimeiipiteitä laiwa-
liikkeen ylläpitämiseksi Hankoniemellä,
"jotka Murtajan päällikkö yksissä neu-
woin luotsipäällysmies Blomqwistin
kanssa katsoo tarpeen waatimiksi, ja
joihinka heti saa ryhtyä odottamatta
käskyä asianomaisilta päälliköiltä.
Tarpeen waatiessa saa Murtajan
päällikkö, kapteeni Rein, sähköteitse
tilata lisää rahaa kauppaa- ja teolli-
suustoimituskunnalta. — U. S.
– Hiinieeu kansanopisto. Hä-
mäläis-Osakunnan kansanopistosti-
pendiä owat hakeneet sil. kand. J
Alin, sekä ylioppilaat K. A. Frans-
sila, K. Kerkkonen ja sanomalehden-
toimittaja yliopp. Seweri Nymaii
– Lääkiiitölaitos. Lääkintö-
hallitus on toistamiseen hakijain puut-
teessa 14 p:wän kuluessa t. k. 6 p:stä
haettawaksi julistanut ne kuusi yli-
määräisen lääkärin wirkaa, jotka se-
naatin suostumuksella palkataaii tä-
mäii wuoden loppuun asti sijoitetta-
ivaksi lääkintöhallituksen harkinnan
inukaan paikkakunnille, joilla sinirem-
man kiwulloisuuden tai maireampien
kulkutautien "wastustaminen olisi
enimmin tarpeen, joihin toimiin myös-
kin lääketieteen kandidaatteja otetaan,
määräten, että sanottujen toimien hal-
tijat sitoutuessaan wuoden ajan ole-
maan lääkintöhallituksen käytettäwinä,
saawat toimestansa yleisistä warois-
ta nauttia wiiden markan palkkiota
päiwässä, siitä päiwästä lukien, jona
lääkintöhallitus on- heidät ylimää-
räisiksi lääkäreiksi ottanut, joka palk-
kio korotetaan kundeksitoista markaksi
päiwässä siitä ajasta, jona he mää-
rättiin hoitamaan lääkärintointa tai
muuta siiheu kuulumaa tehtäwää mää-
rätyllä paikkakunnalla, saaden hywäk-
sensä lukea matkoista asemapaikalleen
ja sieltä takaisin; palkkiota woimassa
alewan matkustusohjesäännön 7 luo-
kan mukaan, waan matkoista wiran-
toimituspaikkakunnalla tällaista kor-
wausta ainoastansa kyydistä saman
luokan inukaan, waan ei erityistä
päiwärahaa.
Niinikään on läkintöhallitukseen
päätetty ottaa 2,400 markan palkki-
olla ylimääräinenlääkäri olemaan apu-
na tiiaamme lääkintötilastoa laadit-
taessa. Mainittu toimi on haetta-
wana 30 p:wän kuluessa wiime jou-
luk. 31 p:stä lukien. "
— Mitii Helsingiii rawinto-
loissa wiime wuonua juotiin.
Päiwälehdessä olleen uutisen mu-
kaan juotiin Helsingin rawintoloissa
1892 yhteensä seuraawat määrät ioä–
kijuomia, nimittäin: konjakkia 17,871,7
litraa, rommia 415,65, wiinaa
107,987,7, arrakkia 393";, liköörejä
5,49 3,4; pulloa ja konjakkia 1,785 2/"
pulloa.
Jos otaksutaan alhaisen laskun
mukaan konjakista, rommista ja ar-
rakista maksetun 10 mk. litralta, pa-
lowiinasta 3 mk" liköreistä 18 mk-
pullosta ja hienosta konjakista 15
mk. pullosta, saadaan lopputulokseksi,
että Helsiiigin yleisö wuoden ajalla
yllämainittuihin wäkijuomiin rawin-
toloissaan on uhrannut noin 635
tuhatta markkaa.
— Aainunairnt, n:o 12 on il-
mestynyt. Sisältö: Mieskohtaineii
raittinstyö. – Kaksi jouluiltaa. —
Järki ja rakkaus. —– Cräs huomi-
ota ansaitsema kehoitus. – Omalta
työalaltamme. — Olut ja kestikie-
warit. – Ulkomailta. — Kieltolain
siunaus. – Wiinan uhreja. – Jl-
moituksia.
– Suomeii terveydenhoito-
lehti n:o 1 on ilmestynyt. Sisällys:
Sitä kuusta kuuleminen, jonka juu-
rella asunto. Kirj. Konr. Relander.
—— Onko C" rooppa wapaa koleran
waarasta? – Kätilön tarpeen. Kirj.
Uno Winter. –— Keiihkotautisille tär-
keä huomautus hoidon suhteen, Kirj.
Konr. Relander. – Naisen waiku-
tus-alasta sananen. Kirj. Koiir Re-
landet. – Pieni huomautus koti-
woiniistelijoille. Kirj. Theodor Löf-
ströiii – Pieniä neuwoja, — Jlmoi-
tuksia —– Tilausilmoitus.
Kymin toimitukselle.
Niiyrii kysymys Kotkau postitoi-
miston hoitajalle.
Mikä on fyynä siihen, kun ei rau-
tatiellä olewat postiljoonit ole pal-
jon milloinkaan ennen kuin neljännes-
tuntia ennen junan lähtöä, wälistä
ei sitäkään junalla, etta saisi posti-
merkkejä ja kirjekortteja postiwau-
austa? Postikonttoorin eteisen sei-
nällä osotetaan, että postiljooneilla on
postimerkkejä myötäwänä, waan niitä
"ei yleisö saa, ennenkuin wiime hä-
dässä, wasta silloin kun juna on jo
liikkeessä ja lähdössä. Siten jääpi
kirje toiseen junaan, jos sittenjoutaa
postikonttooriin wiemään oikealla
ajalla. Eiköhän postinhoitaja woisi
hallitukselle esittää, että olisi eri pos-
tiljooneja, jotka postin tuomat ase-
malle ja jotka owat päiwystäjiiiä
postikonttoorissa. Tätä kysyy nöy-
rimmästi Eräs yleisöstä.
Nkaaseuduilta.
— Aujalasta tamtkuun 14 p.
1893. Kuntamme kuulumisia on eh-
kä jo paljonkin ollut Kymin pals-
toilla, mutta tuumin, ettei lisä pahaa
tehne, piirrän puolestani minäkin.
Joulu juhlista jaloin on nyt men-
nyttä kalua. Juhla, mikäli minä tie-
dän, kului sangen rauhallisesti tääl-
lä, koska ei mitään pahoja jälkiniai-
ninkeja ole kuulunut. Lieneekö tä-
hän syynä alkohoolia wähyys, waiko
korkea siwistyksemme – ine anjalai-
set, näetsä ainakin itsemielestämme
olemme jotenkin korkealla siwistyksen
kannalla – sitä en nyt kykene sano-
maan; mutta hywin waan se meni.
—— Entä ilmat tänä jouluna? Ne
owat olleet pelkkiä Falbin päiwiä,
olkoon hän niitä ennustanut tahi ei.
Pakkaista ja pyryä sekä hirmumyrs-
kyä olemnie saaneet kokea runsaassa
mitassa. Nämä owat koettaneet huo-
neiden länipymän pitäwyyttä, etenkin
uudenmuoden aikaiset ilmat, ja ne
raukat, joilla on ollut hatarammat
huoneet, owat täytyneet hyristellä,
waikka leimuaman takkawalkean ää-
ressä owat istuneet. Niin kowa oli
Jumalan ilma aijoittain jouluna, et-
teiwät wanhatkaan ihmiset sano sein-
inoista muistamansa. Lunta on ku-
jät kukkurallansa, waikka lakeat pai-
kat owat paikoin aiwan paljaat
Kiusaantuneen ja kärtyisen näköisiä
owat talolliset, joiden welwollisuiis
on pitää maantiet kulettawassa kun-
nossa. Wähäinenpä työ ja waiwa
niistä onkin tänä aikana ollut. Ali-
tuiseen on heidän, täytynyt olla siellä
lapioimassa ja lumi auraa wetäiiiäs-
sä; sillä jos maantiet eiwät ole
kunnossa niin pian polisikonstaape-
li. sekaantuu asiaan. Tuimat tuulet
owat nyt toki asettuneet, mutta läiii-
pömittari on alennut — 30:neen ja
siiiäkin alle, eli toisin sanoen: pak-
kanen on kohonnut yli 30:nenkin as-
teen. Tämähän ei enään ole mitään
leikkiä.
Metsä liike jota olisi runsaasti on
pysähtynyt melkeen paikkakunnalla,
wahingoksi hewos- ja jalkamiehille.
Monta markkaa olisi näinä päiwinä-
kin jo kertynyt ajajien ja hakkajien
taskuun metsän ajosta ja hakkuusta,
waan tämmöisillä säillä owat, niin-
kuin kerrotaan, ajomiehet kernaam-
min olIeet kotonansa toimittamassa
omia ajojansa. Mntta hakkuumiehet,
joitten kukkaro on joulunaikana hoi-
kennut, olisiwat mielellään menneet
metsään, waan heistä ei ole huolittu,
ll:o 5. – 1893.
kun ei massapuut ja pölkyt ole ot-
taneet kulkeaksensa. Ajopalkan wä-
hyyskin on ehkä hidastuttanut met-
sätawaroiden kulkua" Asianlaita on
sentään semmoinen, että kowa koskee
kaikkia.
Pientä napinata owat Anjalan
talousseuran jäsenet pitäneet siitä,
kuu inainitini seuran esimies, talolli-
nen G. Bjuhr, ei pitänyt wuosi ko-
kousta, niinkuin sääntöjen mukaan
olisi ollut hänen tehtäwä, että asiat
olisi kulkeneet laillista uraansa.
Nuorisoseura on asoittanut wirke-
ätä elämätä wiime aikoina. Puhu-
mattä sen siweellisestä maikutuksesta
kuntamme nuorisoon, on se hankki-
nut waroja nälänhätääkin kärsiwille
Pohjanmaalla, toimeenpanemillansa,
inyyjäisillä wiime jouluna.
Lopuksi toiwotan onnea ja menes-
tystä nuorelle "Kymille" ja pitkää
ikää! Jutta.
— Pitkäpandelta 13 p. tammik.
On jo wähän aikaa kulunut siitä kun
wiimeksi täältä kirjoitin. Nyt on
"täälläkin näköala toisenlainen; wal-
koinen waippa on lewitettynä yli
meren On saanut jo monta kertaa
tepastella pakkaisessa ja pyryilmassa
wetämässä kauniita kuoreita, joita
talwen aikaan saarellamme pyyde-
tään. Hywin huwittawaa on nähdä,
miten miehet kojuinsa ympärillä lyö-
""""" hartioihin ja tanssimat
kalamiehen polskaa, pysyäksensä läm-
pymänä. Kuoreen pyytö on ollutkin
tawallisen hywää alkutalwesta. Ker-
ran oli eräällä miehellä 600 yhdessä
iverkossa. Sitä ei ole saarillamme
wielä nähty. Kun on 100 yh-
dessä werkossa, sanotaan sitä jo hy-
wäkse
Kuoreitten hinta on täällä ollut
waihtelewaa; nykyään on se ollut 60
p. sadalta. Ensin saatiin 75 p. 100:ta,
mutta kalan ostajat "parisniekat"
kun weiwät Pietariin, sanoiwat saa-
neensa tappiota. Luultawa se wä-
hän olikin Wenäjän joulunaikana.
Hywä olisi, että kalastajat eiwät pi-
täisi pitkään saatuja kalojansa pai-
kallaaii, sillä kuorekin saa pilautuneen
maun, jos niitä waikka missä kau-
wan hoidellaan. Hywä tawara saa
maineen, mutta huono ja wanha wiepi
usein pyytömiehen sekä ostajan mai-
neen.
Talwinuottia on paikkakunnallani-
me aljettu jo wetää" Lienee jo wä-
hän saatukin hailia, jotkatäällä owat
maksaneet 40 a 45 p. sata. Hywä
tuokin olisi, jotta rantakansa saisi
rahaa tarpeihinsa, sillä rahan puu-
tosta kuuluu aina. "
Saarellamme harjoittelee laulu-
seura uuden k.-kouluopettajan joh-
dolla. Muutamat, jotka owat olleet
kuulemassa, sanowat sen sujuwan jok-
sikin hywiii. Ja toiwottawahan olisi,
jotta opista apua tulisi.
E. N—lä.
Iiengen isalta.
llengen yalta eipä hautaan sorru
sessa hyisen hallan,
8en mahtia ei murra roimat rälsi-
sallan.
Se estehista yoimistuupi raan
"Ia lailla laineen sitten ryntaa maail-
maan.
"la minne salonsa se !rohiiistaapi
saa
Siellä hohta
orastaa.
Siis nuori, nouseyainen politi Suomen
maan,
.luo tieilon lähtehistä, juo pohjaan
yaan
iia mieles tayta aattehilla yleyilla.
8illoin nartut yahyahsi, tulet soi"-
maliltaalisi,
I(asyat turyalrs" yanlialcs’ armaan
isänmaan.
liit sorru silloin yälciyallan tiellä,
Btha orjan hahlehia hannailomiellä;
klaan yapauteheu leat-sees luotu on.
IupaIussi.
– !purema-koneistonsa nielasi
w. k. 16 p:nä aamulla muuan wan-
hahko kauppamatkustaja Williani H.
Humphrey aamioidessaan „United
States" hotellissa, Fulton ja Pearl
streetien kulmassa Brooklynissä. Mai-
nitussa rawintolassa hän kiihkeällä
innolla pureskeli tekohampaillaan
"pihwiä", jonka sitkeys lienee ollut
noin anturanahan tai terraeotan wer-
tainen Kowa työ sen pienentämi-
nen oli nir Humphreyn syömä-kaluille.
Åkkiä lensiwät poskensa rusotta-
wan punaisiksi, "mnrhaaja!” kirkaisi
hän esille rientäwälle rawintolanpal-
welijalle ja waipu sitte puoleksi tun-
notonna kokoon tuolilleen.
"Halwaus", tuumaili kapakka-mies,
kiireesti lähtien sairas waunuja et-
simään. Lääkäri saapui pian paikalle
ja huomasi heti, missä wika oli.
Teko-hampaat oliwat wirimeet kurk-
kuun. Onneksi lääkärillä oli "pih-
dit" mukanaan, jotta tuo outo esine
saatiin ulos, — kiitos siitä lääke-tie-
teelle. Mntta ruokahalunsa oli mr
Humphrey kuitenkin täksi erää me-
nettänyt.
– Tiinnettu asia on, että Moo-
seksen laki ankarasti kieltää sianlihan
nauttimisen. Olkoonpa "räätti" sitte
waikka kuinka wiekottelewa, kirottua
se on, jos siinä edes löytyy palanen-
kin sianlihaa. Kumma ei siis ole,
että muuan juutalainen seurakunta
Brooklyynissä suuremmitta mutkitta
la syönyt sianpaistia, mutta weh-
keensä huomasikin kysymyksessä ole-
wan israelisen seurakunan esimies,
joka saniassa huoneessa weteli papuja
ja muita laissa myönnettyjä herkkuja
poskiinsa. Lienee turha mainita, et-
tä molemmat herrat söiwät n. k.
"free lunchia””, s. o. wapaata ateri-
ata. Herra rabbi on walittanut asi-
asta maalliseen oikeuteen.
Rosenberg lienee joku wuosi sitten
Hämeenlinnasta karannut teurastaja,
laitii-ileiiieiii.
syri-iiii iäärettä yeräiiin
Kahdesta pehmeästä sitruunasta
puristetaan mehu, ja tämä mehu se-
koitetaan yhtä suureen määrään
glyseriiniä. Jos yskä on hywin an-
karaa laatua, on sitä nautittawa
kolme teelusikallista päiwässä läm-
mitettynä. Myöskin on hywä että
sitä puhistetaan sekaisin ennen naut-
timista.
"ilomailla
iilit; uullj-wm kat-jn-
majssa-.
„I(01n. 2tnF" 0nju11caissutyer-
tailoria tietoja sotalaitolisen leu-
lunSeista Buroopan eri maissa.
7. 1892—93 telcirat selta maa-
otta morisotalaitolcsen lculunFit
Bnglannissa 36,9, i’enajalla 287"
!tausliassa 27,1" Italiassa 22,4,
Salisassa 17,8" Itarallassa 17,6"
liuha-rissa 17 ,z" prosenttia holco
liulunleiarriosta. —
l’altiorelan huolettamisoen ja
l:orliojeu multaamiseen meni Ita-
liassa 48,8" Itaralta-llnl:arissa
29,3, Itanslcassa 28,4" itualan-
nissa 27,6, l’enajalla 26,7 ja
Salcsassa 12,9 prosenttia holio
lrnlunjciaryoista.
"Italisan oilullinen asema naissa
luetteloissa on sita huomattaram-
pi, linn rautateinen ynna muiiion
tuotta-rain laitol:sien ostamisen
hautta syntyneet relat orat eilei-
lisiin yhteen luettuina.
on julistanut sieliinhoitajansa, rabbi
Täniä arwokas Talmudin tutkija oli
näet eräässä kapakassa, jonka "awa-
7011:".
"juuri paljon, saan
ahl:eroitsemisensa
muistot ryntäsiyät
jaisia" juuri wietettiin, hywällä maul-
10
taisiin tehäa asian parantamisehsi. ’kassa on liott-
tini. llyyaa yöta!
7anha herra poistui ahliisi, borison utiltasi
harttiin ja luiri: ""Iob Uetttoman. Tanppa-asioi-
mist-ii ja yelrselilionttoori, n:o 10 Broaä-street isle"-
I)oris0n istuutui tuolillensa ja lioetteli irtautua
hailiennioisista harmillisista ajatul:sistaan ja olla
soreammalla mielellä. 0lihan tolci jolin ihminen, jolta
usl:oi hanen syyttömahsi. ’kuo nyt ei nshtayasti ollut
olihan se lruitenlrin jotahin.
I’ian synliistyirät taas hanen ajatuhsensa. hluistot
harasit-at- uiiilestaan ja hän ajatuj:sissaan sullei niela
herran iiailclrien nijnen tiisl:an painien lapi, jotl:a seu-
rasiyat isan huojentaa. IIanen yiinmansa ja uppinis-
lraisuuteusa hohtaloa rastaan, hanen mielipuolinen
yalttäal:seen tuon onnettoman leir-
jeen seurauliset, hanen hailini ponnistuksensa syyttö-
myytensa toteen nayttamisehsi —" haililiieu noiilen
hanen aiyoihinsa, ja han tunsi taas
härsiyansa samat liatlrerat palat, huin silloin.
Iht’alrlria hayahtui han irnin unesta: liiraa
hortinpelaajista hnuäahti hammattayalla sanella:
– Uutta sehan on yerta! . . . "
II.
Saniassa silmanrapaylrsessa oliyat hailihi rayin-
tolassa olijat seisoallaan.
mista huuto oli tullut, ja tahysteltiin liattoon.
Sielta huomattiin jotain merliillista. hii-aassa
reunassa oli pieni, niusta pillihu. Iiita 01i tippa pu-
iionnut alas pelipöyäalle, ja se se oli, jolta ailiaan sai
tuon hummastelemisen.j
I’oyiian ymparillä uäeltiin
Rosenbergin, erotetnksi toimestaan. ""
!’Ullt ininsajtinpäjiilla
]kuntsi-sa.
’kuleholmassa on soittanut sosi-
aaliilomolcraattien lista hohonaan
" josta aikanaan paljon puhuttiin.
ann-"in tiiraas laiho "–––—
22, 760—13,294 sanella. 8iella
ralittiin 12 eilustajaa", 1n. m. yal-
tiopaiyamies J. lita-!11:61, til. toht.
1). BerFström, sanomalehtien toi-
mittajaIIj. Iieuniin, toht. lcuutsic-"lc-
sell, toimittaja 7. 12. I-ennstranii,
toimittaja kimila liathan, toim. 14].
17. (iin-leson solia 4 työmiesta.
yarajasenat, joita oli niinilcaijn
12, sairat 9,121——24 santa.
)liista mainittahoon yaltiopaiya"
mies .4. lloiiin, lirj Bllon lTey,
raatali .sua-. kalm, toim. lDrnst
Beolcman ja toht. .anton hlystrom.
Wapaamielis—lcansanyaltaisten
lista sai 5,251 santa, rapaa-us-
lcoisten3,233 ja .sing-.kalmin eri-
lcoislista 237. yaali oli ollut hy-
yin yillcas.
Sootuporissa ei ottanut osaa
tayteen lcahta tuhatta aanestajiiaa.
Sielta yalitt-iin 5 miesta, ranta-
tien lcirjuria, sanoina-lehtien toi-
mittajia", suutaria y. ni. jotlca sai-
rat 1,900— 1,471 kianta. lla-
rainiehelcsi yalittiin in. m. sano-
malehtimies 13l. IIeclluncl.
hiaasoucluilta eirat ole taalien
tulolcsot niela tunnetut munalta
lcuin lipsalan laanista, josta on
talittu 3 eclusmiesta. 0sanotta—
jia raaloihin oli ainoastaan 2,214.
!kauan-:jsta
saapui tuon tuostahiu jotenlcin
huolestuttama tietoja. ]huutama
paiya talia-perin ilmoitettiin h’ries-
lanclissa ja (iranini-reuissa huohu-
yan niin etta hallitulisen taytyi asi-
aan selcaantua. llaupunlieihin on
taytynyt riocla enemmän sotara-
liea ja maaseuiiuille liihettiia "pat-
rulleja”” luettelemaan leyla-leantiet
pitlcin, suojelemaan maanriljelijöi"
ta omain tyomiestensa illcjraltai-
sunilasta. ’l’yomiehet orat tyyty"-
mattömia palhhoihjnsa ja napi-
seyat samalla maanriljelyslconei-
ta rastaan, jotlca yha enemmän
joutuisat haytantäon, ja joitten tyo-
miehet luuleyat pallchojaan hu"
santaran.
ITonseryatjiyiset lehiiet syyttä-
yat sosialisteja naista epajärjes-
tylcsista, raan airat ole tietati-
uä-an siita, etta sosialjsmjjn alan-
l:omajssa on suni-elisi osalcsj sjy-
na tyon-"ian huono tila, jotei maan-
omistajat yojsjyat auttaa.
7
;—— ilaita minulla tarritsee olla erinomaista tar-
koitusta hertoessani tuota asiaa ’keili-3, olettehan ’ke
minulle airan tuntematon? kummasteli han.
’koinen hatsoi hauta hetliisen suoraan silmiin.
7ihäoin lausui han liereästi yapiseyalla sanella:
– Salliliaa minun jatliaa historian loppuun!
7anha voi-ison ajoi poiltansa luotansa ja antoihanelle
riitt-’trasti rahaa. koilta eleli rapaasti ja seurusteli
hynin paljon heyytuiielisten toi-erien ja muotinarrien
hanssa. 8iita huolimatta ei hän ollut se jolca saattoi
isansa harjalle ja saattoi hapeaan perheen nimen.
llirje, janha yanha herra linjoitti juuri nuolemansa
eilalla; haritti huitenliin pojan tuleraisuuiien toiseet"
llelle liii-"se oli aijottu,
tahi miltä tai-lioitus silla oli,
ei ole ]kalleltaan tunnettu. Sisaltö on polttanut si-
jansa muistooni ja mina yoin sen liet-taa sanasta sa-
naan. 89 linnini:
"italias ystaya! 0len airan Icohta hultassa, niin,
"os sina et siimanrapaylrsessa ojenna minulle auttayaa
:rati-asi; on hailini jo lopussa. ]liutta jos sina autat
ja jos mina saan alaa riala pari ruotta, niin roin
mina riela hailelri jäi-jestaa. 0len- murtunut selta
ruumiin etta sielun puolesta. 7iime unosina olen
harsinyt enemmän lruin ihminen roi sietaa. ]laina
olen" nähnyt suuren omaisunteni joutuisan hulclcaan
etaan törlcean riholrsen
salaamiseen, minun nimellani
"arastettujen faarien yelrselein malisamiseen, ja joihin
mina on ole soinut panna rastaan, himojen "tyyäytta-
miseeri, oileenäen hayunin hillitsemiseen ja hapean
poistamiseen. .la minun on taytynyt teleeytya tieta-
mattömal:si siita, etta hailien taman on lashenut minun
hartioilleni hiittamatön, ihuisesti leirotta poilta . . . "
— TUoIema ]rahtasi hanta siina silmänräpäys-
sess, juuri 1:un han linjoitti tuota liii-ousta, ":atlcoi
nuori mies. llayinneena ja epailtynä ryhtyi poilca
ottamaan sellioa siita; leelle lrirje oli aijottu, että siten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
