Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11:0 9.
’kjötujin !(01131181300-
I(081cjijji(1coinä 110110111qu1 1 00110031.
llll-II.
1893.
’1’110 11 8 11 i 11 t 0: !(0110 "101101111 4 11111., Iolmeltunejjäuueicäeltä 3 111. 25 !1.,
25 !1. "ja nelj-"1111108 7110001111 1 111. 25 !1. – 7118113118-
!111010113 suocieita 2 111.
11111110101- 111311807111 10 00111115.
110111-1 1111108177 job-1 11081:171111110 ja lauantai 11:10 10 aamup-"11711113
3111111.
"suo-en pankki" tammik. 31 p:nni
Myynti- Ostr-
. kurssi. kurssi.
Pietari asw . . . . 260:——– 255:—
Lontoo a w . . . . 25: 42 25: 20
3 111. 25: 25 25: 09
Pariisi a/w 100: 80 99: 70
3 ta ..... 100: 20 99: 20
Antwerpen a w 100: 70 99: 50
3 111 ..... 100: 10 99: —
Hampuri a/w 124: 70 123: 40
3 in ..... 124: – 122: 80
Lyybekki a/w 124: 70 12L: 40
3 111 ..... 124: — 122: 80
Berlin "11/w 124: 70 123: 40
124: – 122: 80
Frmtkin: a. "211. asin. 124 70 123 40
. —– —— 122: 80
Aaisterdam a/"w . . . 210- – — –
3111 ..... 209. — 206: 40
Tukholwa a/w . . . 139: 60 138: 40
!kristiania a/w . . . 139: 60 138: 60
Köpenhamina a/w . . 139: 60 138: 60
Pankit.
suomen pankin konttuori awoinna
soka arkipäiwä k:lo 10——2. — Diskont-
tokomitea kokoontuu k:lo 12.
Pohsoismaitten Osakepankki awoinna joka
arkipäitoä k:lo 10–2.
Säästöpanlki awoinna lauantaisin 1:o 76—
iltapuolella.
? !liika-nori awoinna 1:10 9-12 päiwällä.
Sähkölennätinkonttoori awoinna k:lo 8 aa-
mulla 9 iltasella.
Rahinimikamari awoinna arkipäiwinä k:lo
11—12 päiwänä.-
Kokous joka kuukauden 28 p:nä tahi py-
hän sattuessa seuraawana arkena.
Rantatiet.
Iunat tulewat:
Kouwolasta Kotkaan 1:lo 11.".10 aawulla ja
k:lo 7 illalla,
Kotkastu Kouwolaan 1:1o2 2"., päiwällä ja
k:lo 10,1 illalla.
istä") Kouwolaan 1:lo 2 yöllä ja k:lo
2", päiwänä. —
Plttarista Kouwolaan 1: " "äkkiä sa k:lo
4,0.; päinällä
Kukl:öio31a WYTan 1:10 1,5""- yöllä ja
Iunat lähtewät:
!kotkasta Kouwolaan k:lo 12"ö päiwällä sa
1:111 7""in inana.
Konwolasta Kotkaan 1:10 7 aamulla ja1:lo
4,5„ uti-päiwänä.
Kouwolnsta Helsinkiiii k:1o 3", yöllä sa 1:10
4"" päiwänä.
nua-oiasta Ptet-’iin 1:11; 2", yöaä ja 1:11;
2, päiwäll ?;
Kouwolasta aK-"uopioon k:lo 3;" yöllä sa k:lo
4-1-
Rautatien tawarakonttoori awoinna .notkossa
arkipäiwinä k:lo 8–1 sa 3—6 sekä sun-
nuntaisin k:lo 8-10 aamulla.
Lääkärit.
Tohtori Alfthan tawattawissa 1:lo 11—12
aamupälwällä
" Appelberg tawattawissa 1:10 " /210
12 aamupäiwällii.
Kaupungin kirjasto
awoiniia sunnuntaisin 1:111 12–1 päiwällä.
kuhu-neet.
Työwäenyhdistyksen lukuhuone awoinna sun-
nuntaism k:lo 4–10 ja arkipäiwinä 1:11;
7-9 utasella.
W. P. K:n lukuhuone awoinna sunnuntaisin
k:lo 10 a. p. ——8 i. p. sekä keskim. ja
laimit. k:lo 5–8 i. p. "
Postilaitos.
ri pidetään awoinna: Pyhä-
ja juhlapäiwinä k:lo !/.8—I/;, 10 sa "/; 11
–I/ 12 a.p .Arklpäiwitiä 1:15 1/." .8"—"/ 10
sa ½ 11—— 12 a. p. sekä 1:10 1.;-";–5i.p.
sekä sifään lähetykiet
owat, joutuakseen lähetettäwlksi sawan
päiwän postissa, sisäänjätettäwät yksi
tunti ennen sunan töä.
:ah
Posti lähetetään junalla k:lo 12½ päiwällä
ja k:lo 7½ i. p. sa saapuu k:lo 9½11.
p. ja k:lo 7 l.p
Kirjapaiuo.
"13 orjapaino, Wnoruatu, inttstam"in
" K-ne-asi-inist-.
"ayan-:ehdat konitoorissa nirkkokatu 3.
Henkiwakuntnsyhtiö "Stmnitt
!sak-maana wäitttää O. Järweläinen, osoite:
nirri-:nu 3.
711311633
111
joni-!111; 0.17011 11101-00110, !1081:1111.
1011115.
"10-teimme !wn-!u-
1’38111:170 toimittaja:
111111111111.
’10111111118 "ja 1101111130011 !3111111013111 3. – .4101"113 110110
10–2 ja 4–6. – ’1010100111 63.
jobs 1111108117! "2 berta-1 711110880, 11081117111:11018111 ja 1011001018111 ja
– !(01100118a 1111180011 113171111pr
’kilta-18111111501:
4 111. 1111111110110,
2 111. 25 !1. !11-1111110110111,
1 111. 25 !1; 10111110111181101111
]anujen-1318" 801:; vasti-1 kanutta mutt-08811.
" 132110111131883 1131111010311 101111" 1110118111710, iijuajaiu 11011111.
’kjln-11:81- innivminjllw 701 teja-11’; luk-111811111 asi-
"n
!1111011118111111102
!- . o! "
ii. 11 11 1 111 11 n.
1011:3" — 1011110110111 3.
!tiilitili-111110 jo 1119101111111.
1411111111811 7313810
I(otj— j3 Momaanlceinicäjtä,
!01813 733110113 731111181013311 11110-
203113 11111113113 U71c73j311 1113111011
mulc33n.
!11-mm
1111011 81101111
1111511111! ininibini !1
1071):)- mniäfä.nä muuta-1111:1 1111!)-
!1111011311 „1(F"111111” 1011110011883.
!11
111 OIIIII-III jt"
111111 1111111111111.
11111 11111111 15 !1.
111111111111 111 !1.
1111101113111101
öuu 10-
711111" :1100111011-101 tuimall-1111 81111111011
etelä-"1111111111111 110111111111 !’1 11111111111 1111111 !’1 tii:
151111110111 ilmoitu-eleliti
111111111 1,125 !11111.
111110111181111113:
petiitti-"111111.
"0111111011111
keit-1111111 ilo-111111111111 myi-110111111 1101111111111.
" 71111111011111011-1111810, 75111-0157111 101111111111 8110111011 8311011131011111111.
81111111111 1111111.
Khnttilö-estn b:nä saarnaa:
Kymin kirkossa puolipäiwäsaarnan rowasti
Snellman.
Raaniatun selitykseii ynnä pyhäkoulu tar.
kastuksen, saniana päiwänä kello 4j. p p.
-Htetasen sahan kansakoululla rowasti
Snelltnan.
muinna-1111.
2:ksi huonetta
keittiö ja kammari, 15 päiwästä
helmikuuta, eri sisäänkäytäwällä
Puutarhankadulta.
S. saxell.
13—21
Hywiä
11111111 111111
0111 tii-11111"
Karhnlassa.
11111111 "11111!’1
1111111711101
!1177115311 "jssa-1111" kaant-
inrlss-, IIIkk:I-akintu 3.
31111111111.
111111 1011111111111
11111011
toimeenpannaan
kaltatti-
!1.111112
811111111 "111111111111
latista-111111111111 del-li. 12 1:15.
011301-11- :
3811011110.
17571-011112" (111081111111 1111118-
1111108111).
8:11:11.
bent-111111011.
311110111011 111771111.
7101-1011 tai-1881.
4111" ½4 1. jp-
kiits-:180: 1110110150 !1., 11111801
25 !1.
!laa-1.! 7117011110110 8110115011 !
1111101111110:
toimeenpanee
!ttämon
kian-iti!- iti-111115
äitimme 1111111
01601-113:
411111801110.
1418113011110.
I-aqua (8011111101111).
1101181111100.
131170011110.
I-01111111 (1111081101111).
130110111118.
’1’ 0 11 8 81 3.
WOIIOSI.V
käsi-87111011811: 1111118171:801110-
801111135; 50 !1. 11110111115; 25 !1.
11111811111. iii-118171180011 1011111111131-
1011111110- 111101111111 1 11111., 11111811111
50 !1.
jlnitsinkb-It-.
1111111111-100!
!1111111111111
Kansan tunne" kaunis tunne,
Sydämmen jalo sytyke,
Herää heimolaisissanwie,
Kaswa kansamme powessa!
Jos tahtoo tarkalleen wastata
kysymykseen: Mikä on kunkin kansa-
laisen suurin welwollisuus? niin so-
pii" sanoa että se on kansallis-tunteensa
ylläpitäminen, jos tahtoo pysyä sa-
mana kansalaisena joksi hän on synty-
nyt. Pienikin kansa saattaa säilyt-
tää kausallisuutensa kaikissa kohta-
loissa, kun sen jokaisella jäsenellä on
jalo ja yhden pitäwä kansallis-tunne,
joka aina yhdistää ja sitoo sen hen-
kistä kehitystä. Monta pientä kansaa
on sulautunut, yhdistynyt tapoinen-
sa, kielinensä ja mielinensä sutirem-
paan kansaheimoon, joka sitä suitten!-
man raa’alla wallanhimolla ja wäki-
waltaisella pakolla on sortanut,mutta
monta pientä kansaa on, jotka owat
säilyttäneet kansallisuutensa, waikka
’101181111 000115. 15 penni-’1 "ja 1101811111 !1015.813 10
penni-"1" petiitti 117111.5 tai 8011 aialta. — !1111011011801 07111; 1101111100111" "jk-tekisisi
7111110181-501: 1111108171111893175-11 011011180110 !1111751111 1:10 5 i. !1.
owat olleet suurien kansain" ja waltain
keskuudessa. Niillä kansoilla on
ollut eläwä kansallis-tunne, joka
kutakin jäseniä on lujana siteenä
sitonut toiseensa. Jos kansan sywät
riwit eiwät synnytä semmoisia henki-
löitä, jotka antautuwat kokonaan ke-
hittämään ja walistuttamaan kansaa
tuntemaan omaa kansalaisarmoansa,
on mahtawamman kansakunnan hywin
helppo saada pieniä kansoja kansalli-
suudestansa luopumaan.
Suomen kansa on myöskin sellai-
nen pieni kansa, joka on kahden suuri-
wallan wälissä; mutta se on sentään
pysynyt, waikka joksikin kireillä pidet-
tynä, Suomen kansana. Se on kan-
sallistunteemme ansio. Tätä tunnetta
on meidän siis kaikin woimin wireillä
pidettäwä. Kansallis-tunnetta ei tar-
witse eikä woi puolustaa aseilla.
Nuo wapahtajan sanat: "Joka miek-
kaan tupee, se miekkaan hukkuu" owat
selwänä waroituksena siitä, ettei auta
taisteleminen aseilla, waan puh-
taalla ja wilpittömällä siweellisellä
woimalla.
Mutta onkohan jokaisella Suomen
kansalaisella selwänä, että hänen tulee
kaikin woimin kannattaa henkisen elä-
män wireyttä? En luule, sillä monta
luulen wielä löytywän, jotka eiwät
ymmärrä, millä tawalla kansallisuutta
yllä pidetään ja kannatetaan. Oman
kansallisuuden halweksiminen tulee
meillä wielä monessa kohden näky-
wiin.
Kansallisuus ja sen edistyminen
riippuu siitä, miten kansallinen ai-
neellinen ja henkinen elämä pysyy
wireillä. Aineelliseen suuntaan jokai-
nen pyrkiikin paremmin kun henki-
seen, sillä se kuuluu jokaisen omiin etui-
hin, waan omat edut monenkin ek-
syttäwät syrjään kansalliselta uralta.
Henkisen kansallis-tunteen kannatta-
minen waatii wähän sellaistakin,
joka ei kuulu ruumiin ylöspitä-
miseksi eikä täytä kukkaroa. Sentähden
onkin se monen mielestä olewinaan
turhanpäiwästä.
Kirjallisuuudesta saa kansallis-
tunne meidän aikanamme woimak-
kaimman wirikkeensä, siitä sillesuurin
elinwoima lähtee. Jos kansalla ei
ole kirjallisuutta, woipi kansallis-
tunteen käydä niin ja näin Kirjalli-
sunden kannattaminen on siis tär-
keä kansan henkisen sekä aineellisen
woiman säilyttämiseksi. Jos kansa
olisi sellaista, ettei se lukisi mitään
muuta kirjallisuutta kiin hätätilassa
uskonopillisia, seisoisiwat kirjat kirja-
kaupoissa ja kirjailijat tekisiwät tur-
haa työtä ja kansallis-tnnne sam-
muisi. Mutta kun kansassa on sel-
laisiakin, jotka kannattawat kirjalli-
suutta ja sanomalehdistöä, pysyy
kansallishenki wireillä, waikka smtrin
osa olisikin sitä kannattamatta. –
Olot owat wielä maassammekin sel-
laiset, ettei monenkaan talonpojan
kirjahyllyllä ole edes niitäkään kir-
joja, joita hän tarwitsisi talouden
hoidon ja maanwiljelyksen johdoksi.
Monta on hywin warakasta, jolla ei
ole eikä raski pitää mitään kirjalli-
suutta, josta tulisi tuntemaan oman
kansansa arwoa.
Suomen kansa ei ole koskaan un-
hottanut" kansallis-tunnettansa, waikka
sillä ei wanhaan aikaan ollut mitään
kirjallisuuttakaan. Jättäisimmekö siis
nyt, kun me kansallis- -tunteelle wiri-
tettä tarwitsemme ja kun meillä on
rikas kirjallisuus, tätä woimakasta
apukeinoa käyttämättä. Siis kir-
jallisuutta, warsinkin sanomalehtiä
joka taloon! Naapnri kehoittakoon
naapuriaan, ystäwä ystäwätään kir-
jallisuutta wiljelemään
—e—.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
