Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ketiitiilinn "aniitta 22 int.
turjantie" nia,
Kyhäelmä.
Kirj. J.
Miina oleskeli Helsingissä ompelu-
taidetta oppimassa ja oli kirjewaih-
dossa Sakari Penttisen kanssa. Sa-
kari Penttinen, joka palweli kauppa-
apulaisena Miinan kotiseudulla, oli
Miinan lapsuuden ystäwiä ja jo
Miinan käydessä kansakoulua, katseli
lempein filmin Miinaa ja ihaili hä-
nen wapaata esiintymistäätt. Miinan
ollessa wielä pikkutyttönä, oli kuolema
riistänyt häneltä isän, jonka wuoksi
Miina oli pakoitettu kohta kansakoulu-
käyntinsä lopetettua oppimaan jotakin
käsityötä, :voidakseen elättää itsensä
sekä olla apuna äidilleen ja kahdelle
pienelle weljelleen heidän elatuksensa
hankkimisessa. Helsinkiin tarwittawat
rahat oli Miina osaksi saanut äidil-
tään, joka työskenteli herraswäessä
pyykinpesulla ynnä muilla talouteen
knuluwilla askareilla ja osaksi Sakari
Penttiseltä, jonka tarkoitus näkyi
olewan Miinan kanssa yhdessä was-
taisuudessa wiettää elämänsä päiwän;
eli, toisin sanoen, mennä Miinan
kanssa naimisiin. Miinalle Helsinkiiin
lähettämissä kirjeissään oli Sakari
Penttinen myös usein maininnut
tuosta tarkoituksestaan ja Miinalle
ei taas woinut mikään olla suloi-
sempaa kun aate wastaisesta onnes-
taan, päästä Sakarin waimoksi, sillä
Miina oli myös sywästi ajatnksis-
saan liittynyt Sakariin ja alitui-
sesti ihaillnt Sakarin ylewää käy-
töstä ja ystäwälistä kohtelua
Miinaa wastaan. Niin pian kun
Sakari ja Miina pääsiwät wa-
paaksi päiwän työskentelystä, oli hei-
dän ensimäinen tehtäwänsä kirjoittaa
toisillensa tulewaisuutensa suloisista
toimeista.
Waan tässäkin, niinkuin monessa
muussa elämän mielmassa, teki pa-
huuden woima tuhotöitänsä. Heikki
Jaarikka, Sakarin hywä ystäwä, joka
myös oleskeli Helsingissä ja oli kotoi-
sin samalta paikkakimnalta kun Mii-
nakin, ei woinut olla Sakarille kir-
soittelematta walheellisia huhuja Mii-
nasta, huhuja jotka saiwat Sakarin
tunteet ristiriitaisiksi ja wuodattiwat
monen kyyneleen hänen silmistään.
Sakari ei alussa ottanut näitä hu-
huja uskoakseen, waan Heikinwakuu-
tukset ja kaunopuheliaisuus saattoiwat
Sakarin wiimein siihen luuloon, että
Miina ei ollutkaan uskollinen rakkau-
dessaan Sakaria kohtaan. Näistä
huhuista ja Heikiu kirjeistä ei Miina
puolestaan tietänyt mitään, waan
uneksi ainoastaan yhä onnestaan ja
odotti sitä hetkeä, jolloin taas pääsisi
kotiinsa ja Sakarin läheisyyteen.
Minkäänlaisiin rakkauskeinotteluihin
ci Miina ottanut osaa, waan eleli
hiljaa työssään ja aatteissaan, eikä
Heikki Jaarikan syytöksillä ollut rah-
tuakaan perustetta.
Oli uudenmuoden päiwä ja Miina
oli pari päimää sitä ennen saapunut
kotiin Helsingistä. Kumminkaan ei
hän ollut ilmoittanut tulostaan Sa-
karille, sillä hän tahtoi tehdä Saka-
rille pienen ilahduksen äkkinäisellä il-
mestymisellään Sakarin eteen. Miina
oli kuullut että illalla pidettäisiin
tanssijaiset Kukkolan rikkaassa talossa
Miinan omassa kotikylässä, ja siellä
toiwoi Miina saada kohdata Sakarin.
Kummalliset tunteet wallitsiwat
Miinan kun hän iltapuolella laitteli
pukujaan ja walmistautui tanssijai-
siin. Hän toiwoi että näinä pyhinä
kihlauksensa Sakarin kanssa ilmoi-
tettaisiin ja hänelle alkaisi siis nusi
elämänwaihe, niin kummallinen, ettei
hän itsekään oikein woinut sitä käsit-
tää. Jloisena astui hän nyt Kukkolan
taloa kohti ja hänen sydämmensä
läwähti aina kowemmasti kun hän
ajatteli tapaamistaan Sakarin kanssa.
Näin astuu hän Kukkolan talon tuwan
owesta sisään ja katsahtaa ympäril-
lensä. Hänen silmäyksensä tapaamat
Sakarin, joka istuu penkillä Kukko-
lan talon tyttären wieressä, pitäen
käsiwartensa Kukkolan tyttären war-
talon ympärillä. Samassa märähti
hänen ruumiinsa läpi kylmä wiwah-
dus, sydän seisattui hetkeksi sykkimästä
ja Miina arwasi miteti kaikki oli. —
Hän riensi ulos, kotiinsa wuoteel-
leusa ja wuodatti kyyneleitä, katke-
rampia kun mitä sanoilla woi sanoa.
Näin meni siis Miinan ihanimmat
toiweet ja tukemaisuus-aatteet ruhjoksi
tuon parjauksen kautta, joka on niin
monen onnen murtanut ja matkaan-
saattatmt niin paljon murhettaja on-
nettomuutta.
Sakarin ja Kukkolan talon tyttä-
ren kihlaus oli tapahtunut joulun
aikatia, joten Miinalla ei ollut siitä
awistustakaan. Wuosi sen jälkeen
wietettiin heidän häänsä, maan Miina
jäi tietämättömäksi syystä Sakarin
äkkinäiseen mielenmuutokseen, arwellen
Kukkolan tyttären rikkaudet! wietelleen
häneltä Sakarinsa. Heikki Jaarikka
oli myös häissä.
laitteellista
""–– Sitrnunau mehu kurkkuma-
taa wastaan. Tohtori Gratoyski
Kalisorniassa on hawainnut, että tuoresten
sitruunain tahi niitten mehun syömiiren ar-
weluttaa-tunnissakin kurkkuinädän kohta-ik-
sissa aina on sairaalle tuottamat termeydttt.
Ja Kiinassa, jossa sitruunaa pidetään ylei-
sesti parannuskeinona kurkkumätää wastaan,
joko siten että sen mehu nautitaan liino-
naadina tahi syödään kokonaisena.
",2-noet"
– Etikau sailyttatainea. Olu-
esta tahi pirtusta malmistettuun etikkaan
keräytyy useimmiten astian pohjalle elimiä,
jotka mähitellen turmelemat etikan. Tämän
estämiseksi keitetään etikka ja annetaan kie-
!(71011
hua muutamia minutteja, jonka jälkeen se,
erutenkuin on ennättänyt wkonaan jäähtyä,
lasketaan hywin tulpittuihin astioihin.
"liameilta
—— Bnlkaaria saa nyt wihdoin-
kin maanäidin Prinssi Ferdinan-
din morssian, Parman prinsessa Ma-
ria Lowiisa, on 23 wuoden ikäinen,
priussi dinand itse 32.
velandin ministeriötö
tulee olemaan seuraawa: Gresham
– waltiosihteeri: Carlisle – raha-
asiain; Lamont-sota; Bissel — pos-
ti-; ja Hoke Smith — sisäasiain mi-
nisteri,
— Berliinin hovissa on ollut
häät, ja Wenäjän Perintöruhtinas
ja keisari Wilhelm owat suudelleet
toisiaan molemmille poskille, kuten
sähkösanomat owat kertoneet, ja pu-
hellect toisilleen aiuoastaan ystäwäl-
lisiä sanoja Ja Saksan waltiokans-
leri sota-asiain waliokunnassa selit-
tää, kuinka tarpeellista on että Sak-
sa ottaa suorittaakseen lisäweroa so-
talaitosta warten, ettei Wenäjä woi-
si Saksan niellä — samalla aikaa
kun Wenäjän tulewa hallitsija on
Berliinin rautatieasemalla keisari Wil-
helmin sylissä ja wakuuttaa muuttu-
matonta ystäwyyttään.
lauopa-arioita.
– Liikemaailmasta. Toimininii
Arthur H. Borgström Hankoniemessä
on luowuttannt"Osakeyhtiö Agros" elle
tähän asti harjoittamansa wäkirehu-
jen, apulannoitusaineitten ja kylwy-
siementen kaupan, harjoittaen itse tästä
lähtein ainoastaan woinwälitystä.
Agros-yhtiön isännöitsijäksi on otet-
tu ent. Kuopion maauwiljelyskemi-
allisen" laboratoorion johtaja filos.
maisteri J. Cygnaeus. Yhtiön kont-
toorit owat Hangossa ja Pietarissa.
— Jääolot Haakoniemen ulko-
puolella eiwät ole juuri entisestään
muuttuneet,
Joitakuita halkeimia tosin näkyij, ja
jää on hiljaa liikkumassa, waan muu-
tosta parempaan päin ei ole huo-
mattomissa. Toiwottawasti toki jää-
olot ennen pitkää muuttumat jos il-
mat pysywät lämpimämpinä ja tuuli
kiihtyy; " "
– Wonuotenti Kurkim yli.
Asiamies Cairenius sähköitti tois-
päiwänä Waasasta maanwiljelys-
hallitukselle:
"Olen lähtenyt matkalle 68 kuor-
maa mukana, joissa on 593 dritteliä
woita.””
kirjoittaa Hangö-lehti."
§ojasti-;
§klaukka-
lajiteltu ta-
t:-— i5."–-"1—5;9a
II-UIIII’I-.II
IILIJI’L-U’VCIII.
!lol ijas.
I—Ijrm3t ";:;"f’;
erittain ?
haalatut! S;
, §-
blope3 ]3 hyi/3 §
hohtelu! " ininin"
illot ling. luu!
käsi-0. sunti tai-asto. -
knuuti-"
aupungin äänitnltaiset asuh-
haat hntoutaan tämän hautta
Ilaaetiitan hohouheeen lianti-
huoneelle lauantaina tuletan
helmihaut! 25 p:nä h:lo 10
a. p. tarhas-tumaan lcothan
haupunhihuntaa tarten sisällä ole-
talta tuoäelta tehtyä huteunta-ln-"
otteloa, joha sanotun huun 8 p:etä
alha-en" "joha arhipäitä h:lo 11–12
täljllä päitällä on Itaatihnoneella
nähtätänä niille, jotha siitä tahto-
tat osaa saalla. llothan lk.aatihuin
neelia; tammihuun 21 p:nä 1893.
hknietraatin puolesta:
liuulutuS.
lianpunSin merimieshuoneesen
hnulutat laitanieännät-, hjpparit
ja merimiehet hutsut-ian tämän
hautta ltaatihuoneelle heehitiih-
hona tuletan hlaalishiiun 8 p:nä
hl. 10 a. p. hiaietrantjn ecleaeä
heohenaan rahtaamaan tilin tar-
haatajia merimieshuoneen tileille "
tiimo huluneelta tuoäelta. ]cot-
han hantihuone-ella, Ilelmihuun
18 p:nä 1893.
likaistraatin puolesta:
iltin tael-nau.
48
42)
"300; ni; s""uu"" uu"""""O""’0
; . . """""" OI
3 I(Si (meri 0
S; ; ;
o; " 171331311 3013:3883.
ottaa waarana-" raiti-ea naarat-i" anim-"eena naa-
ntaa-; työtä, niinhnin horiete-. hnone- "ja ajohalii- eehä ul- §
homaalanhaia. (3
lu’un "sohii uusi esine tahi talo on maalattai"a eli ranhasta §
on -täri hurissut. min häantyhää silloin ailia miuun puoleeni. "7.:
; - ’kyöt tehäään aina taati-ati heltollieia. ,0
4. IcnIroinnin.
Icothaasa. llauppayhtiön talossa.
:siiy’ "? 3?""3 "4; 7436 """ " "4" ?; "";
0 . , , 7)
I, B. !? ? U 15) U,
llaltionrautateitten helloSeppä. ’ ;
" " "kipru-kasu. Iaturininlautu 13. ;
Suurj taraato hajhellaisia taalin-, soina-, pöytä- "
—" y. m. helloja "ja optillieia tatareita. "
" SilmälaSeja ja ?inSeneitä,
" !corjauatöitä tehäään haihellaieia.—— ’"-
"a I’ooti- "ja 8ähho-oaoite: III’IITII; "jjpm-j"
- - ; ; ö ; e ; ; 4 ,"
R, "? 7 "7 ’- O. ?. "3" 9. O.
!almi-ut
lisien poilinni letni "
myyäään !kasulassa
;- ?! ett-11
(llam. San. 1 h.) 1"" .""
20 treskelin ulille!
Kaksi wierekkäin olewille :vuokratonteille
rakennettua puutaloa ja saunalaitos
silittiin.
eikojat kauppias J. Laitisen kon-
kurssiin luo-uutetussa pejässä ko-
koontukoot Swensksundin hotelliin
tässä kaupungissa, lauantaina 25 p. helmi-
kuuta kl. 6 i. p. keskustelemaan ja päättii-
mään:
1:ksi. Welallisen ylläpidosta.
2:ksi. Pesän rahaksi muuttamisesta.
3:ksi. Uskotunmiehen palkasta, sekä muis-
ta pesään koskemista asioista. Ja huomau-
tetaan konkurssisäännön määräyksestä, että
poissuolemut !velkojat saamat tyytyä läsnä-
0n myöehjn tullutjlmi; että routa llarieh herran,
hun pastorin routa soitasi eräetä naiota huonon mai-
neensa tähäen, oli pyytänyt häntä puhumaan tähän
sätyiöämmin siitä asia-ota "ja sanonut" että se hnulnj
tuomiolta hänelle itselleen.
Samaten on tullut päitän taloon, että tytärtä,
joha ei tiime tuosina seurustellut henenhään hansaa,
halmeesa eri ttlaiauuäeeea on nähty erään nuoren miehen
seurassa, "jonha artellaan oletan saman henhilön, joha
tatallieeeti häti heiäan luonaan"
.aiain ruumiin tierestä on löyäetty hansjhaa,
"jonha muoto osoittaa, että ee on jonhun jäntetän
miehen. "ja joha muutoin on talmiatettu erityisen
tilauheen hautta, joha tosijutun hänen oletan hytin
tarhan taatetuheeeeaan. Samaa toi huom-ta siitähin
henhilöatä, "joha on nähty tyttären seurassa. IIanSih-
haan omistaja. tyttären seuralainen ja routa kariehin
murhaaja on niinmuoäoin luultatasii "thai ja sama
henhilö ja hän on henties myöehin ottanut hengen
tyttäreltä. IIun hän tutullisesti Sulhj hihheen hollo
huutien aihana ja hun piiha taata hollo hahäehean
aihaan "jätti routa kari-ohin yhsinään, on luultata, että
tytär oli eneimäinen uhri.
I(aihhien näitten perusteella olen minä tullut
Seuraataan häSittheen:
Iiouta harieh on nuornucleeeaaii hulheunt erhe-
tyheen tietä" "jonha Seihan hän sitte huolellisesti salasi.
lläuellä, eamoinhuin hänen tyttärellään oli papereja.
"jotha talasitat asian. 8ille nuorelle miehelle, joha
hätj heiään luonaan, oli tärheä asia saalla nuo paperit
halttuunsa ja niin rohheni hän ryhtyä murhaan. )lähtä-
täSti oli lieuben Vorieon jossain yhteycieeoä tämän
asian hanssa, hoehapa häeiala noieealöyäetyieeä; hysy"
mtheSSä oletieaa papereissa nähyy oletan hänen.
8e nuori mies on "jo tuoajhaueia täijynyt
molempia naisia saaäahseen paperit häeiineä, mutta
hänet tyyäytutttin herta toisensa perästä rahoilla siihen
määrääu. että routa karieh lopulta "ontui neutotto-
munteen ja nähi parhaahSi supistaa ljhheeneä samal-
laieehai, jommoisena hän sitä nuorempana ollessaan
hojti.
llun hän nyt ei saanut puhtaita rahoja,
joutui hän raitoon ja tahtoi millä hinnalla hytäneä
saaria paperit. llän luuli tytön pjtätän niitä hät-
höaoääu, ja meni eentähcien liihepaihhaan. I(un hän
ei tahtonut jättää niitä hytällä, murhasi hän tytön.
’kyöneä tehtyä ei hän löytänyt huitenhaan haihhia
papereita ja nyt riensi hän äiäin hotiin. IIän pyysi
jälelläoletia papereita häneltä, mutta etsannut 8illoin
ryösti hän ne tähitallalla, "ja lrnten routa karieh hel-
posti toiei artata, että hän oli tytären murhaaja.
tappoi hän tämänhin.
-Ikihoheen alainen on pithä, hoihha "ja ruuni-"
. hjuhainen mies Ilän hätelee hytin puettuna "ja tun-
netaan erittäinhjn häeistä, hytin hehittyneine hynai-
neen "ja pahaujne, leteine peuhaloineen. IIän on
läähäri tai on ainahin harjoitellut haaturin taitoa. 303
me onnistumme löytämään haheoiemurhaajaii, niin
saamme me luultataoti eeltityheen tuohon isänne häsit-
tämättömään hii-jeesaa.
Oatheart taiheni. "ja taata nyt hatsahti hän ylos.
)luori mies oli "jännittätän tarhhaataieeatj huunnellut
hänen sanojaan. Iqulet ojitat puoli-anhi, silmät ishität
tulta "ja poehet hohtitat. 0li huju hän olisi saanut
metaäatyehuumeen.
—– ihmeellistä! puhheei hän. häihä erinomainen
hyhy ainoastaan muutamien hartojen ja mitättömäin
asianhaarain perusteella pääatä loppupäätöhaeen!
–— 8e on ainoastaan, huten sanoin, luuloni, "ja
sen toi humata "jo enaimäinen paras anian talaiatue.
– Uahäotointa. thei otat ’l’eiään johtopää-
töhoenne liian tahtoi-.
olemien päätöksiin.
Kotkassa, helmikuun 4 p:nä 1893.
Pesäuhoitaja;
(il-"iisa d’an- l le. 4 3" 3."- r.j
aamamjehet Umilcauppias
Il. 6. kihla-isen honlmin-
sioea haisuta-"in täten ho-
houheeen llnjtereal-ljarilon hali-
tilaan 2" p. ensitulet-ta hinalle-
hunta hl. 6 i. p. healcuetelemaan
ja päättämään aeuraatista hyöy-
myheietä:
1:h8i.
uimisesta.
2:h8i Iconhurösiutehjjäii yllä-
pjtämiseetä.
3:h5i. llehottuinmieeteii pal-
haata; sehä
muieta " maliclolliseeti eaijnty-"tjet-i
honhurSSipeS-"iä hoehetietu hyöy-
myhaiötä; ja muistutetaan hon-
karaeton rahahoimiiut-
hurusina-"innon määräyhaeetä, että "
pojseaoletien telhojain on tyy-
tyminen läsnäoletien päätoheiin.
IcothaSSa-, ]lol-nihuan 20 p.
1893.
knat l. kellat-. li. kyti-ea.
llehotutmiehet.
eräässii rannikkokaupungissamme myöhään
sattuneesta syystä. Talot ja saunalaitos
tuottamat mähintään 20 "/" muodessa. —
Ainoastaan puolet kauppasuunnasta olisi
kauppatilaisuudessa maksettawa, toinen puoli
woisi jäädä welaksi sopimuksen mukaan.
Lähempiä tietoja antaa
O. .Järweläinen
Kotkassa.
"iloillalla
"" Eläin-tautia parantaa al-
lekirjoittanut" joka tawataan asiai-
nossaan "tyhmies Wiren’in talossa.
K. Ierusirötn,
Kotka,
" samnitilaisia " ;
hoijaa haileista" tiaista
1!!- bank-"mm
selinin talosen.
l7–l
Joka- tietää oinaansa ruoka-
’ welkaa seppä Lindbergin mai-
inolle, tehköön hywin ja käyköön maksa-
massa tämäit kuun ajalla, jos tahtoo mält-
taa allilieteudeit käyntiä ja isompata korwat-"stet
wel .
!16-72:;
Kotkassa,
Ko-inkkrispinöss; 1893-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
