Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
liitutuin "ilmiluu-i 25 !i:itä
Wiljelkää kir-
jallisuutta!
Paljoii on puhuttu kirjallisuuden
wiljelyksestä, paljon toiwottiuksia lau-
suttu, maan kylliksi paljoa ei tästä
asiasta woida koskaan puhua. Siinä
makuutuksessa julkaisemme seuraa-
miin, "Pyrkijän" wiime nuuterossa
olleen huomiota ansaitseman kirjoi-
tuksen:
Se on köyhä kansa, jolla on köyhä
kirjallisiins, sillä kirjallisuus on kansan
henkisten moimain aarre-aitta. Kir-
jallisuuden walo on uiaailman taika-
lyhty. Se on juuri kirjallisuus,josta
kausa saa henkiselle kehitykselleeti niin
paljon aineksia ja joka osottaa, kuinka
paljon tai kuiiika mähän on kansassa
henkistä woimaa. Kaswaioan ja kukki-
toan kirjallisuutemme, kansallisen ja
kaunokirjallisuutemme ansio sekin etu-
päässä oit, että meidän kansamme
henkinen herätys ja suuin" edistyminen
aattcellisen elättiän eri aloilla woi
ilmituoda niin ihania tuloksia Waikka
toastaantmäittäjiä lieneekin ja waikka
iiioitittaueenkin nykyisen kirjallisuu-
temuie suuntaa ja sisällystä, kun sillä
on ollut rohkeutta ja woimaa wetä-
tiiään werhoja elämän laajalla näyt-
täuiöllä tapahtumien rikoksien edestä,
warma se kuitenkin on, että juuri
kirjallisuutemme oti ollut se kasivat-
tawa, henkinen äiti, jolta Suomen
nuoriso on saantit sydäninieensä niin
paljon ioaloa, walkeutta ja suuria
ajatuksia, se äiti, joka on kehittänyt
kansamme hetikisiä oraita kuin päimä-
paiste luonnon kukkia. Se on tuo
meidän elpymä kirjallisuutemme, joka
on soittiit niin inahtaioaa herätys-
laulua kansallemme, että siksikin sukke-
laan on noussut itsetietoisuudeiikan-
nalle ja tullut käsittämään suuren,
kansallisen tehtätvänsä. Herättämänä
ja innostamana on kirjallisuus pu-
hellut tuhansille sydättimille ja kirk-
kaita toaloti kipunoita kiidättänyt
kauas Sitoinen sydäutuaille.
Ltiulisi siis, että tähäii aikaan, jol-
loin kaikilla oii tilaisuus tullawalon
aarteista osallisiksi ja jolloinsiwistys
on epäilemättä jo julkisuuden alal-
lakin tuoitut ilmi kauniita tuloksia,
yksitt suiti tunnustettaisiin kirjallisuu-
deti suuri atisio kansamme siivistys-
tykåssä ja sen jalostama, kehittäioä ja
kaswattawa mointa ja että kaikkialla
riemtilla terwehdittäisiin nuorta, elin-
woiyiaista kirjallisuuttamme. Mutta
jos niiii luuleitiuie niin situresti ereh-
dyttiuie. Wastaioäitteitä tiousee niin
tiivistyneiden piiristä kuin kansan
laajoisia kerroksista. Ei sillä hyioä,
että koetetaan saattaa epäluulonalai-
seksi katiiiokirjallisuudessamiue wallit-
sewtia itykyistä suuntaa, kun edelly-
tetaäii nuorison liioittaisen siweydel-
lisen moittian ja kannan siitä kärsi-
wän, tiuitta seii lisäksi on niitä wielä
oleitiassa iioita ahtaan hengen helitia-
lapsia, jotka kieltämät nuorisolta kai-
ken kirjallisuudeu" wiljelemisen, oli
kirjallisuus sitten kitinka suuriaat-
teista ja ylewähettkistä tahansa. Mut-
ta jos missään suitteissa, itiin juuri
siiiiä tapahtuit katkera, korwaamaton
Kollitti kirje,
–– Kotkati "suomimieliset"
sanomalehdet. –— Lakkipäässä!
"lsihdoinkiuI –— pääsi hituliltaiii,
tuu lu’in llyitiiti 14 numeroit etisiin-
itiitiseii artikkeliti. Tuota nuottia
olisi pitänyt jo eittien weisata, aiua-
titi wuotta eniten, niiu ei istuttaisi
tässä nyt seit piipun suussa, missä
istutaan, —— uiin ajattelit! ja ajat-
telen toielä niukin. Mutta paretiipi
myöhään kuu ei milloinkaan. Pa-
tetiipi se on ruioeta kansallispankkia
utit täntie hottitiiaatuaan, koska tuota
ei ole ttilltit einien tehdyksi, kiiiti että
st" ainaisesti jää saannitta, ktiiii että
tiie .notkuu suotualaiset ijankaiken rii-
pumme""rahallisesti ruotsikoista ja
noorina" odotamme niitä tuuruja iiii-
tii titeille ikään kuiii Latsarukselle,
heidini pöydältäan tipahtaa,– ioaikka
tuhat owat suonialaisten talletuksia
suurilinnaksi osaksi. — Oleii wallan
satuna mieltä kuiu Kyiiiiii toimitus,
ettii meillä, nykyisin on täällä patik-
keja kowin toähän ja suomalainen
rahwas, warsinkin pieniliikkeiset, owat
nykyisin aiwan turmattomia. Me
tarwitsetnme siis tänne pankin, jonka
wääryys Suomen nuorta mäkeä was-
taan. Turhaanhan olisi Jumala kati-
soille suonut suuria aatteenmiehiä ja
etewiä taiteilijoita, jollemme niitä
ihailisi, niitä kannattaisi ja niiden
suuriin ajatuksiin perehtyisi, Mahdo-
tontahan olisi inhimillinen kehitys ja
tuon uneksitun, henkisen wapauden
saawuttaminen, johon ihmiskunta niin
moiinakkaasti pyrkii, jollemme rikas-
tuttaisi henkeämme kirjallisuuden iver-
rattomilla aarteilla ja käyttäisi hy-
wäksemme suurten miesten ajatastyön
tuloksia. Kieltää kirjallisuuden malo
nuorisolta on samaa kuiu kieltää ra-
miuto omalta ruumiiltamme. Enem-
män siis kirjallisuutta nuorisolle!
Enemmän lukusaleja ja lainakirjas-
toja! Kirjallisuutemme, tuo kansamme
henkisen elämän aurinko, paistakoon
jokaisen Suomen kansalaisen kotiin,
innostuttaen ja herättäen yhteiseen
työhön! Poistakoon se sumun ja
pimeyden, häwittäköön elämän epä-
kohdat ja sytyttäköön isänmaallista
tulta tuhansiin sydämmiin! Se on
kirjallisuuden suuri ja jalo tehtäwä,
se on sen ohjelman pääsisällys, se on
sett tarkotus ja määrä.
Puhuessani kirjallisuudesta, en woi
olla mainitsematta muutamaa epä-
kohtaa, joka jokseenkin usein on suu-
rena esteenä kirjallisuuden wiljelemi-
selle ja sen walon wapaalle lewene-
iniselle. Usealla maalaispaikkakun-
ualla ollaan ihan wälinpitämättömiä
kansankirjastoin hoidosta. Kirjasto
kaipaa kansallisen kirjallisuutemme
parhaimpia tuotteita, etewimpäin kir-
jailijamme teoksia, ja uiuutoinkin on
se huonossa kunnossa. Seulaiuen
kirjastonhoitaminen ei uiissään ta-
pauksessa ole oikeutettua. Se on an-
teeksi antamatonta wälinpitämättö-
myyttä kirjaston kaitsijain puolelta.
Se ou rikos kirjallisunttawiljelewää
nuorisoa wastaan, tuota nuorisoa,
joka on Suomeu kansau mastainen
ruumis ja henki ja jonka kehittymi-
sestä, innosta ja työstä riippuu Suo-
nten tulewaisuuden sisällys ja tiiuoto.
Welwollisuudentuntoa siis enempi!
Enemmäu halua, harrastusta ja
niyötätuntoisuutta! Nuorison siwis-
tämis-asiaa ei "saa kukaan niiu kyl-
niästi kohdella. Yksityisen wäliupi-
tämättömyys, kuti se loukkaa kokonai-
stiuden etua ja asettaa esteitä sen
kehittymiselle, ei ole koskaan oikeu-
tettua, wielä wähemmän tänlaisena
olojen uudistushetkenä, jolloin jokai-
selta kansalaiselta waaditaan työtä,
uhrausta ja ponnistusta suurem-
massa määrässä kuin koskaan ennen.
Syrjään kylmät kiwet henkisen elä-
män wainiolta! Ainoastaau pounis-
tamalla kaikki henkiset woimansa ja
walon miljaa hellästi hoitaen on katt-
saitime olemisen pohja "warma ja hor-
jumaton. Ainoastaan siinä tapauk-
sessa sen työu ja rientojen tulokset,
huolimatta" kumoamista myrskyistä,
aina kantawat kansallisen arwonsa ja
leimansa suurten siwistysuiaiden hen-
kisten rikkauksien rinnalla. Silloin
woimme me myös lujasti luottaa:
Sortajat jos kuinka koittaa
Wiedä laiti ja wapauden,
Sorrettu se sentään moittaa ——
Luojakinhan sallii sen!
tehtäioänä on etupäässä juuri suo-
malaisen liikemiespiirin turwaami-
nen
Pidän welwollisuuteiiani mainita
yhden puolen tässä asiassa, koska
luulen että moni muu on ajatellut
tai ehken ajattelee wielä nytkin mal-
lan samoin kuin minä ensim. Minä,
näet, kuti olin lukenut tuon Kymin
kirjoituksen, aloin epäillä, että tokko-
han tuo patikki todellakin näin ah-
taana raha-aikana olisi taipuwainen
meille konitoorin antainaan. Arme-
liii että nyt ehken tarwitaan rahat
tarkoin niissä paikoin, joissa jo Kan-
sallispankin konttooreja on oletnassa.
— Niissä mietteissä läksin tallus-
telemaan "Kymin" toimituspaikkaan,
päästäkseni asiasta oikeen waruiuu-
teeii. Kun ilmasin epäilykseni toi-
mittajalle, haki hän oikeen kirjoitus-
koneella kirjoitetun kirjeen esille, ojensi
sen kätecui ja satioi kuiwasti: "Lue
tuostal" –— .nuti olin kirjeen luke-
tuit, olitpat epäilykseni haihtuneet"
Siitiä luwattiin ioartiiasti konttoori
titeille antaa, kunhan waan saamat
osapuilleen tietää, kuinka paljon tääl-
lä on sellaisia, jotka sitä tahtowat.
Htti, arivelin, mai kuinka paljon; jo-
kainenhan tänne tahtoo uutta pan-
kin konttooria ja sen uuden tietysti
tulee olla kansallispankin, sillä sehän
se on meidän suomalaisten outa
pankki, siellähän puhutaan selwää
suomenkieltä kaikille eikä sarkatakkis-
!(71711
Eipä sammu päiwytkulta,
Waikka werhoo pilwet sen,
Eikä walo poljetulta,
Walo hengen, sydätnmen.
Sydämmen, hengen walo se on
Suomen kansan woima. Walon
paisteessa kukkii kansallinen elämäm-
me. Waloa siis suosikaa! Wiljelkää
kirjallisuutta!
Nouse Suomeu kansan henki,
Ylös, ylemmäksi maau!
Lennossahan lintunenki
Wahwistaapi woimiaan!
Nouse, kastoa, kuki, martti –
Kaswamises’ aika on!
Suouien heittio, suureks kartu,
Lapseks walon auringon!
J. N. M.
Kotkassa hel-uikutin 25 p:nä.
— Semiuaarit. Wirkaioapautta
on kuluman lukuwuoden loppuun
myönnetty seminaarinopettajattarelle
H. Söderströmille, jonka wirkatoimia
tällä aikaaneidet A. Länkelä ja M.
Cleme owat maaratyt hoitaiiiaau.
— Sotatuouiariksi Wiipuriii pa-
taljoonaan on nimitetty homioikeu-
denkanslisti R. Elfwengren.
— Kausakoulujeu piiritarkas-
tajat. Wiipurin läänin kansakou-
lujen piiritarkastaja K. Raitio on
hänelle myönnetyn oikeuden uojalla
päättänyt walita läänin pohjoisen
piirin, tietää Wiip. S.
— Lääuinhallitus. Kun Wiro-
lahden piirin tunnunnimismies O.
Himmaneu on yksityisistä syistä saa-
tiut wirkawapautta ensituleivan maa-
liskuuii ajaksi on lääninkanslisti J.
L. Costiander inäärätty satiotulla
ajalla hoitamaan sanottua uintis-
iniehen tointa ja Costiander’in sijai-
seksi inäärätty yliui. lääninkanslisti
A Wäntti
– Wirkatoapautta neljäksi wii-
koksi on uiyönnetty Ruotsinpyhtään
nimismiehelle E. Holmströmille, jon-
ka sijaiseksi on inäärättä how. ausk.
J Dahlström.
– Tyäwäenyhdistykseu johto-
kuturan kokouksessa eilen illalla pää-
tettiin, jos soweltuu, pitää yhdistyk-
sen wuosikokous eusi maaliskuun 25
päiwänä. Silloin tulewat johtokuti-
nasta wuorollaan eroamien jäsenien
G. F. Koskiseu, A. F. Johnssonin,
W. Lösbergin ja J. Laitisen sijaan
uudet walituiksi. Samalla tulee myös-
kin walittawaksi huwitoiuiikunta, jo-
hon kuuluu 8 jäsentä, tuleivaksi wuo-
deksi.
— Weuäjäukieleti kääntäjäksi
Wiipurin kuwernöörinwirastoon on
kaartinluutnantti N. Thesless inää-
rätty.
—— .Ionhiorkesteri sirotkaan.
Muutamain soitannon harrastajain
keskuudessa puuhaillaan kaupungis-
samme nykyisin jouhiorkesteria.
– Hyljämiyt oit? senaatti Wii-
purin läänin kuwernöörin pyynnön
waltiowarojen myöntämisestä esitte-
lijän asettamiseksi lääninhallitukseen
hätäapuasioita warten.
–
ta maalaismiestäkääu yli olan kat-
sota. —— Hywä ott, tämä asia pitää
toteuttaa tuo pankki pitää saada; ja
meidän suomalaisten rahamiestemme
rahat pitää siirtää sinne talletetta-
wiksi" Niin sanoin toimittajalle, pai-
noin lakin päähäni ja läksin. Siitä
asti olen koettanut kaikille kotkalai-
sille selwittää, että pankaa nimenne sen
kansallispankin tahtojain listaan, ja
sattian sanon tässä Kyttiin lukijakun-
nallekiu.
Tässä kansallispankihommasta pu-
huessani juolahtiwat mieleeni Kotkan
toiset sanomalehdetkin –— .notkun Sa-
nomat ja Kotkabladet, jotka tä-
tnän wuotta owat makuutelleet suoma-
laisuuttansa Aloin jo melkein uskoa
asiain niin olemati, kun lehdet owat
wakuuttaneet, waan nyt taasen on
luottamukseni kadonnut. Sen on
wienyt se, ettei näillä arwoisilla "suo-
mimielisillä" (ei etit. tasawaltaisella
K. S:kaan) ole ollut wielä sa-
naakaan lausuttamana Kansallispank-
kihommasta. Kai eiwät pidäkkään sitä
suomimielisyyteen kuulumana! Ei, mut-
ta annappas olla, jos olisi ollut ky-
symys jostakin muusta pankista, esim.
Yhdyspaukista, niin kyllä kai siitä olisi
jo sanat lauenneet. Waan summa sum-
marum, kansallispankki ei ole riiot-
sikkopuolueen pankki, se ei edistä
nimenomaan sen leirin toaltaa, siitä ei
siis sowi meidän ruotsikkolehtiemme
– Knnnaulääkäriu palkkami-
seksi on Antreau kunnalle myönnetty
1,200 mk.
– Suomea maalaisten palo-
apuyhtiöu johtokunta on loka-, tiuir-
ras ja joulukuulta listi-2 tnäärännyt
maksettamaksi in. in. seuraawat palo-
wahingonkorwaukset:
Walkealassa: iiiaakapp, J Manni-
selle asuinrakennuksesta ja irtaimis-
tosta 2,385 mk. Wiroliihdella: tiia-.i-
kaupp. K Byklingille riihestä ja ir-
taimistosta 1,685 mk. Luumäellä:
talollinen M. Weuäläiselle wahitigoitt.
asuinrakennuksesta ja irtaimistosta
75 uik. 30 p. Sippolassa: kaupp
W. Feoktistosfille asuin ja iilkohuo-
neisia 4,100 ink.; talolliseiileskelle
E. E. Ylätalolle asuin- ja ulkohuo-
neista "2,950 uik.; aseinatiiiehelle K"
Purholle irtaimistosta asuinrakennuk-
sessa 25 mk. 25 p.
— Ei seurata entistä tapoja.
Kuutsaloii talolliset otvat tähäii saak-
ka kiertokoulun opettajalle, sillä ajal-
la kun hän on talossa koitltia pitä-
nyt, jokaincu wuorostansa laittaneet
ruu’an. Kylän köyhenutiät, toähäwa-
raisettimat asukkaat owat nytkin täyt-
täneet ioanhati tehtäwänsä wiiorooiisa,
waan kniti tiili rikkaidett ja siwisty-
neempäin wnoro, iiostitoatkiii he pys-
tyn, eitvätkä laittaneetkaan ruokaa.
Sentähden ei auttanut tuun ktiiii,
heittää koulu kesken ja lähteä niat-
koihinsa. Eipä olisi tätä kääniiöstä
odottanut näin nälkä wuontiataait
– tvarsinkaaii warakkailta, artoelee
kirjeenmaihtajaiiinte.
– Kuollut; Torstaiaaniuna kno-
li Wiipurissa sil. maisteri, kirjapai-
nonomistajaNikolaus Aiigust
Z i l l i n e u s 64-wuotiaana. Wal-
naja oli syntynyt Käkisalmessa 1828.
Hän oli opettajana .Wiipurin tyttö-
koulussa1858–1874, jolloin hän
otti eron mirastaan; oli Kylliälän
kaswatuslaitoksen johtokunnan jäse-
nenä wuodesta 1869; Wiipurin an-
niskeluyhtiön johtokunnan jäsenenä
187 6:sta ja sen puheenjohtajana 1882
:sta y. ni. Wainaja on sitä paitsi
ollut w. t. kaupungin kassöörinä 1876
–—1878 ja kahteen kertaan waltuuö-
kunnan jäsetienä. Kirjapainoliikettä
on maittaja harjoittanut sitten 1859
ja on hänen kirjapainos-taati antiettu
ulos sanomalehdet "Wiltorgs Tid-
ning" ja Wiborgsbladet””, joitten
perustajia hän oli, sekä "Jltnarineu"
ja "Suoini".
— Kausallispaukiu konttoori
Heiuolassa aidataan tänään.
— Waloa kansalle! Seuatti kun
hylkäsi Kuorsalon saarelaisten ano-
muksen kansakoulun rakennusawusta,
pitiwäi saarelaiset wiime sunnuntaina
kyläukokouksen, jossa päätettiin koulu
toimeenpanna saarelle wiiokrahuo-
neissa. Hnoncet kottlua warteti on
suostunut kapteini Moses Sipari
antamaan —— Naisopettaja päätet-
tiin palkata kouluun, jonka tulee toi-
mensa alkaa eusi syyslukukaudesta
alkain. — Ham. S.
—– Asewelwollisnuskutsuutaau
saapuu tänä wuonna seuraniva iiiäärä
w. 1871 syntyneitä nuorukaisia:
1:stä kutsunta-alueesta, kokous-
paikka Wiipurin kaupungissa, Säkki-
järweltä, toukok. 9 ja 10 p:nä 101.
puhtiakaan. Paras on waieta,kuit ei
uskalla wastustaa, sillä silloin paljas-
tuisi lehtien kanta, werho wäistyisi
yleisön silmiltä. Ai, anteeksi! Eh-
ken käsitän wäärin. Ehken se tämä
ioaikenetnineii johtuu nyt siitä, että
Kotkan Sanomat eiwät tahdo kilpailla
Jumalan katissa, jonka tehtäwän ne
äskettäin Kymille tarjosimat. Waan
miuun tyhmän ynimärrykseni mukaan
Jumalan amulla ehken niinkin heikko
olento luotujen seassa kuin Kotkan
Sanomat woisiwat maikuttua rahal-
lisen painopisteen tasaamiseksi mo-
leutmille puolueille (siis edistää suo-
malaisuuden asiaa) paikkakunnalla –
jos waati tahtoivat.
-
Pakkastalivi toai mikä hän opet-
tanee ihmisiä epäkohtelijaiksi lähi-
mäisilleen. Ja jos sitten joku toisa-
pää olisikin saanut aimoihinsa aja-
tuksen olla aina epäkohtelijas kaikille,
yksin wanhoille ktinnian-armoisille se-
dille ja nuorille punaposkisilletytöil-
lekin, niin luulisi tuota siihen jo to-
ki tyydyttämäti, luulisi että tuollai-
nen wisapää on ja elää itsekseen,we-
tämättä muita samaan syntiin osal-
lisiksi. — Waan tänä meidän tur-
meltuneena aikanamme eiwät ihmi-
set pysy sopiwaisuuden rajain sisällä,
aina iitennään liikoihin, koetetaan
muitakin ihmisiä saada yhtä turmel-
tuneiksi kuin itse ott.
2:sta kutsunta-alueesta, kokous-
paikka Haminan katipungissa, Hatni-
nasta. toukok. 30 p:nä, 21; Kotkaii
kaupungista ja .skyttiin pitäjästä sekä
Suursaaresta ja Tytärsaaresta, tou-
kok. 31 p:nä, 93; Pyhtään pitäjästä,
kesäk, 1 p:iiä 3ll; Sippolan pitäjästä,
kesäk, 1 p:nä 50; Wehkalahden pi-
täjästä, toukok. 30 p:nä, 88 j" Wi-
rolaltden §a ’ 2. liisat
tesäk. ; p:nä, 101"" !tia !th:ccniä 225";;
miestä.
3:sta kutsunta-alueesta, kokous-
paikka Lappeenraniiaii kaupungissa,
Walkealati pitäjästä, toukok. 25 p:nä,
101; Sawitaipaleeu ja Suomeunie-
uieii pitäjistä, toukok. 26 p:nä, 95;
Lentiu pitäjästä, toitkok. 27 p:nä, 49;
Luutnäeit pitäjästä, toukok. 24 p:nä,
52;; Lappeenraiinaii kaupungista ja
)rappeen pitäjästä, toukok. 2;; p:nä,
118 ja Taipalsaarelta, toukok. 27
p:nä, 2."; – eli yhteensä 447 hetiki-
löä.
— Wanhoja asiapapereita löy-
tyy Wehkalaljdeii Siimiuau kylässä
Topias Suortiii tolossa. :lie otvat säi-
lyneet jotakuinkiti eheänä, !vaikka owat-
kin jo satoja iotiosiawatihat. Wanhiu
iiiistä, iiähtätoästi jokiii kuninkaalli-
nen lupaus, oit merkittynä "den 1
Augustus 1631" ja sen allit on piir-
retty (siustawus :’ldolsius.
Nykninen isäntä kertoi esi-isiltänsä
kiiulleensa Suminankyläti olleen jon-
kunlaiset! toapaatilaii, jolle aputiloja
oli luwattu saman pitäjän .noituus-
järwen kylästä ja arweli tämän kii-
ninkaan kirjeen sisältätoän ehkä tätä
asiaa Nähtäwästi jokin tilaa kos-
kema asiapaperi se oli, koska sitä wan-
hiiiimista ajoista asti oli säilytetty
inuideu tilaa koskewain pöytäkirjojen
joukossa, jotka myös oliwat wanhat,
ioiiosilta 1729, 1731, 1741, 1754.
— Wiip. S.
– Markkiuat ja maalaiskuu-
uat. Wiime maanantaina Wehka-
lahden kuntakokonksessa markkinoiden
tarpeellisuudesta keskusteltaissa, tuli
kokous siihen yksimieliseen päätökseeii,
;""?k-7"j’."-å—;,
että markkinat iiykyaikatia owat tar-
peettomat kaupungeissa ja olisiwat
tie kokonaan lakkaiitettamat siitä syys-
tä, että iiiistä ei ole tnuuta kuin ajan
ja rahan hukkaa sekä siweellisyydeii
turmelusta. —— Haiii. S.
– Ei onnistuuiit. Wiinte keski-
wiikkona tuli pari mustalaisakkaa ja
yksi tyttö kauppias Matti:lsillinaiiiu
puotiin K-.juiin Hurukselassa. Siellä
he ",ihastnitoat" katselemaan muuta-
mia !vaatepakkoja ja kuu itiyojäti siltiiä
wältti, koetttivat he korjata puoleensa
noit: 30 metrin pituista kangaspa-
lasta. Sysäsitvät prikati jalkoihinsa,
maan temppu huouiattiiii ja akoille
tuli käpälämäki eteen.
–— Kymiu kansallisseura wiet-
tää muosijuhlansa ensi tiistaina, tä-
tnän kuun 28 p:nä ½8 i. p. Sniiilan ln- ,
kusalissa. Tämäseura, joka toimii ko-:
.konaan maaseutu oloissa, oiiowitta-
tiut, mitä kauniita hedeliitiä yhteis-
työllä aikaan saadaan ineidänkinsen-
dullaiume, kun työtä waan tehdään
hellittäinättä ja tositarkoituksessa
Seuran ensi wuosikokouksen ohjelma-
kin osoittaa, että siinä seurassa oit
henkistä tarmoa, on wirkeyttit ja yh-
teishenkeä. — Toiwotnme juhlaan
Näihiii mietteisiii on ttiiiiut saatiut se,
että tänä talwena on perustettu täs-
sä maassa yhdistys, jonka ninienä
on "Lakki päässä terwehtiessä!”” Se
yhdistys perustettiin Turussa ja jä-
sen kirjoituslistoja on asetettu kaik-
kiin koko niaauime kirjakauppoihin.
Kukaan tämän yhdistyksen jäsenistä
ei nosta lakkia terwehtiessään, oli
wastaantulija sitten piispa tai pap-
pi, kutvernööri tai senattori. Eikös
tämä epäkohtelijaisuus ole ihtnetel-
tämää! Ja loukkaamaa se on myös-
kiti, ainakin wanhoja tätejä ja setiä
kohtaan.
Niin, mutta on sillä hywät
puolensakin. Ajatelkaapas waan, uii-
hin waaraan täh.iii saakka itionen
wanhan, kaljupään herrasmiehen on
täytynyt panna kallis henkensä tal-
wipakkasella liikkuessaan. Paljastaa
kalju päänsä esim. 441 asteen pakka-
sessa — sehän on kauheata! Tähän
tiäkökohtaau nojaten puolustan uutta
terwehdystapaa wanhoille, kaljupäille
herroille. Waaii nulikat ja mullikat
—– ne pitää "nolattaman -tästä yh-
distyksestä! Muiitoin lutilen, että
tämän yhdistyksen nuoret jäseiiet ei-
wät tule olemaan köyhiä. Ajatel-
kaas maan, että joku köyhä, kaita-
koipinen konttoristi tahi ylioppilas,
joka hakkailee jonkuu paksuwatsaisen
pohatan tytärtä ja jo hengessä iloit-
see, kuinka hän woipi tuon "kulta-
linnun" rahoilla karhujensa kidat tii-
!Fti 16, — 1893".
runsaasti yleisöäja että — kuti seura
eusi iouotista iotiosijuhlaansa miettää,
woipi se jo kokoontua otiiaii koton
alle, nykyisin tekeillä oleman taloonsa!
thöwäenlieittiö
ou nyt ollut käytännössä t. k. 15
paitoasiä alkain. Se sijaitsee, kuten
olemme jo maininneet, :lioosin talossa
Tehdaskaduu warrella" Laitokseen
kutiluu keittiö ja yksi ruokahuone,
jossa oit pitkä, siisti ruokapöytä.
Koko laitos" tekee hywin miellyttäwäit
waikutuksen. Ruokailijoille on siellä
sanoinalehtikirjallisuutta luettamana.
:liuokawieraita on ollut jotensakin
runsaasti. neitetään enimmäkseen
lihakeittoja. Warsiiiaista riiokajär-
jestystä ei wielä ole uiäärätty. Keitto
rnaksaa 30 p. litra ja on erittäiii
rawitseioaa ja maukasta. Tähän asti
ott stiurin osa keittoa tnyöty kotiin
kuletetiawaksi.
Kehoiiainme kaupunkilaisia, war-
sinkiti työmäkeä sieltä keittoruokansa
ostaniaaii. Menkääpä " koettamaan
työwäenkeittiön ruokaa. .tiun "kerran
olette sitä syötiyt, iitin epäilemättä
sett hywäksi huomaatte" Jos taaseti
ivarakkaat tahtoivat köyhiä auttaa,
niin edullisinta olisi heidän antaa
joku lippu awun saajalle, jolla hän
saisi riiokaa keittiöstä ja lipun an-
taja maksaisi sitten ruuan keittiöött. –
Kanpungin waiwashoidolle ioarsinkin
esittelemme tätä laitosta. Paraiteii
moikoisiin epäilemättä waiwoshoidon
holhokkeja auttaa, josheille antiet-
taisiin työmäeukeittiöön ruokalippuja"
waiwashoidou puolesta.
Toiivottawa on, että anniskeluyh-
tiöii miimewuotisia woittomaroja ja-
kaessa työwäenkeittiö tulee huomioon
otetuksi, sillä paremmin näitä waroja
tuskin woidaan käyttää.
– §kausana-alistusseuran wuo-
sikokous pidettiiii keskiwiikkona Hel;
singissä. Kokoukseii amasi kunnallis-
tieuioos A. M’eurinan lyhyellä pu-
heella, jossa hän loi yleissilinäyksen
Seuran entiseen suuntaansa käynee-
sen ja yhä laajentuneesen waikutuk-
seen ktilutieeiia touonua, mainiten lo-
puksi itämättä" seikkana sen, että Seu-
rati nyt oti" pakko, waroista ollessa
tosipuutteen, supistaa työalaansa.
Seuraii sihteeri tohtori A" A. Gran-
felt luki sitte tärkeimmät kohdat
Seuran muusikertomuksesta, joka pai-
tiettuna jaettiin läsnäolijoille.
Wiitiie wuoden kuluessa on sett-
ran rahastoon maksettu "kaikkiansa
3993 ivuosimaksua, siis 523wäheni-
inäti kuin sitä edelliseuä wuonna. ——
Wiiuie ivuosikerralta on kaikkiaan
uiaksettu tähän asti 3,710 maksua,
joka osoittaa 848 maksua wähem-
män kniti wastaawa määrä wiime
wiioitna. Artoattawasti" huonotta-
ha-ajat lisaltansa myöskin waikutta-
ioat tähän "ikämään tulokseen.
.Wakiuaisia jäseniä on iouoden kit-
luessit lisääntyuyt 10. Ennestään oli
niiden litku 358, joten nyt, wuodet!
kuluessa kuolleet pois luettuina, nii-
den lulti on 365.
Toiinikunnalle myönnettiin täysi
tilinpäästö.
Tilien tarkastajiksi walittiin sota-
kamreeri I. Enlnnd (uudelleen) ja
maisteri O. Hallsten sekä niiden ma-
keta, rumettuaan jäseneksi tähän yh-
distykseeii, tulisi ivastaan tulemalle
appi-ukolleen eikä uostaisi lakkia . . .
Te arwaatte kai, "mitä siitä seuraisi?
—— Ei, tämä yhdistys ei ole tyhjä-
taskuja, rikkaita tyttöjä kiertelewiä
ntioria tniehiä marten, ei totisesti.
Mntttoin luulen että tämän" yhdis-
tyksen perustamisella ott’säatettu kun-
nianarmoinen sotilassäätymme pahaan
pulaan. ,;Lakkipäässä terwehtiessä!"—
on näet omistanut sotilas-termehdys-;
tawan. :vintta4 -me tiedämuie, etteimät
sotilaat iuissään suhteessa tahdo alis-
tua sirotili-ihmisten kaussa yhdenarmoi-
siksi ja mitään syytä ei ole luulla,-
etlä he kärsiwät arwonsa alentamista
terwehdystapaankaan nähden — siksi
arkatuntoisia omat he; osoittamaan
kaikessa olemansa toista lajia kuin
"tawalliset” ihmiset.
Tässä ei siis ole "leikki edessä.
Asia woipi saada niinkin arweluttawan
muodon, että "tätä uutta yhdistystä
mastaan nostetaan "kanne — tawa-
raleinian wäärentäuiisestä.
Lauri.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
