Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
inniniii !leitiili-iii 25 ii:iia
in
ramiehiksi kamreeri A" V. Helander
ja luutnantti H. Liikaneit.
Koskei toimikunnalla eikä kellään
jäsenistäkään ollut mitään keskustel-
tawaksi ehdotettaman, päättyi kokous
siihen. — U. S.
—— Waasan maanwiljelysko-
kotis. Seiiaatti kuuluu päättäiieen
Waasan uiaaiiwiljelyskokouksen lykät-
täwäksi toistaiseksi — P:ti.
— Koiuiteat. Wiiine maanau-
taina kokoontui Helsingissä komitea
maalais-kunnallisasetuksen ehdotusta
waten
— Meriuiiespapiksi siew-Yor-
kiin on Suoineti inerimieslähetys-
seura määrännyt pappismiehen W.
Durchmaniti, koska entinen merimies-
pappi siellä Korhoneu tiuniloisuuden
tähden on toimestaan eronnut. —
ll. S.
– Suomen pankin johtokunta
on tämän kuun 23 p:nä pankit! sih-
teeriksi iiiuiittänyt senaatinkanslistin,
lakitiedetteit kandidaatti Clas oon
Collanin
– Tullitulot. Tullirahoja on
tammikuulla kannettu 871,031 mk.
88 p., sahausmaksuja 16: 87, ioa-
rastoonpanomaksiija 933: 33, taka-
warikkoonpauo- y. iii. rahoja 3,656:
64, majakkamaksuja 3,105: 24., War-
sinaiset tullitulot owat siis 871,982:
08, w. 1892 ne oliwat samalta
ajalta 986,091: 60 ja w. 1891
1,040,172: 50.
– Kausanopisto-kokons. Jy-
wäskyläu kansanopisto-toimikunta
päätti kokouksessaan t. k. 17 p:nä
Hämäläis-osakunnan kehoituksesta kut-
sua Keski-Suomen kansanopiston har-
rastajat sekä kuntain edustajat ylei-
seen kokoukseen kaupuugin lukusaliin
ensi maaliskuun 22 p:nä. Kokonk-
sessa tulee keskusteltawaksi useasta
tärkeästä kysymyksestä. – S.
—— Suomeu sotawäki. Aliikap-
teeni Strandinan on määrätty Män-
tyharjuu reserwikomppanian päälli-
köksi.
– Paukiujohtaja Lindrothis-
ta kertoo St. Pet. Zeit:lle Odessas-
ta saapunut sähkosanoma seuraa-
wua:
Täällä wangitta Helsingiii "Kan-
sanpankin" johtaja Lindroth tunnusti
häwittäneensä pankista 94,000 mark-
kaa, ja maksaneensa tästä 40,00 mk.
welkojaan. Hän koetti Ungreniin kaut-
ta pyrkiä Runteeniaan, mutta häntä
ei laskettu, "Tilmanin" uimelle ase-
tetun, tarkastamattoman passinsa
wuoksi kulteinaan, ja hän oli lähte-
nyt Odessaan tarkastuttamaitn pas-
siaan, mutta siellä hän wangittiin.
— Lujasta oli miehen onni
otettawa Rautalaminin Särkisa-
lossa eräällä piikatytöllä. Kansassa
on näet" sellainen usko (waikka tosin
jo hywiit haihtunut), että kun "Las-
tiaistiistai-iltana" saunassa oltaessa
ei puhu mitään. niin siitä ne
miehen onnet lohkeamat. Waikka
mainittu tyttö ei wielä ole niin wan-
ha, että hänen ainakaan siwulta kats o-
en tarwitsisi kowin onnestansa epäillä,
niin kuitenkin piti nyt ehkä noin waan
waroiksi miehen onnea hankkia, kun
wiime wuoden Laskiaissakin käwi niin
hullusti "sikolätin oween potkiessa",
että joku pahankurinen poika röhkikin
waan seinän takaa eikä sika wastan-
nut mitään. No niin. – Nyt siis
piti olla puhumatta saunassa oltaessa
waikka kowankin uhalla. Ja puhu-
matta olikin tyttö, waikka toiset we-
likullat, jotka kaiketi tahtoiwat estää
noin huokeata miehen onnen saantia,
tekiwät koetusta jokseenkin kowaksi.
Saadakseusa tyttöä puhumaan, ko-
etteliwat he puheilla kiusata niin pal-
jon kuin mahdollista tytön "wanhaa
Eewaa”, mutta kun siitä ei apua
lähtenyt, niin jo nostiwat tytön jok-
seenkin paratiisin puwussa lumikinok-
seen. Kowia oliwat kiusaajat, mutta
kowempi oli tyttö, sillä kun miehen
onni kerran oli kysymyksessä, niin
ei hän sittenkääu "puhunut mitään.
Silloin kiusaajat jättiivät hänen, ja
nyt hänellä warmaaiikin on miehen
onni tallella, arwelee Keski Suomi.
— Walistus Iewiäii. Jämsään
on tänä !vuonna tilattu 380 sanoina-
lehteä, joista tilausrahaa oit menyt
1,836 markkaa 29 penniä. Wiime
wuonna tuli sinne 301 sanomalehteä,
joista tilausrahaa meni 1,454 m.
36 peuniä. Huonosta wuodesta huo-
limatta näkyy siwistys tasaisesti ja
warinasti edistywän näilläkin seuduin.
Lähes neljäsataa markkaa on Jämsä-
läisetkiu tänä huonona wuonna uh-
ranneet sanomalehtiin enemmän kuin
edellisenä wuonna. — Keski-S.
— "Warpusjoukko.” Arkkiwii-
suja ruwetaan nyt tuonelta taholta
ahdistelemaan. Helppohiutaistaleh-
tikirjallisuutta rupeaa näet, paitsi
.liansaittvalistus-seitra, myöskin iir-
jailija Aleks. Filander (Alkio) toimit-
tauiaan. Hänen tarkoituksensa etu-
päässä on ruweta pennikirjallisuute-
na leivittämään pieniä kaunokirjalli-
sia pätkiä ja runoja, ja on häit tä-
hän yritykseeii saanut lupeeseen usei-
den kirjailijaintme apua.
Hrii F. aikoo painattaa 8- ja 16-
fitvuisia lehtisiä. Ensimmäineii sarja
5 tai 6 semmoista lehtistä, joutu-
nee lewitettäioäksi jo maaliskuun lo-
pulla. – P:ti.
— Matkapappi A. Iaknboss,
sama mies, joka on suomeksi toimit-
tanut paljon puheena olleen kirjasen
"Suomen suhteista "lienäjääuch se-
littää liudessa Suomettaressa, että
yliprokuraattori Pobjedonostsewiu äs-
kettäiii ilniestyiieessä kirjassa oleioat
"tiedot "oikeauskoisen" kirkon asentas-
ta Suomessa suureksi osaksi owat
hänen (Jakuboffin") wirallisissa niat-
kakertomukfissaati antamia. Matkoil-
laait on hän miika muun ninassa
tullut huomaamaan iititen suosiolliuen
Suomeu kansa oit kreikkalaiswenä-
läiselle uskonnolle ja sen edustajille
Suurella röyhkeydellä hra J. muuten
puhuu luteerilaisesta kirkosta ja sen
asenteista maassamme.
Wastauksessaan Il. S. aiwan oi-
kein huomauttaa, että onpa hywä tie-
tää millä asioilla hra J. ivarsinaiseii
toimensa ohessa kulkee. Kenties häntä
sitten kohdellaan hiukan taisella ta-
woin, kuin nyt.
— Palawakuutus-osakeyhtiii
"Pohjolani osakkeita, joitten tilaa-
misaika eilen päättyi, on tilattu paljoa eneni-
män kuin niitä wielä on saatawissa. — P :ti.
— Koti ja Yhteiskuuta" n:o 2
on ilmestynyt. Stsällys: Vera !koronhoss
– Sonja Kowalewsky. Kirj. Ellen Key.
– Mietteitä erään kirjan johdosta. Kirj.
E. S. — Rhet Sylwia, — Saunat maa-
seuduilla, Kirj. a. – O. — Kodin ja Yh-
teiskunnan toimitukselle. Kirj. Petka Korpi.
– Suomen naisyhdistyksen wuosikertomus
w. 1892. – Oman maan kuulumisia. ——
Wirkoja haettamana. – Talouden alalta.
– Kalasääskestii tapporaha.
Suomi-n Kalastusyhdistyksen toimikunta
päätti kokouksessa 16 p:nätaminikuuta1893
ruweta maksamaan palkintoja tapetuista ka-
lasääskistä (kauttion haliaetus; Palkinto
määrättiin 2 markaksi ja sen saamiseksi waa-
ditaaii tapetun linnun molemmat jalat, jotka
owat jätettäwät kalastusyhdistyksen asiainie-
helle ja Helsingissä kalastuksen tarkastajalle,
t:ri O. Nordqwistille- Wuoriniiehcnkatu 7.
.tialasääskeii jalat erottaa helposti Suomen
muitten petolimuin jaloista, sillä kalasääsken
kynnet owat litistetyn pyöreät (olaaltakin
päins, jota wastoin muitten petolintujen
§yit-ne; owat alhaalta kowertuneet. – S.
ll . .
— Jitistä kirjoitetaan P:lehdelle:
Työnpuutetta walitetaan kauttaal-
taan niaassantme. Niimpä ineidänkin
paikkakunnalla kuulee ivalitettawan
siitä, waikka kohta pitäjänime sijait-
see liikeseudulla. Lttamatta lukuun
omassa pitäjässä olewaa puuhiomota
ja paperitehdasta on nimittäin ai-
wan pitäjämiue rajalla pari saman-
laista suurempaa tehdasta, jotka
enemmän tahi wähemmän antawat
työnansiota ja rahantuloa. Maini-
tnilla tehtailla lie nykyaikaan katsoen
tawallista tyydyttäwämpi asema ja
syystä owatkin ne paljon woineet
helpottaa sitä puutetta, josta miiu-
alla niin walitetaan ja joka meilläkin
wastaisessa tapauksessa tuntuisi. Olo
aikaamme katsoen tuntuisikin aiwan
suotuisalta, jolleiwät ulkopitäjäläiset
käyttäisi asematamnte hywäkseen.
Niitä onkin tehtaittemme ajotöihin
saapunut tänne tawallista enemmän,
mutta huonon kelin tähden einoista
töistä juuri rahanansiota ole tullut
heille. Kuumaksi on wetänyt hewo-
sen, kun wähän neljättä markkaa on
ansainnut päiwässä, mutta ompa
sattunut niinkin, että owat täytyneet
tyytyä puoleentoista markkaan. He-
wosen ruoka kun ei ole aiwan help-
poa paikkakunnalla, niin moiset tu-
lokset owat pakoittaneet monenkin
kääntymään kotipuoleensa, waikka ei-
wät sitä wähällä olisi tehneet, kun
ruununrahat ja muut maksot olisi
pitänyt ansaita tämmöisellä rahdilla,
syystä että raha kuuluu olewan, ku-
ten yleisesti heilläkin hywin lujalla"
.tiylläpä tuo yleinen rahapula meitä-
kin hätyyttää ainakin isommissa asi-
oissa kuten olen kuullut, mutta kun
tehtailla saa tuotteestaan tawallista
korkeamman hinnan, niin mitään ylei-
seitipää pulaa ei luulisi tulewan,
etenkin kun wuodentulo pitäjässämme
ei tullut paljonkaan tawallista huo-
nompi. Näin olleu ei siis paikkakun-
nallamme hätää wielä ole tiedossa,
ei ainakaan jollei ajat paljoa mus-
temmiksi muutti
!(71911
Nkaaseudnilta.
—— Pitkiipaadelta 18153/293.
Luiita on näitä aikoja tullut oikein
paljon Pakkaset owat täälläkin teh-
neet wähän tuhoja; walittanut on
usea, että perunat turmeltui kella-
reissa. Tauti näyttää olewan eriä-
mätöii saaremme lapsista, sillä tuo-
ni oii temmannut kolnie poikalasta
manalan majoihin siitä ajasta kun
wiimeksi täältä saaremme oloista kir-
joitin. Kaikki oliwat esikois-lapsia
Kalati saalis on ollut näiuä ai-
koina huonoa; ei jaa paikkakunnan
talwinuotatkaan kun huonosti ja sa-
maa näyttää olewan saarellamine kuo-
reen pyyntökiir
Sanomalehtitilasto on lisäänty-
nyt: Kymi yhdellä, Haminan Sa-
noniat yhdellä, Keski Suomi 1, .tiy-
läkirjaston Kuwalehtiä sarjoineen 7,
Suonien Wiikkosanomia 2, Luku-
seuralle Kansanwalistusseuran lehti.
Kalastuslehti olisi meidänkin oloi-
himme katsoen hywin tarpeellinen tilata.
—– Jos sentähden saaremme lukuseu-
raan kuuluwat nuoret miehet säästä-
siwät moniaan illan taussi-rahat, ja
niillä säästöillä tilaisiwat moniaita
sanomalehtiä, en luulisi niiden huk-
kaan päätä pyörittäwän. Nuorison
huwikkeita ett halweksi, koska olen
itsekin ollut nuorena ja sanian wir-
heeu alaisena, mutta sanonhan waan
pieneksi parannukseksi, — että liika
ei siinäkän kohden lihota
Raittiuden kannalta katsoen alkaa
jo täälläkiii olla elämä joksikin hy-
win Niin, eihän täällä ole ollut
semmoista lähdettäkään, josta olisi
turmeluksen wirta saanut puoleensa
wedättää. On täällä saarellamme
pari miestä, jotka kuuluwat kuittani-
me raittiusseuraan — mutta ei niillä-
kään näytä olewan halua Aamun-
airueen lukemiseen, koska ei mainittu
lehti ole saanut sijaa saarellamiue.
— Warattomien ei kannattasi eikä
saata sanomalehtiä tarpeellisiakin mie-
linmäärin tilata – mutta olisihan
se niiden welwollisuus, jotka owat
jo sitoutuneet raittiusseuraan, kan-
nattaa sitäkin walonhenkeä wähän
paremmin. – Siinä lienee wähän
syytä, ettei täällä ole wielä totuttu
antamaan täydellistä arwoa raittius-
riennoille. Kyläkunnassamine löytyy
paljon semmoisia miehiä, jotka ei-
wät nautitse wäkijuomia; hywä on
jo sekin, mutta se olisi parempi, jos
kannatettasi raittiuskirjallisuutta; –
olisihan sekin tie wähän waloisam-
paa kulkea kun se olisi wiitottu.
Eilen illallla oli täällä olo-
suhteisiimme katsoen oikein huwitta-
wa laskiais-iltama. Ensiii näytet-
tiin "Letnun-rannalla" sitte oli rai-
kasta laulua. Näytöksen wälillä
lauloi k. koulun opettaja erään uit-
karialaisen laulun, joka meni oikein
somasti. Kun täällä harivain saa"-
liäteen.
I-li, sellaista leatta
kmmärrätteliä ?
aliliike ylös-
Saanut tietoon.
olemine löytäneet.
seen ujoa.
"arma siitä, liaann
daan kuulla kaunista laulua, on se
hywin " "
neille. Näytöksien, joita pantiin kah-
desti, perästä oli siewää tanssia.
"Lemuu-rannalla" sai käsien taputuk-
sia ensiniäisellä sekä toisella näytök- 2
sellä. — .Katsojia oli uusi lukutupa
oikein täpö täynnä ensi kerralla. .St.
koulii opettajan ansioksi tulee kuliis-
sien hywin onnistunut maalaus ja
osaksi näytännön ohjaus.
Wäkewiä juontia ei ollut iltanias-
sa. Suotawa olisi, että wastaisuu-
dessakin pidettäisi kaikki juhlamenot
wäkijuomitta! Lukuseuran jäsenet
tietysti karttuwat, kun seura waan
alkaa mennä raittiustielle.
Saarellamme on syntynyt pieni
rettelö, josta sopisi wähän mainita.
– .tiun tämän wuoden alussa taik-
ka 3 p. tammik. olikyläkunnan koko-
us, jossa ei ollut kaikkia asiaan kuu-
lutoia saapuwilla, päätti suurempi
perheiset isännät, huolimatta kokouk-
sissa olewain, pieniperheisten wastaan
panosta k. koulu opettajan palkan lisä-
yksen kokouksen pöytäkirjaan, kannetta-
waksi talottain. — Kyläkunnan pieni-
perheiset ja köyhät menewät maaherr an
luota etsimään kansakoulu-asetusta,
kun sitä ei koskaan "ole ollut kokouk-
sii pidettäissä nähtäwänä. – Kou-
luu talo on tullut ulkohuoneiden
puutteesta pian autetuksi. Lienee
koulun welka siitä syystä karttunut.
Henkimaksu ei ole nykyjään kun 75
p. hengeltä. Siis hywin pieni,mutta
sekin tahtoo tehdä tiukkaa, koska sitä
walitetaan ettei tahdo rästiä ulos
saada. Welan kuoletukseen ei näytä
olewan halua, että sitä otettaisi li-
säämällä henkimaksua, mutta säily-
tetään welkaa joka näyttää meidän-
kin oloissamme olewan niin rakasta.
Wähä ei siis piisaa, waikka sitä kuin
pyydettäisi siunata. – Saaren pie-
niperheiset arwelewat, ettei koulu
suinkaan sillä pysy lämpymänä, jos
aletaan pieniperheisiltä ottaa yhtä
suurta maksua suuriperheisten kans-
sa. Waan kyllä se taitaa olla niin,
että
Tasan jako tappaa näljän,
anidat wiewät taion härjän.
"csän toimet tuo-oat toiwon,
Aitin lemmet antaa lewon.
E. N —lä.
Kymiii toimitukselle.
Tili niistä waatteista, jotka Kot-
kan kaupungin ompeluseura on lähet-
tänyt nälkääkärsiwäisille Juu’an pitä-
jäsfä.
Tammikuun 21" päiwänä saimme
me allekirjoitetut ilolla wastaanottaa
Kotkan kunnioitetulta ompeluseuralta
3 säkkiä waatteita, joiden sisässä oli
seuraawat waatekappaleet:
Miehenpuolille:
2 kapp. nuttuja.
10 " työnuttuja.
24 " paitoja.
23 par. liinasia kalsonkeja.
54
antaaIrIeni ’kenian inhemmin naheja tuota hanoilta-etu,
.joe ’I’eilla on lieoltaan ollut yhtaan hayaintohylryä,
niin huomaatte helposti, ett’ei Se soi-ellu tayalliseen
Täoiata roi yhta hynin tuntea, lruin liaa-
7oi8ta. kauhaa Siis mieleenne hansilrlraan muoto,
ottakaa ajatulisijnne ote siita, "ja niinpian lruin olette
ytte ’ke minun puoleeni ja sanotte:
en ole nähnyt liosliaan elämät-isäni.
boi-ison nyölräytti peitit-’isu ja sitte lie menjyät
hapteeni I-an-Sonin rirleahuoneeeen.
IIapteeni istui liii:joitnapöytanoä aareaan, päa lestien
rata-eea ja naitta-rasti liaililiien muitten, linju ihanien
ajatusten raitaani-ina.
ITun lisu huomani (latin-artin1 hyppii-ni han
– tili, nepa oli hyra, etta tulitte! puhui hän.
Uina istuin juuri ’kelta ajatellen.
Uita uutta olette
— !tiinulla on toilellaliin ’keille jotain ilmoitet-
tayaa, rastasi raulina. hintta ennin täytyy minun
näyttää yatärälleni Vuäley"lle hanelle-iata, jonlra me
I-aieeon, jolca tahan aati e"i huomannut nuorta
miestä, terreliti nyt häntä. Sitte otti hän sanoma-
lehtien, jolta peitti lasituppia, jonlia alla hanailraa oli
pienellä raijoetimella.
0atheart nosti !ruppia ja ojenti löyäön boriso-
uille, jolta yei sen ilrlrnnau luo ja tutlri tarlrliaa-
yaieeati aita muutamia minuutteja. 7ihiioin antoihan
sen taae 0atheartille niilla ranoilla, joilla tania pyyti
hanta haantyniäö.n puoleensa.
– ’I’aaaliin petetty toine, aanoi raulia herra ja
liiireieeu teryehciylreen perasta ]esiintyi lian mennalt-
Icapteeni piäätti hanta.
wiehättawaa harwoin saa-l
trikoo kalsonkeja.
. trikoo liiwiä.
. trikoo housuja"
pumpuli housuja
. liiwiä.
0 " willa kaulaliinoja.
5 " hattuja.
7 par. willa lapasia.
5 " nahka wanttnita.
1 kapp. suuri lammasnahka turkki.
Waimowäelle:
12 kapp. paitoja (suurempia ja pie-
nempiä)
10 " hameita.
16 " röijyjä"
1 " sadenuttu.
1 par. kalsonkia.
6 kapp. huiwija.
31 par. sukkia (suurempia ja pie-
uempiä.)
3 kapp. tyttöiu palttoita.
4 lasten kolttuja.
"
Tästä suuresta waate warastosta on
annettu kansakoulun opettajattaren
neiti J. Roosin jakaa köyhimmille
kansakoulun oppilaille, sekä papit lu-
kukinkeri matkoillaan owat jaelleet
waatekappaleita enimmiten syrjäkylien
köyhimmille asukkaille.
Sitäpaitsi olemme saaneet rouwa
Fl. Lindin kautta 50 mk" joista 40
mk. on lähettänyt eräs englantilainen
perhe Pietarista ja 10 mk. neiti
Herhen Kotkasta. Näillä rahoilla on
ostettu hywiä ruisjauhoja, joita
papit owat jakaneet syrjäkylien enin
tarwitsewaisille ja lapsirikkaiinmille
perheille.
Näiden autettujen puolesta saam-
me lähettää korkeimmat kiitokset, siy
dämmellisesti toiwoen kaikille jaloille
antajille Jumalan rikasta siunausta!
Juu’assa 20 p. helmik. 1893.
Jda Lindbäek. Josesina Lind.
Kirkkoh. roittoa. Kapteenska.
—
kiitti liritintti.
T y t öt h o i!
Yks Karjalan poikamies aikois käy-
wä teijän kimppuunne suahaksie itsellie
awiosiiippanan, tai kultarukan Jos
ei ennemmi ennättäne; niin ainaki
ens jouluks olis suatawa. Tätä mie
olen nyt meinaat, wua mitä työ ty-
töt siihe sanonetta.
Pyywän anteiks ku mie en ossaa
muuta kun karjalaist puhhien partta,
wua silläihä tuot oun tähä ast toi-
mie tult — ja oha sekkii tok pa-
retnp ku salmilaisiin "nykköi".
Mie oun omillain aikoi tult ja
waik rahhaa ei ou ku yks penni, nii
sitä wua aina piisaa.
En oit enää hywin laps ijän puo-
lest, wua en ou wielä warsin wanha-
kua; mie oun pieniin kiwilöihe kans
yhenikkäine yks piää ja toist hampuat.
Siel kolmannel kymmenäl se ikä on
liukumas – taitaa sitä olla wäkä
wiijettä, puol kuuwetta ja pikkaraise
seitsemättä — nii wuosii ja kuita
salmistatte pii-’rayn
":ii 16. —— 1893;
sen werra ja wähä piäälle. – Syn-
tynyj oun heiuaikann. Siwistynyt
olen kans, sen jo huomanuetta fiitäi
ku sanon et oun lukent ja tutkint
mont er tietuo: Luonnontietuo oun
lukent almanakast, maantietuo kerää-
jäpojan päiwäkirjast, rakkaustietuo
Canthin "Murtowarkauwest" ja nua-
matietuu "Matti Meikäläisest”” ja
työhö pystyn waik mihi.
Tulewan armain pittää warus-
taija kaikkii naisten tehtäwii, sanal
sannoin: kaikkii mitä nyt jo on tiijos
sil alal eli wasta keksittännie. Hän
ei sais olla kaikkein suurin, sil sem-
moist pelkään, eik kaikkein pienin,
sil sitte wois muut wallata, eik kaik-
kein ruminkaan, sil semmoist en wiissi
rakastaa ja tulluo ikäwäks. Ikkää
ei sais olla enentp kui parkymmeiit
wiis, wua nuoruus ei ois mikskiää
haitaks; siis wua olkuo kaikin puoli
suhtieline ja jos ei illuokua näytä,
nii kunha ei hätiäkkää heitä.
Tytöt, mitäs täst meinuatte? Joko
sywän käyp pamppailemmua wai mi-
ten? Jos outta myötätuntoisii nii
lähetäkkiää walokuwanna, wua ei
ommua tekemiää ja sitte ruwetua kir-
joittanimaa jot ryskiää ja käywiää
kauppua hieromaa niinku pyhhäin
sopii. Miuu osoite on: tähä post-
toimistuo ja siel olewal Matil.
;Huomautan, jot kukkua ei sua ru-
weta iwantekkuo eikä sua nakraa jot
kakla katkijuaa; semmoisii en huoli
sil niitä jo ehken näin, tulewa tän-
neppäi! Mie oun wait sen wakkuu-
tan ja saman wuajin toiseltai puo-
lelt. Ia nyt mie jiään toiwos elä-
miää jot ryskiää. — Wuoksi.
– Warkaus. Pikku Lauri aami-
aispöydäsfä:
– Kuule Lalla, mitä Akseli eilen il-
lalla tompurista ivarasti?
Lalla:
– Warasti, mitä tuhmuuksia puhut?
— Niin, kuu kuulin hänen sanowan sulle
lähtiessään, että "nyt minä :varastan . . ."
Kuule Lalla, Wismä punastut?
Kolera
raiwoaa kowasta talwesta huoli-
matta aiwan armotta Wenäjällä ja
Saksassa.
Wenäjällä on yksistääu Podolian
kuwernementissä kuollut wiralliseu
tiedonannon mukaan tammikuun 7
– 28 päimään 196 henkilöä. Grash-
danin taasen wäittää samassa kuwer-
nemeutissä kuolewan nykyisin ihmi-
siä ainakin 500 joka päiwä.
Saksassa, warsinkin Hampurissa
on rutto rawistellut uhreja koko tal-
wen ajan" Myöskin useissa muissa
Saksan paikkakunnissa kuolee ihmisiä
koleraan. Surkeinta on se, että ko-
lera on päässyt liikkeelle useissa Sak-
san hulluinhuoneissa ja wienyt suu-
ret joukot mielipuolia tuonelaan.
—— Knollut nais-jättiläinen.
420 eng. naulaa painoi mrs Julien
Halpin, joka äsken kuoli New-Yor-
kissa. Hän oli 55 wuoden ikäinen.
in
51
ylhaiSiin perheisiin. I-yhyeati
sanottu, ’kenian on oltara multana lrailriaaa painoissa,
missä mina en itse roi nayttaytyä, epäluuloa herättä-
matta.
— I-uulettelro toilellaliin, etta me eiten saamme
murhatun heiniimme?
— Niin, irulta-8
tietää! ninaltaan ei Ie tule
pian onnistumaan. — llneilcailrin täytyy ’kenian haulrlria
itsellenne toinen anunto, solia saneltua paremmin.
inutta siita saatuine puhua aamulla, minä etoin ’keniat
hyraan ailiaan. ’kana-’in soitte mennä, minne mje-
lenne taltee.
Samaoea he eroaiyat.
711.
’ "s’iilrlio senperaota oli Voriaon muuttanut liu-
paiiieen ja munataan asuntoon 29:11; lrailulla. klerra
Uettlemanin ralitylirellä sai han sen ja niela iisalmi
paljon uhlieamman raate rata-eton, irnin tuona onnelli-
sena aijana ennen" isän huolemaa. IIsu nautti nyt
tarpeisiinsa hysin riittäeia tuloja, nimitettiin panhiii-
yhtiön apulaisekni ja oli tattara useitten Irorlreiuipiin
piireihin kuulusain nuorten herrain linnasa.
Oathaart oli rauhan 1)oriaonin ja molempien
murhattujen naisten suhteen retanyt ainaliin itee-
iuieleetaan narinat johtopäätölreet. hiihin suuntaan
ne menirät, roi helposti areata ersaat-’i liesimet-elusta
aerlrliunea Uettlemanin linneaa.
— Uimmoinen oli ]tenhan Vorieonin yheityiö-
alaina, kysyi han. hiileö hauella ollut mitikan rair-
!tanssitali-"5?
Uettleman narkastyj ja lrealreytti lriiyaaati:
15
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
