Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ieeliiiiiilliiiiiii "mieliin-i 1 p:nä.
"urme
ljäiiieiieeiiiiiiiiieiii.
Jokainen luokka yhteiskunnassa
on waltion wälityksellä päästettäwä
täysiin oikeuksiinsa" Mullistukset owat
kukistettawat, parannukset tarpeel-
liset. Työwäen asunnot owat nykyai-
kana painawirnmat yhteiskunta kysy-
mykset.
Yhteiskunnan jäsenrakennusto si-
sältää toinen toisistaan eläwiä ja
riippumia osia, sillä yhteismaikutus
näistä osista tekee ehtoja jäsenraken-
iniksen pysywäisyyteen ja kehitykseen;
Niinkuin jokaisen yksilön terweys riip-
puu normaalisesta elinwoimasta, ei-
kä ainoastan muutamista, waan kai-
kista ruumiin osista, samoin tulee
myöskin kysymykseni oikea elinmoi-
ma yhteiskunnassa, oikean ja sopu-
sointuisen suhteellis en waikutuksen kaut-
ta eri yhteiskunta luokkien wälillä. On-
iiiiiiiettu kuinka useitten waltioitten ou
käyiiyt, joitten kukoistus on ollut
muutamien yhteiskuntaluokkien mah-
tawuntta, kuten esiin. Kreikassa. Siel-
lä työmies oli hywin wähäarwoises-
ta merkityksestä, jota piamiten ylen-
katsottiin. Tämä juuri olikin, uu-
simpien tutkimuksien mukaan, wai-
kuttawimpaua syynä Kreikan walta-
kunnan häwiöörr
Orjuudella on ollut puolustajansa
ei ainoastaan wanhana aikana waan
wielä nykyaikanakin. Tämä häwäis-
tys ihmisen pyhimmistä oikeuksista
kulkee kamalana, kolkkona lankana
historian läpi. Mahtawat owat yk-
sinkertaisesti pitäneet luulotelluista
oikeuksistaan ja menneet niin pitkälle,
että owat sortaneet toisia yhteiskun-
taluokkia. Mitä suurempi tämä sorto
on, sitä wahwempaa wastustusta tar-
witaan, sillä me hywin huomaamme,
että yhteiskunta menee häwiötään koh-
den enemmän tai wähemmän, jos se
kuolettaa eli sortaa jotakuta jäsenis-
tään. Sen tähdenmoipi sorrettu yhteis-
kunta luokka olla waarallinen yhteis-
kunnassa. Hiistoria woipi werhoon-
sa kääriä mullistuksen meriset kaswot.
Mullistukset owat kuin lumiwyöryt,
jotka owat rumenneet liikkumaan hil-
litseniättöinästi särkeäkseen, miirtaak-
seeii ja tasoittaakseen.
" Woipihan ihmisyyden niinessä iuul-
listukset loppua ja kaikki weriset so-
dat häwitä maan päältä. Mutta
ipoiko riidat ja taistelut häwitä?
tiliin, jos elämä katoaa, mutta ei
muutoin. Nostakaanime silinämme
ja katsokaamme todellisuuteen, mitä
opettaa se. Se laulaa woittolaulu-
ja siellä ja täällä, mutta ei ylistys-
wirsiä. Kaikkialla luonnossa on tais-
telua, johon woimme lisätä –" elä-
iuästä ja kuolemasta. Toiseii ivoit-
to ja elämä on toisen kuolo. Kaswit
niinkuin eläimet taistelemat olemuk-
sestaan. Maapallomme elättää kum-
piakin, mutta maan warat eiwät ole
iiäille rajoitetut. Sentähden woira-
joittuniaton luku eläwiä löytää olin-
paikan elämiselleen Mutta he tais-
telewat ja riitelewät olemuksestaan,
wahwempi woittaa, heikompi sortuu
Tästä näkyy kuin se olisi Luojan,
tahto elämisen ehdoksi, kilpailu ja
taistelu – yhtäläisyys ja lepo se on
kuolema.
Sopiiko ihmiselle sama laki? His-
toria puhuu sodista ja werenwuoda-
tiiksesta eikä ne suinkaan ole lem-
peimpiä, siihen werraten mitä me
huomaamme eläin- ja kaswikunnassa,
eikä suinkaan nykyajan kokemus jää-
wää historian totuuksia. Mutta
ihminen on woittanut woittoja, suu-
ria woittoja henkisellä työllään. Kult-
tuuri työ on ollut itsetietoisuuden ja
!vapautuksen työtä, joka on johdatta-
nut järkemyyteen jaihmisyyteen. Mah-
tawia löytyy nytkin samoin kuin en-
neunikaan, rakentamassa wäkiwaltai-
sia muutoksia. Luojant ääni kuuluu
kansoille, että ihmisten tulisi rakas-
taii toinen toisiansa kuin weljiä. Sal-
liinuksen waakakupissa ei paina toi-
iien ihminen euenipää kuin toinen-
kaan ja pääkysymys on: kuinka ja
miten sen toisen ihmisen laita on?
Täydellisyyttä ei löydy eikä taidak-
kaan löytyä eläiiiässäinme. Sekasor-
to, wääryys, nuija yininiirrys pane-
mat esteitään ihmisten wakawille
jpyriiiiiöille. Se oka sopii tänään, on
liuoinenna sopimaton. Puhdistukset
owat tarpeellisia, ei iiiullistukset. Ter-
wehtikäämme oikeita puhdistuksia kuin
uuden ajau onnelliseksi tekewiä woi-
mia!
:viitä owat ne yhteiskunta kysy-
unikset, jotka liikkuivat alemmissa
kansakerroksissa? Ne sanoivat sel-
ivästi, että kansa on heränmit kuu-
iiie-hourauksestaau, mutta kamalat
iiniknwat "Kansainwälisestä"" työ-
tuotannosta katoowat järjen päiwän-
walossa. Niin, päiwä koittaa, toi-
womme me. Se on malistus, se on
henkinen woima joka kehottaa työn-
tekijää. "Antakaamme," sanoo piiri-
lääkäriUlrich Kööpenhaminassa, "työ-
miehille raitis ja hywä asunto, asun-
to, jossa on waloa ja ilmaa, sellai-
nen jossa on paikka ilolle ja rauhalle,
ja me woimme tämän kautta piten-
tää hänen elinaikaansa, wähentää hä-
nen waimonsa ja lastensa tauteja
sekä wähentää nykyisin hirwittäwää
kuolewaisuutta pienten lasten jou-
kossa. Siten tulisimme luomaan
raittiin perhe-elämän. Siinä olisi pe-
rustus, jonka päälle yksilön, yhtä hy-
win kuin koko yhteiskunnan edistys
pitäisi olla perustettu; me woimme
sen kautta paremmin kuin millään la-
kipykälällä häwittää turmelemia pa-
heita ja juopumusta. Sillä mikään
ei waikuta niin työmieheen kuin si-
weä käytöstapa. Ja jos me annam-
me hänelle tilaisuuden tullakseen tä-
män kodin omistajaksi, silloin wasta
on hänen kansallinen itsetajuntansa
turwattu!
Kaunista ja totuutta uhkumia sa-
noja olemassa asiassa. (Jatk.)
Wähän aikamme
taivoista,
Maatamme on puristellut ankarasti
kowa pakkanen nyt kuluneen wuoden
ajan taukoamatta. Aikaa moititaan
huonoksi kaikkialla, rikkaan porwarin-
kiu kodissa, työmiehen niin raittiin
kuin juomarinkin Waan raskaam-
maksi ajan taakka karttuu niistä tau-
deista ja murheista, jota waltawa
miina wirta myötänsä tuo. Juomari
kantaa päimäpalkkansa säännöllisesti
kapakkaan, sillä aikaa kuin puoli-
alastomat lapsensa kowalla pakkasel-
la käywät armopaloja kokoomassa
äidilleen, itselleen ja mieläpäisälleen-
kin, ollen täten yhteiskimnan taakka-
na ja oppimassa kulkemaan isänsä
jälkiä. Harwat owat ne, jotka moi-
sen kaswatuksen saatuaan miehuutensa
aikaa eiwät juomalla kuluta, waan
usein wielä tarkemmin noudattawat
Bakkusta kuin isänsä.
Ne talolliset niinkuin yksityiset-
kin, jotka wähänkin kunniastaan pi-
täwät, eiwät kehtaa julkisissa kapa-
koissa käydä, käywät salakapakoissa
ja jos salaa juomat, on heillä kaa-
pissaan wiina puteli, jolle sitte käy-
wät kumartamassa. Wieraan waral-
ta ainakin on heillä säilyttety tuota
wälttämätöntä turniionnestettä. Rait-
tiusniiesten kotiin eiwät he "kehtaa,"
(omain sanojensa mukaan) mennä käy-
määnkään kuin siellä muka pitää olla
kuiwin suin. He katsomat karsaasti
raittiusseuralaisia sen tähden kuiu
eiwät he juomarien tawoin myrkytä
wieraitaan hywäntekewäisyyden ui-
messä.
Waimotkiu kyllä miehiä soiniaa-
wat wäkewien juomain juomisesta,
niin kuin itse makeata joisiwat, pitäen
salaisuutenaan sen, kelle he sumppinsa
uhraawat, eiwätkä muista, että tur-
haan se kahmikin menee, kulkiessaan
waan häiritsee elimien toimintaa.
Sanan lasku sanoo: "Kattila pa-
taa soimaa, musta kylki kunimallakin.””
Aamusta warhain iltaan myöhään
kahwipannu möyryää, pitäen wilk-
kaassa liikkeessa keittäjiensä kieliä.
En yminärrä ininkä tähden kah-
miakin käytetään, siitä kuin ei ole
nälän tyydyttämiseksi kelpaawata, ei-
kä juuri janon sammuttamiseksi eikä
särpimeksi, waan on itse höystettäwä
sokerilla ett ei sen karwas maku tun-
tuisi niin selmästi. Jo warhain pie-
nuudesta asti tyrkytetään lapsillekin
mokomata soppaa ja turmellaan hei-
dän heikko riuimiinsa,
Muotia kyllä muutetaan, waan ei
tahdo semmoista muotia tulla, että
wiina ja kahmi jäisi pois, ja terweel-
linen wesi saisi siinäkin kohdassa
wallan Alhaisemmisto Eeivan tyt-
täristä tahtoo noudattaa tarkasti
ylhäisten muotia asiassa, waikkei wa-
rallisuus sitä myöntäisikään, miehet
owiit nautinnonhimon orjina. Moiset
tawat eiwät iuuuta kuin saattawat
tapojen turmeluksen, johon kansa
wajoo yhä symemmälle jos ei sitä
saa aikanaan ehkäistyksi. — Maan
rahat työnnetään muukalaisten tas-
kuihin, oina kansa kärsii nälkää sen
takia, että ei osata intohimoista ir-
taantua, luopua nautinnoista, joista
ei ole hyötyä hiemaakaan, wahinkoa
kuitenkin enemmän kuin ensi silmä-
yksellä osaa aamistaakaan.
Sama.
Kotkassa maaliskuun 1 p:nä.
"Työmiien asunnoista"
niminen kirjoitussarja aloitetaan Ky-
min tämän päiwän numerossa. Lu-
kijamme owat kai tätä luwattua ikä-
wällä odottanut, mutta paraalla tah-
dollammekaan emme ennen ole woi-
neet sitä alkaa muutamain odotta-
mattomain esteitten takia Nyt se tulee.
– Myllykosken puuhiomo-osa-
keyhtiön sääntöjen muutokselle on
wahwistusta hakenut insinööri C.
Björnberg.
— Lowisau pormestarinmaa-
lissa wiime lauantaina saiwat ääniä
oikeusneuwosmies G." Kuhlefelt 837,
neumosmies A. Nybergh Helsingistä
400 jo tuom. U. Juselius Wiipuris-
ta 332
– Unsia postiasemia. Keis. sena-
tin lumalla awataan tänääii uudet
postiasemat iu. m. Leinin ja Taipal-
saaren pitäjiiii, jotka asetetaan yhdis-
tykseen Lemi neljästi wiikossa Sawi-
taipaleen ja Lappeenrannan kautta
kulkemien postien kaussa; sekä Tai-
palsaari kahdesti wiikossa Lappeen
rannan postikonttorin kanssa.
– sianpunkien mälisen tele-
sooniyhtiön säännöt on senatti
wahwistanut.
– Kotkan kaupungin waltans-
iniehet kokoontuiwat wiime wiikon
torstai-iltana, waikkei siitä Kymille
mitään tietoa annettu. Meidän tie-
tomme kokouksesta owat siis K. S:n
kautta saatuja.
Waltuusmiesten käsiteltäwiä asioi-
ta walmistamaan walittiin nelimie-
hinen walniistuswaliokunta. Jäse-
niksi siihen waltuusmiehet Grahn,
Appelberg, Cadenius ja Holst.
Huutokauppa-pakko asiasta mietin-
nön antamista warten asetettu ma-
liokunta antoi lausuntonsa. Se yksi-
mielisesti esitti lausunnossaan "että
wallitsewa huutokauppapakko poistet-
taisiin sekä että kaikki omaisuuden huu-
tokaupalla myönti julistettaisiin wa-
paaksi, knitenkiii siten, että huuto-
kauppaa woi toimittaa wasta lailli-
sessa järjestyksessä siitä kuulutettua
sekä että asianomainen wirkaiiiies toi-
mittaa pakkohuutokaupat" Tämä
loppuponsi hywäksyttiin. — Jäseni-
nä waliokunnassa oliwat olleet wal-
tuusmiehet Appelberg, Lundqwist,
Strömberg ja Fernberg.
Rahatoimikainmarin kirjoitus kaup-
patoriii kiivittämisestä lykättiin wal-
niistus waliokuntaan
Wuorenpöllön ja Katariinaii wäli-
seii kalameden wuokra korotettiin malt.
mies Holstin esityksen mukaan 100
mk. wuoteen. Ennen oli 60 mk.
Kaupungin syrjäosissa olewain ta-
lon asemain hintoja ehdoitti rahatoi-
mikammari alennettawaksi. Asia ly-
kättiin walinistuswaliokunnan tutkit-
tawaksi.
Termeydeuhoitolautakunnan ehdoi-
tuksesta päätettiin wäliaikaista kul-
kutauti-sairaalaa warten kaupungista
wuokrata 3 huonetta ja keittiö. Tä-
tä warten myönnettiin täksi wuodeksi
3,400 mk.
– Taksoitnslantaknnta on lo-
pettanut työnsä. K. S:n mukaan on
wero-äyrejä 6,610 ja kunkin äyrin hin-
ta 4 mk 60 p:niä. Siten tulee tak-
soi tuksen kantta kannettawaksi 30,406
mk.
Postisiiästöpankkiin Kot-
kassa tehtiin helmikuulla 24 talle-
tusta, yhteensä 458 mk. ja otettiin
ulos 13 talletusta, yhteensä 744 mk.
91 penniä. ; "
— Pakkolnomntus maa ttin-i-
sillau luona; Waltiolle pakkoluo-
wutuksella kauppahuone Hackmaii ja
kumpp-ilta lunastettuun Kiwisillau
luona olewaan maahan annetaan wal-
tiolle täysi omistusoikeus maistraa-
tissa tämän kuun 28 päiwänä.
— Wirolahden–Kotkan höy-
rylaiwa-Osakeyhtiöstä näyttää tosi
tulewan Osakkeita on siksi paljon
jo myyty, että wäliaikainen toimi-
kunta päätti kokouksessaan wiime sun-
nuntaina kutsua osakkaiksi kirjoittautu-
neet perustawaan kokoukseen ensi
kuussa. Laiwa lienee aikomus tilata
Porin konepajasta ja hintana sillä
on 40,000 markkaa. — Ham. S.
—— Wehkalahden pitäjän lnk-
karin ja nrknrin maalissa sai
lukkarikakelas K G. Seppelin kaikki
äänet paitsi 2 ääntä, jotka annettiin
Haminan kaupungin lukkarille An-
derssonille. — P:ti.
— Kyinin Kansallissenra wietti
wuosijuhlansa eilisiltana Sunilan
lukusalissa. Yleisöä oli kokoontunut
huone aiwan tungokseen saakka täy-
teen. Aluksi piti ylioppilas T. Snell-
man esitelmän Kalewalan synnysta.
Seurasi sitten lausuntoa ja laulua
wuorotellen. Yleisön mieltymyksen
sai täysin määrin osakseen kalewalai-
nen runolaulu. Kahdesti piti ukkojen
esiintyä. Hauska ja luontewastiesi-
tetty oli myöskin renkimiehen kerto-
mus seikkailuistaan. Opettaja J. He-
lenius piti sitten läinpöiseii puheen,
joiika jälkeen yleisö lauloi Maaiume
laulun. Lopuksi seurasi kuwaelma
Kalewalan Jlmanimment ja Wäinä-
inöisen kohtauksesta. –– Mieliala juh-
lassa oli hywin wilkas ja eloisa.
Unsi höyrysaha. Hallan
osakeyhtiö Kotkassa kuuluu rakennut-
tawan uuden höyrysahan Metsäpirtin
kappeliin Laatokan rannalle. Tukki-
metsiä lienee niiltä seuduin koko
joukko jo ostettu.
Sairanötilastoa. Taudin-
kohtauksi oli kaupungissamme wiime
wiikon ajalla: influensaa 6, keuhko-
katarria 4, suolikatarria 4. wilutau-
tia 2, tulirokkoa 1, kurkkusäilöstystä
1, ja kuppatautia 1; yhteensä 19
kahtausta.
– Konknrösi-asioita. Kauppias
J. Puustinen Kotkassa on jättänyt
konkurssi anomuksen. Omaisnutta on
pesässä ilmoitettu olewan 3.309 mk.
33 p. ja melkoja 4,974 mk. 27 peii-
niä. uskotuksi mieheksi on iuäärätty
kauppias S. 0;. Fryekman.
Kanppias A. Durchmanniu pesäii
luettelo osoittaa K. S:ii iuukaaii ioa-
roja olewan 183,()18 mk. 99 p. ja
melkoja 165,534 mk. 55 p. Usko-
tuiksi miehiksi owat määrätyt insi-
nööri A. F. Collin ja konsuli W.
Cadenius.
– Rnplarntto on taas alkanut
liikkua Lahdeii seuduilla. Ios se ei
piakkoin poistu, täytyi; meidän jul-
kaista niiden nimet, joissa se on il-
"iestynyt — U. S.
— Taksoitettnjen weroäyrieu
lukn wuodelta 1892 tekee, F. T.
laskun mukaan 4,136 ja Haininan kau-
pungissa taksoitettujen tulot 1,356,571
markkaa.
Weroäyri tekee siis tänä wuonna
Haminassa 9 markkaa 40 p:iä
Rnnnnn rahan makso oli
Anjalassa t" k. 27 päiwänä maa-
kauppias Abram Yrjölän talossa Um-
nieljoella. Moneu köyheminän isän-
nän kukkaron se laihdutti niin että
tarwitsee taas rahtia ajaa ennen kuin
se lihoo. Eikä se tahdo rahtikaan
nyt kukkaroa lihottaa, kun on aina
waan pakkanen ja huono keli, kijoi-
tetaan meille.
– Anjalan Nnorisoseurau ko-
kous oli w; k. 24: nen päiwän illalla
Ummeljoella Juho Mnltalan talossa
Ensiksi piti eräs seuran miesjäseiiistä
puheen kotieläintemme teurastamises-
ta, huomauttaeii, miten raaastija kidut-
tamalla niitä yleeusä maaseuduilla teu-
rastetaan ja kehoittaen teurastamaan
hywin sukkelasti ja suuria kipuja tuat-
taniatta. Sitte seurasi ioäliin laulua
(neliäänistä) ja wäliin hupaisien ker-
tomuksien lukemista, joita seuran se-
kä mies että naispuoliset jäsenet lu-
kiwat. Kirkkoherra Weckman piti
pitkän puheen maaliskuun 19: päi-
wänä tulemasta kirkkojuhlasta, ja
sen merkityksestä y. m. Päätettyään
taas ensikerran kokoontua huhtikuun
4: päiwänä kanttoori E. Blom-
qwistin talossa, läksi kukin kotiinsa,
mielessään tyytywäisiiiä illanwiet-
toon.
– Koleran hiisiksi-etiseksi owat
Wiipurin lääniii kunnat yhteensä
maksaneet 48,480 mkaa 43 p.,josta
summasta Wiipurin kaupunki on sno-
rittanut 21,817 mkaa 28. — Wiip. S.
— Kotiin palaamia siirtolaisia.
Amerikasta kotimaahan wiime kuun
7 p:nä lähteneitten siirtolaisteii jou-
kossa mainitaan m. in. Ferdinand
Porkka, joka matkustaa Kotkaan ja
Jaakko Mäkelä Wiipurin pitäjän
Terwajoelle. — Siirtolaiset matkus-
tiwat Bremenliujan laiwalla "Tra-
ve".
Fineilisii intiimi.
Tuskin enää päimää pääsee pyö-
rähtämään, jona ei joltakin maamme
kulmalta tiedettäisi kertoa ruplaruton
waikutuksista, jona ei wiesti wierisi
sanomalehdistöu suussa, kuinka ne ja
ne oman maan miehet owat walmiit
yhtyinään isänmaansa syöjäinjoukkoon.
Surkuteltawat waltiolliset olomme
owat meille tuoneet tämäiikin ikä-
wyyden. Meidän postilaitoksemme ja
waltion rautatiemme wieläpä ruunun-
werojen kantajammekinowat welwoite-
tut wastaanottamaan niäärättyyn sum-
maan saakka ala-arwoista wenäläisiä
rahaa sen täydestä nimellisarmosta.
Siten owat kansalaiset saatetut tilai-
suuteen kawaltainaan isäiiiiiaataan,
ellei heitä oma, sisällinen siweellinen
woimansa siitä estä. Ia ettei siitä
näy haittaa monellakaan suomalaisella
olewan, sen on kokemus osoittanut ja
osoittaa joka päiwä. Wenäläisiä ra-
haa kurssin mukaaau ostamalla ja
sitä täydestä armostaan maksujen suo-
rituksissa käyttämällii, tarjoiltiin asi;
oimista harjoittamille tilaisuus au-
saita muutamia markkoja, ja noilla
markoilla näkyy olewan itiin woima-
kas wietti, että niitten tiimalta ol-
laan walmiit tekeytyiiiään kansallis-
pettureiksi, isänmaan kamaltajiksi. Stir-
kuteltawaa!
Näinkö wähästä arwosta Suomeii
liikeiniehille on isäiiinaa, tämän maan
onni ja menestys, tämän kausan maine,
hywä nimi, että se kannattaa iuyödä
muutamista kolikoista? Wähäinen on
se woitto, jonka kukin maksaja an-
saitsee, ei se suuresti taskussa tunnu,
mutta kuu sadat jopa tuhannet kan-
salaiset wähän kukin kawaltamat, tnn-
tuu se jo waltion rahastossa oikeen
hywästi. "
Kaiisalaiset! Alkää noin kewytinie-
lisesti inyökö rehellisyyttänne, hywää
omaatuntoanne! Te tiedätte, että se
on wäkiwaltaineii pakko, joka onnet-
toman kansamme ja inaanine on ny-
kyiseen tilaansa saattanut, te tiedätte,
että se on ulkoa tuleioa paino, joka
meidän hallitnsmiehet pakoittaa saat-
tamaan kansan kiusaukseen rikkoa rehel-
lisyyitä ipastaaii, ioaaii älkää osoittau-
tuko heikoiksi raukoiksi, älkää lihottako
kukkaroanne onnettoman isänniaaiiime
ja kansamme hiiipäii nimen kustan-
nuksella! Muistakaa, että olette wie-
lä kerran edeswastauksessa kansamme
kunnian tahraamisesta.
Ja kansa, Suomen kansan syioät
riivit, osoittakoot etteiwät he tahdo
olla tekeinisissä isänmaan wereii imi-
jäin kanssa, osoittakoon jokainen kau-
salainen käytöksellääii, että hän inhoaa
sellaisia henkilöitä, jotka onian etunsa
jähden tahraamat kansansa kunniaa
ta kawaltamat isänmaataan.
–— Juhlapäiwä suomalaisessa
teatterissa, Wiime perjantaina näy-
teltiiii suomalaisessa teatterissa ensi
kerran runoilija J. H. Erkon uusi
näytelmä "Aino". Se ilta muodos-
tui juhlaillaksi, jollaisia teatterilla ai-
noastaan harwoin on ollut. Waikka
pilettien hinnat oliwat korotetut, oli
kilpailu kowa, ken pääsylipuii saisi.
Jsänmaallinen innostus täytti katso-
jain mielen, nähdessä kansamme kau-
neinta entisyyttä ilinoille loihdittawan.
— Kappaleen sisällöstä tulemme tois-
ten selkoa tekemääii.
Näytännön aikana sai Crkko was-
taanottaa kaksi seppelettä ja kukka-
lyyryn. Toisen laakeriseppeleen nau-
hoihin oli piirretty:
"5. H. Erkolle Aino-näytelniän
johdosta, perjantaina 24 p. helmi-
kuuta 1893. – Sekä seuraawa runo:
Sydämen tuntehistä syutyy laulu,
Ja laulajahan kansan sydän on,
Hän laulaa ilmi, mitä tuntee kansa.
Hän siihen Luojalta sai kantelon.
Oot usein, Crkko, kansas tulkki ollut,
Se siitä onkiu aina ylpeillyt,
Taas solmit helniiwyöhön uuden
helmen,
Täss’ siitä nuorten kiitos sull’ on iiyt.””
Näytännön jälkeen pidettiin Ar-
kaadian lämpiössä pidot Ainon luo-
jan, runoilija Erkon kunniaksi. Iuh-
lassa pitämässään puheessa lausui
tohtori Kaarlo Krohn runoilijalle U.
S:n mukaan ni. m. seuraamaa:
Täiiä päiwänä Te olette yrittäneet
jotain hywin rohkeaa, olette ivalinnut
aiheeii näytelmään Kaleivalasta Sa-
non rohkeaa, waikka Teidän "Ainol-
lanne" on arwokas edeltäjä Aleksis
Kiwen „Kullerivossa". Kalemala on
kaikesta, mitä Suonien kansa on luo-
uut, suurinta ja yliiitä. Muiden kan-
sojen runoudessa sillä ei ole toista
wastinetta kuin Honieeron ikikuulut
laulut. Yksinäänkiii Kalewala on
säilyttäwä Suoinen kansan muiston,
niinkuin Jlias ja Odysseia wanhan
Kreikant maineen owat ikuisuuttaneet.
Mutta Kreikka ei olisi se, mikä se
meille on, jos sillä olisi ainoasti Ho-
meeron laulut ja niihin kuuluivat
Aleksandrian oppineitten selitykset;
jos sillä ei olisi näiden tarujen poh-
jalle rakennettuja Aiskhylou, Sop-
hokleen ja Euripideen draamallisia
teoksia. Samalla tawoin ei Kalewa-
lakaan ja sen tieteellinen tu;kiminen
ole kyllin Siioinen kansalle, joka wielä
tahtoo elää ja toimia ihmiskunnan
palweluksessa.
!l:ii 17, – 1893.
Te olette tänä iltana osoittanut,
kuinka kiitollinen ala kansanrunou-
temme on ei aiuoastaan kumaustai-
teelle ja säwellykselle, waan korkeim-
mallekin taidelajille, iiäytelmälle. Kii-
tollinen on kaikki kansallineu työ, sitä
kiitollisempi, mitä pieneminän ja köy-
heiumän kansan hywäisi se tehdään.
.Kyllä kannattaa kansallinen työ sii-
hen hyötyyn iiähden, jonka siitä saa;
siihen kiitolliseen muistoon nähdeii,
joka siitä jää.
— Postiasia. Säädijt anoiwat
wiime waltiopäiwillä: "että Keisaril-
linen Majesteetti sumaitsisi armolli-
sessa asetuksessa selittää että Suo-
inen kansan, myöskin mitä postitoi-
meen tulee, on nauttiminen sille pe-
rustuslaissa turwattua ja waltakun-
nan Hallitsijain wahwistainaa oikeutta
hallintoon maan omien wiranomais-
ten kautta".
§isaaditussa lausunnossa tästä ano-
muksesta ehdotti senatti sitä hyljät-
täwäksi, koska Keisarillinen Majes-
teetti jo säädyille antamassaan ar-
mollisessa käskykirjeessä oli selittä-
nyt, ettei hän aio uinuttaa maan
yhteiskunnallisten olojen perusteita.
Myöskin kenraalikuwernööri ehdotti
anomusta hyljättäwäksi, ei kummin-
kaan senatin esittämistä syistä, waan
wiitateii 4:teeii lukuun Haminanrau-
hansopimuskirjassa.
Anoinus kuuluu nyt, tietää N. Pr"
olewan korkeimmassa pajkassa jätetty
huomioon ottamatta senatin esittämien
syiden uojalla.
– Yhdeksäs yleinen kansakoulu-
kokous; Kolerawaaran nähdeu on
kouluylihallitus inääräniiyt tuleman
yleisen kansakoulukokouksen pidettä-
wäksi Jywäskylän kaupungissa ensi
kesäkuun 13, 14 ja 1."; p:nä.
– Asetns palomiinan denatu-
roimisesta on julistetta
– Taaseu karannut liikemies.
Leipurimestari A. V. Bläsield Hel-
siiigistä on pannut pillit pussiinsa
ja mennyt muille pullamarkkinoille.
Jo toista wiikkoa sitten on hän
mennyt rajan yli Saksaan. Luullaan
niiehellä olewan muutamia kymmeniä
tuhansia taskussaan.
— Liike Merenknrknn yli. Lau-
!vantaina lähti Waasasta parikym-
mentä siirtolaista Yhteeiisä kuulun
wiime wiikolla kuusikyminentä siirto-
laista kulkeneen Kurkun yli Ruotsiiii.
Walassaarilla ei olla oikein tyyty-
wäisiä suureen majoitukseen, joka siellä
on tapahtunut melkein joka yö. On
ollut niin ahdas tilasta, että kun
inajakanwartijat yöllä owat palan-
neet majakasta, eiwät he ole päässeet
eteminäksi tumassaan kuin owensuu-
hnn, jossa owat saaneet wiettää yönsä
jollakin tuolilla tai pöydällä. Ma-
jakkamestari on senwuoksi käynyt
Waasassa saadakseen woinliikkeen
suunnatuksi toiselle puolen saarta,
jossa kolme suurempaa kalastajasau-
naa laivoineen tarjoisi kuormamie-
hille tarpeellista tilaa öiksi. Sauno-
jen lämmittämistä warten on majak-
kamestari kuletuttanut siune tarwit-
tawat puutawarat. — W. T.
— Iäiiolot Hankonieniessä omat
yhä muuttumattomat. Etelätuuli ajoi
perjantaina kaikki jäänhalkeamat um-
peen. Suniiuntaina saattoi kummin-
kin majakasta nähdä uuden halkea-
man. — H.
— Kansauteaatterin kannatus-
yhdistys. Kokoukseen, jonka tohtori
0;. R. Idinan oli wiime torstai-illaksi
kutsunut Tampereen kaupunginhotelliin
keskustelemaan inaaseutu-teaatterin
kannatusyhdistyksen perustamisesta,
oli saapunut noin 20 henkilöä. .nuo-
piosta lähetetty sääntöehdotus hywäk-
syttiin pienemmillä inuntoksilla. Asiata
alkuunpanemaan walittiin toimikunta,
johon tuliwat kuulumaan warsinaisina
läseninä hrat I. Kupiaineu, A. Törn-
qwist, :l. Dahlberg, J. O. F-restadius
ja rouwa B. Palander sekä ivarajä-
seniksi hra Huikarinen ja neiti Mandi
Holmherg. – Aamul.""
— Lindroth Pietarissa. Pet.
Listok kertoo että pankinjohtaja
Lindroth Pietarin ohi kulkiessaan
siellä tapasi muutamia suomalaisia
tuttawiaan. Nämä ottiwat hywin
ystäwällisesti hänet wastaan. Pan-
tiin toimeen päiwälliset ja siellä kar-
kulainen esiintyi niiu huoletonna ettei
kukaan woinut aawistaakaan, että
heillä oli wieraanaau pankkimaras.
Huoineuna teen eräitä ostoksia ja
palaan iltajunalla kotiin, oli hän sa-
nonut. "Toiwon että saatatte minut
aseinalle . . .
Samassa sanoi hän jäähywäiset ja
ajoi suoraan Warsowan rautatielle.
Ia turhaan ystäwät häntä seuraa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
