Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
!tittelilleen tietitteli-1111
mana päiwänä odottiwat Suoineii
rautatieasemalle. Seuraaivaiia aa-
muna he wasta saiwat tietää miten
asianlaita oikeastaan oli. –
Lindrothin kirjeessä hra li. Tilg-
mannille oli ollut uhkaus, että ellei
T. lähetä hänelle "uusia asiakirjoja",
niin aikoo L., jos häii joutuu kiinni,
metää Tilgmanninkin osalliseksi skan-
daaliin. Mnuten L. kiijeessään las-
kee wähän leikkiä poliisista eikä sano
uskoneensa, että on niin helppo päästä
pakoon.
— Uudeu oppikirjan anomus.
Raumaii merikoulun johtokunta on
pyytäiiyt, että waltion toimesta uusi
maantieteen oppikirja laadittaisiin me-
rikouluja warten. — R. L.
,– Liiuingan kansanopistolle
päättimät Ouluit kaupungiiiwaltuiis-
miehet puoltaa :linniskelnyhtiön niti-
me wuotisista :voittorahoista annetta-
waksi 1,000 mkkaa. —– Kaiku.
— Lennätinlaitos. K o r ot e t-
tu: kollegiii-asessoriksi Jywäskylän
lennätiiikonttorin hoitaja, nimineuwos
Ossian Hemmer.
– Yliuiääriiiueu eläke, Tie-
ja wesirakenuusten ylitirehtöörille Th.
Tallqwistille on myönnetty 1,750iuar-
tan suuruinen yliinääräinen eläke yh-
kä suuren warsinaisen eläkkeeii lisäksi.
– Teoksesta "Suomi 19:llii
wuosisadalla" on useissa Tukholinan
lehdissä näytewihont johdosta hywin
suosiollisia ja lameita ilmoituksia.
– Uuden Kuwalehdeu toinen
numero on ilmestynyt ja sisältää:
Kumia: Jäljennös P. Haloseii suu-
resta, taiteilijain syysuäyttelyssä ol-
leesta, huomiota herättäneestä taulus-
ta "Oijustie". – Hijivä kuwa " Rewoii-
tulista Pohjolan taiwaalla". –— Slo-
waakkilaisteii häämatkne" menossa kir-"
kosta hääkemnille. — :llskeii kuolleen
ameriikkalaisen miljoonain omistajan
Jay Gouldiii uutotokuma,
Tekstiä taasen on: Muutamia piir-
teitä uskonwapauden historiasta, kirj.
J. A. M. — Lemmen muisto (runo).
—– Junankuljettaja, kertomus, kirj.
Otto Tuoini. – Hieno wiittaus, ker-
tomus, kirj. Kalle Koski. – Yön ai-
kana, runo, kirj. Eetu Aaltio. — Sor-
met luonteiden tuntomerkkinä. – Ame-
riikkalaiiien pohatta. – Kuwain seli-
tyksiä. – Ajankuluketta.
— Kansaiuwäliueu naistakaus
Chieagossa. Toukokuun 15 p. aiva-
taan Chicagossa kansainivälinen nais-
kongressi. "residentiksi tulee maail-
mannäyttelyn nais-osaston puheen-
johtaja, mrs Bertha Hoiiore Paliner.
Toimeenpanewaii johtokunnan pu-
heenjohtaja on inrs May Wright
Sewall, ja sihteeri mrs Raä)el Foster
Awery. Ainoastaan naisia tulee esiin-
tymään kongressin ivirkamiehinä ja
puhujina.
Suoinessa on allanimitetyt naiset
saaneet kutsumuksen kirjoittamaan seu-
raawat kertomukset: Ottilia Stenliäck
naiskaswatuksesta: —— .Pera Hjelt nai-
sesta teollisuuden alalla; — Emilia
Bergbom naisesta kirjallisuuden ja
taiteen alalla; —– Aleksandra (suipen-
berg naisesta siweellisessä ja yhteis-
kunnallisessa uudistustyössä; – Alli
Trygg naisesta ihmisystäwällisissä
ja armeliaisuustoimissa; — Elisa-
beth .Löfgren naisen oikeudellifesta
asemasta; – Tekla Hultin naisesta
tieteellisillä aloilla; — Lilli "Lilius
naisesta uskonnollisilla aloilla.
Amerikaii hallitus ja maailman-
näyttelyn ’johtokunta omat hywin
awuliaasti noudattaneet naisten toi-
womuksia. Naisille on inyöniietty se
etu, ettei mitään muita kongresseja
pidetä sillä wiikolla, jolloin heidäii
kongressinsa on. Jäseniksi yleisen
naiskokouksen kunniakomiteaan owat
saaneet kutsumuksen neidet E. Berg-
bom ja A. Gripenbera sekä rouwa
E. Löfgren, jotka Suonien Naisyh-
distys puolestaan siihen ehdotti. —–
Neiti A. (ilripeuberg on sen ohessa
kutsuttu inainitnn kokouksen wiralli-
feksi puhujaksi (0816131 spenhers.)
ljlrisöltä.
–– Kymin seurakuittia" hätäapu-
toiniikunnan toimittamilla keräyslis-
toilla hätääkärsiivien kansalaisien hij-
wäksi oit karttunut seuraawat määrät:
Lista n:o 1 Snnilan kylä, 36 in.
20 p., n:o 2 Eskola 75 m. 565 litr.
rukiita, 8 ivaatekapp" N:o 3 ja 4. —
Kierikkala tyhjä, N:o 5, Helilä, 31 m.
5 p. 94. ltr rukiita, 2 leipää 31.
maatekapp. N:o 6 Karhula tuomatta.
N:o 7. Karhula, 26 in. 75., N:o 8;
ja 9. Huruksela 23 in. 51vaatekapp.
1 !1:1111.
R:o 11 ja 12.Korkeakoski 28 iii. 30
p. 150 litr rukiita, 3:1 ltr jauhoja.
16 ltr kauroja, 17 ioaatekapp. N:o 1;;
Laajakoski 9 ui. 30 p. 111 ltr ru-
kiita, 10 ioaatekapl. N:o 14, 1."- ja
16. iiuutsalo 4!; mk. 85 p. N:o 17.
Kiirittula ja starikka, 13 ni. 541 p.
20 ivaatekpl. N:o 18 Kalliokoski 16"
ni. 2 waatekpl. N:o 19 Kaukola, 33
ni. N:o 20. .leymiisuu ja Kyminsaha,
271 in. 20 p. :11:o 21. Laiiki ja :ituo-
iiala 12 iii. 10 p. 17 waatekpl. N:o
22.Mussalo, 22 in , 40 p. 0 waatekpl.
R:o 23. Mariiikylä 15 in. 103 ltr
rukiita, 23 waatekpl. N:o 24 Perno,
20 iii. 25 leipää, 23 watekpl. N:o
25 Sutela 43 in. :5 p. 231eipää,
13 maatekpl. N:o 20. Saksala 17
m. 28 ltr rukiita 35 waatekpl. :11:o
27. Pihko ja Metsäkylä, 50 in. 50
p. 2 waatekpl. N:o 28 Suurtawastila,
15 111. l; waatekpl. N:o 20 ja 31)
Yläniimmi 28 in. 50 p. 372 ltr rn-
kiita, 107 waatekpl. R:o 31. .linuut-
tilan kauppa, 2 ni. 70 p. ul:o 32,
Hallan saha, 18 in. 711) p. N:o 34
ja 35. Haapasaari, tuomatta. :li-o 3).
"Sunilan kauppa 4 in. 05 p. 1 waa-
tekpl. N:o 36, .ikarhulan kauppa, tyhjää
N:o 37 Korteakosk en kauppa, 8 in.
50 p N:o 38. Laureniii kauppa, tyhjä.
"11:o 321 Lindenin kauppa 20 m. 100.
ltr rukiita. N:o 40. Jeriiliergiii kauppa
42 in. 70 p. N:o 42. Willmannin
kauppa 5 ni. N:o 43. Metson kauppa,
18 iii. N:o 44. Sunilan saha, luoin.
N:o 45. .Leipuri Heiiiin kauppa, 12
in. 15 p. N:o 46. Nahkiiri Toiwosen
nahkakauppa 4 ui" 50" p. 3 waatekpl.
Sunilau sahan pytnikoiilulaisteii jou-
lukuusen juhlassa koottu l; iii. 50 p.
Kierikkalan samankaltaisessa 5 111. 15
p. .limuin ompeluseuralta 25 in. Ylä-
nummen Simolan läksiäisissä 15 in.
Waiiiio Maijaleena Backinciii 1 ne
3 watekpl. §liuhaksi muutetuista ini-
tättömistä waatelahjoista 1 m. 50 p.
Yhteensä: 1,049 ni. 75 p. 1,037
klgr. rukiita, 73 klar. jauhoja, ati klgr,
leipä.i ja 110 kpl. waatteita.
Toimikiinta.
.Lupullineii tili annetaan kuin toi-
mikunta toiniensa on päättäiiyt.
Wastiuetta mahtimestarille.
.ltaupunkimme .leansakoulujen wah-
tiniestari W. .ilarein on Kotkaii Sa-
nomain wiime lauantai uninerossa
ottanut kertoaksensa eläiiiäkertaanso,
mainiten in. iii. kuinka hän on rehel-
linen ja nuhteettomasti ja nurkumatta
ioirkaiisa toimittanut y. iii. waikka
tuskin kukaan on niistä hänelle soi-
mannut. Minun mielestäni olisitte
woinut jättää ninille arivostelun it-
sestäniie. .Waan "Te ajattelitte ehken,
että kuin itse kirjoitan niin tiedän
sen hywäksi. Niin, sempähän sitä
kiitosta saakin, kuin itse kiittelee, kyllä
se niin taitaa ollakin ainakin jollai-;
sessa mirassa ollen jos ette käytös-
tapaanne munta. Kiijoitukseiine on
lörpötystä siinä, että me ensiksi a-
maiiita Teiltä waadimiiie. Me pyy-
simme awaamaan owia, waati kun
ette suostunut siihen, niin teidän wai-
woja wähentääkseniiiie pyysimme a-
wainta. Ettekä Te ilmoittanut teillä
ei olewan lupaa päästää sinne, waan
jyrkästi kielsitte omien waiwojenue
tähden, joita ette kumminkaan ole
ennenkään ilman palkata tarwinnut
tehdä. Kirous sanoja ei ole kukaan
teitä wastustaakseen käyttänyt, Kun
tulin huoneesenne, niin ehken olin
pakkasen punehduttama waan ei se
wielä teidän muotonne punalle iver-
toja wetänyt, ja puhuin asiani sä-
ivyisästi. Kiiii uudistin pyyntöäni,
niin tuskin wiiiueset sanat sain lau-
sutuksi, kuin hyökkää herra ivahii-
mestari jalkaa polkien minna kohti,
kiiskien ulos. Nopeasti juoksin ulos
ennen kuin saisin niin julman painon
niskaani ja kiireessäni panin wiskaa-
nialla owen kiini. Siinä koko owien
räiskytys. Toiverin kanssa en ole
teiliä pyyntöäni uudistanut, kuten sa-
notte. Sanotte myöskin olemanne
jäykkä luontoinen Hämäläinen. Kyllä
olette jäykkä sen tiedämme hywästi
kehumattannekin" Waan tällä tawalla,
kuin Te kysymyksessä olemassa ja
monessa muussa tilaisuudessa, ei me-
nettele Hämeen kansan usea jäykkä
luoiitoinenkaan jörö, sillä olen ollut
hämäläisten asunnoissa ennenkin,
waan teissä ensimäisen päpön tapasin.
Tee iltamasta ilmoitettiin jo iviikolla
ja lauluharjoituksista myöskin jo
ennemmin saitte tiedon kun tultiin.
Raittius seuralla ei ole halu saada
teitä mirastanne pois, kun waan hy-
min muistatte missä mirassa olette,
yhtäwähän kuin tahdomme teidän
I(7Il/II.
tietää että siinä tulisi teille paljo pal-
katonta työtä itseänne taiwutellessa
kuii olette niin jäykkä luontoinen, ku-
teii sanotte itsekin Weröikkeeiine rait-
tius seuralaisten ylpeydestä y. m.
on siksi wanhaa wirttä, ettei se an-
saitse sanoja tuhlata.
Kotkaii Sanomia pyydetään otta-
maan edellä olewa palstoihinsa.
Aug. Keijoneii.
!731011 tie.
lili ehsy" ihminen hun 7alitsee
Ieu tieu, mi on 7a1011 tie.
Se ihmis-tunnon myöshin rajaisee.
.la hoslcaan ei se harhaan 71e.
.los sillä tiellä yaeltaa,
Kijn 711nieiu hyyäu pallean saa.
!ihminen jos "joutuu tieltä pojs,
I’ois suoran nalon tieltä"
Se hälle harhapolun tois
Ia yeisi 7äärää mieltä;
lili 7ääristää nalon tiellä
833. totuutta nuijamiellä.
hiilesi se on, tuo yalon tie? ——
—’I"ie ouho haihheiu ihmisten?
1111, haihh ei tiellä mihiii sie
I-llärnä, "jos hulisee harhaillen;
86 sortiiu, 7aip11u nurjahan
.Ia "joutuu 610011 hurjahan.
-Ios yalon tiellä tahäotaau
l’aeltaa hantta totuueleu.
0u iiälttämätäu "jos tunnetaan
)liten saalla tieto autuuclen;
Ie, se ou yalon tien suunta,
hlielet muut ei siinä auta.
li. "3–171.
läsbajrij: II,
1) eussin huningas.
Preussin waltakunnan, nykyisen
woimakkaan Saksan sydämiiien, mah-
tawuuden on perustanut kuningas
Fredrik II, joka hallitsi w. 1740—
1786 ja jolle historia on antanut
nimen Suuri.
Fredrik II syntyi Berliinissä w.
1712. Häiien isänsä Fredrik Wil-
helm I oli warsin ankara mies, joka
tahtoi pojastansa tehdä wahwan so-
turin, ivaan ei siiwainnut hänen wil-
jellä iiiieligineitaan, runoutta ja soi-
tantoa. Aitinsä awulla sai nuori
prinssi kuitenkin salaisuudessa har-
joitella taipumuksiaaii. Mutta ker-
raii kun Fredrik juuri opetteli huo-
neessaan huilua soittamaan, hunsi
palwelija: "Knningas tulee!" Kii-
reesti kätkeytyi soitannon opettaja,
prinssi nakkasi huilunsa ja nuottikir-
jansa piiloon, wiskasi päältään kul-
lalla kirjaellun kotinuttunsa ja pukeu-
tuiuniwormuun. Sisään tultuansa
huomasi kuningas kuitenkin kirjat,
prinssin kiharoitut hiukset sekä tuon
kauniin kotinutun. Nuttu poltettiin
tään.
siihen leijui.
tuo hummallinen
I’ojhettuaan
seiso7a omnibus.
myöhään. ’kytön
kumarruksiannekaan, enemmän mata-
N:o 10 Jäppilä 25 in. 20 ivaatekapp.
loita kun syiviäkään. Sen jokainen
IToliteliaan yäeii
teli nuori mieliemme toinnuttuaan hämmästyhses"
Uo, hän 011 nyt humminhiu antanut miuulle
"jotain tehemistä, "ja parasta
kohta tulella ja Fredrikin kiharat ke-
rittiin pois, sillä kuningas ei sumain-
nut tnollaisia sen ajan yleisiä ylelli-
syyksiä. Muutoinkin oli kaswatus
ankara" "
Päästäkseeii wapaaksi isänsä kowas-
ta kurista, päätti Fredrik wiimein ka-
rata Englantiin, mutta hänen ai-
keensa tuli isänsä tietoon ja hän
sekä hänen kumppaninsa otettiin kiin-
ni. Wiimemainituista yksi mestat-
tiin ja päättipä kuningas wiinmas-
tuksissaan tuomita poikansakin kuole-
maan. Silloin hunsi eräs wanha
kenraali: "Jos te, herra kuningas,
werta haluatte, niin ottakaa minun
henkeni, mutta prinssin henkeä ette
saa niin kau’an kuin minun kieleni
liikknul" Kun Saksan keisari kielsi
häntä poikaansa Saksanmaan sisällä
tappamasta, aikoi hän wiedä Fred-
rikin leäuigsberg"iin joka ei kuulunut
Saksan keisariknntaan, mestattawaksi.
Tästä tuumasta ei kuitenkaan tullut
mitään.
Kuninkaaksi tuli Fredrik II 28
wuoden wanhana. Hallitustoimiin ryh-
tyi häii seininoisella taidolla ja ah-
keruudella, että sitä kaikki ihmetteli-
wät. -
Mutta pian kietoutui hän suuriin
sotiin. Ensiksi waltasi hän Jtäwal-
lalta Slesian maakunnan, johon
Preussin kuningassuwulla oli wan-
haa periiitöoikeutta, waan tästä teos-
ta,m sai hän kohta puolet Euroop-
paa wastaansa. Jtäwallan kunin-
gatar Maria Theresia teki liiton
Ranskan kuninkaan Ludwig )0’ kaik-
kiwaltiaan jalkamaimon madame Pom-
padour’in ja Wenäjän keisarinnan
Elisabetin kaussa, jotka molemmat
oliwat Fredrikille wihoissaan niiden
pilkkapuheiden tähden, joita hän oli
heistä laskenut.
Näin syntyi seitsenmuotinen sota.
Mutta waikka Fredrikiä wastaan
oli puolimiljoonaa sotureja ja hän
kaikkien mielestä oli auttamatto-
masti hukassa, ei hän itse ollut mil-
läänkään, nauroihan maan sotimansa
"kolmea ämmää" wastaan. Ja, kuin-
ma kyllä, moittikin Fredrik urhoolli-
suudellaan sekä taidollaan monilukui-
set wihollisensa niin, että sodan lo-
puttua tehdyssä rauhassa sai pitää
waltakuntansa aiwan ehjänä ja Sle-
sian sen lisäksi. Tämän sodan kaut-
ta kohosi hänen maineensa korkeim-
malleen ja koko Saksan kansa ihaili
häntä jalona sankarinaan,
Rauhan aikoina työskenteli Fred-
rik uutterasti kansansa waurastutta-
miseksi sekä warallisuudessa että tie-
doissa ja siivistyksessä. Jtse eli hän
hywin säännöllisesti, Joka aamu nousi
hän ylös jo kello neljän aikana.
Ja waikka hallitusasiat kuluttiivat suu-
ren osan hänen ajastaan, jäi hänelle
kuitenkin aikaa tieteitten ja musiikin
harjoittamiseen. Hän oli aikansa si-
wistyneimpiä hallitsioita. Mutta yh-
dessä kohdin tämä kuningas, joka
uiin paljo kohotti Saksan mainetta,
58
llhho 011 yaiti "ja hänen silmänsä seurasiirat
erästä herraa, "joha hulli toisella puolen hataa,
Sanaahaau sanomatta riensi hän ajoi-ailan ylitse.
borison hatseli häntä ällistyneenä.
j’III.
seurassa olen ollut! ajat-
on, että minä heti tartun
IIän otti esiin hausihastehtailijajn luettelon "ja
päätti aloittaa lihimpänä alenasta.
häeutyään happaleeu mathaa eteenpäiu, mietti
hän, mitä hysymyhsiä hän tehisi 7iimeiu houhatel-
lalcseen jotain tietoja "jotha hosheyat miesta, jolla on
peuhalo. "
hahäehsanuelle hailulle, aihoi hän
häyää Broclssay’n yli, mutta häntä 7117ytti ajoraäalla
Tun hän oli häynyt sen ympäri,
nähi han erään nuoren tytöu astumin sieltä ulos.
’1"th oli yalhohutrinen, haunis "ja tushiu päälle yh—
ilehsäntoista yuoclen yauha. llän lähestyi samaajalha-
häytäiiää, jota hänhin hulhi, eihä huomannut, että pari
heyosia, yaljastettiiina nannujen eteen, tnliyat suoraa
päätä hänen päalleusä. "
Vorison huusi yarojttaeu häntä, mutta liian
sysäsi humoou toinen nenosista, ja
joll’ei nuori mies olisi syössyt esiin ja hyyiu ähhiä
yetänyt häntä syrjään, olisi hän epäilemättä joutunut
heyosten jalhoihin.
ei kuitenkaan osoittanut kyllin sel-
wää käsitystä isänmaansa riennoista.
Fredrik II ei antanut arwoa oman
kansansa kielelle ja kirjallisuudelle,
eikä ottanut huomioonsa niitä jaloja
aatteita ja sitä raitista ioirtausta,
jota silloin elpywä kansallinen runous
Saksassa edusti. Jhmetellen kaikkea
mitä tuli Nanskasta, hän sen sijaan
seurasi ranskalaista kirjallisuutta. –
Fredrik ll kuoli 74 wuoden ikäisenä
w. 1786. —
Nansen Pohjois-
nawalla.
Eräs norjalainen sanomalehtimies
on käynyt erään tähtitieteilijän luona
tiedustamassa, minkälaisiin oloihin
Nansen oikeastaan tulisi, jos hänen
onnistuisi päästä Pohjoisnawalle.
Tiedemies antoi seuraamia tietoja:
"Otaksuttawasti ei Pohjoisnawalla
ole niinkään kylmää kuin ihmiset
ylipäänsä kumittelemat. Pohjois- ja
Etelänapa eiwät suinkaan ole maa-
pallon kylmimmät paikat. Jo kou-
lussa saatiin tietää maantiedosta,
että on kaksi n k. kylmää napaa,
mutta etteiwät ne satu samaan maan-
tieteellisten napojen kanssa. Toinen
niistä on pohjoisimmassa pohjois
Amerikassa, toinen Siperiassa erääs-
sä paikassa, jota nimitetään Werkho-
jansk ja siellä on tammikuussa keski-
määrin — 500 C. ja elohopea jää-
tyy siis; onpa siellä ollut niinkin
kylmää, että lämpömittari on näyt-
tänyt 680 alle jäätöpisteeii. Mutta,
kuten sanottu, on Pohjoisnawalla
otaksuttamasti paljoa leudompaa.
Päiwän ja yän waihteluun katsoen
tulee hiukan omituinen olo Nanse-
nille tuolla ylhäällä. Hänellä on
päimää maalisk. 21 p:stä syyskuun
22 p:ään; muu osa wuotta on yötä
— pilkkosen pimeää yötä, kuin meillä
pimeimmät syysyöt. Mutta kiilumat
tähdet ja walkoiset lumikentät walai-
sewat toki hänen öitään ja entäsnuo
loimottamat rewontulet.
Siellä tulee kuitenkin mallitsemaan
kuolon hiljaisuus hänen ympärillään,
symä, kammottama öinen hiljaisuus
– tähdet eiwät edes liiku; yksinäi-
syys, kylmyys, pimeys painawat kau-
histawasti hänen sieluaan, lyöwät
hänen mielialaansa yksinäisyyden Ja
entäs nuo myrskyt, jotka ryöstäyty-
wät puhaltamaan – myrskyt Jää-
meressä. "
Ei kukaan moi käsittää, mitä myrsky
jäämerellä keskellättalmiyötä merkit-
see. Ulkona tuossa pohjattomassa
pimeydessä ulwoo ja ulisee, huutaa
ja pauhaa, huokaa ja ryskää, se on
kerrassaan pirullista meteliä, helwe-
tin musiikkia, niin kuin kaikki maan-
alaiset jättiläiset olisiwat ympärillesi
kerääntyneet tappelemaan hurjassa
raimossa Ja wielä kun tietää että
yltympäri kohoo wuoria, ja tietää
että meri on niitten alla. Mutta ei
":l! 17, — 1893;
mitään näe – ei mitään! Rajuilma
raiwoo pään päällä, ja mies istuu
mitättömässä kaimassaan kuin pähki-
nän kuoressa, yksin, tuossa pimey-
dessä ja tuskassa, kuolon tuska sydä-
messään – oih! Jäämeren yö on
kamalaa, kamalaa!
Niin tulee sitten aika, – melkein
yhtä pitkä kuin meidän päiwämme —
jolloin Nansen saa nähdä päiwän
kajon, hän saa nähdä aamuruskon ja
wihdoin auringon, joka antaa merkin
takaisin tulostaan Tuona aikana
näkee hän taiwaan rannan yhä enem-
män ja enemmän ruskoittawan ja sit-
ten alkaa aurinko nousta neljännek-
sen wuotta yhtä myötäänsä. Ja toi-
sella neljänneksellä liukuu se alas taas;
tuona puolena wuotena on hänellä
ollitt alituinen päiwä. Mutta sitten
alkaa wähitellen hämärtää. — Ju-
mala warjelkoon häntä wiettämästä
toista Pohjoisnawan yötä!
Huolimatta pimeydestä ja kylmästä
saa Nansen kuitenkin nähdä ja kuulla
eläinten elämää ympärillään. Otak-
sutaan olewan lintuja, jotka miettä-
mät koko elämänsä ajan näillä mailla.
Ainakin on niitä Jäämeressä. Tuolla
mainitulla kylmällä nawalla Werkho-
janskalla on suuret laumat korppia,
jotka lähtewät raakuen lentoon, jos
joku lähestyy ja paljoudellaan pimen-
täwät päiwän.
Waan ajan määräykset owat wasta
hauskoja Pohjoisnawalla. Jos Nan-
sen asettaa pöydän aiwan nawan
kohdalle ja asettuu joukkoineen istn-
maan sen ympärille, on klo 12 Nan-
senille, 1 hänen wierustowerilleen, 2
sen naapurille j. n. e. Eli toisin
sanoen, siellä ei ole kello milloinkaan
mitään, ainakaan päimään katsoen"
Sanomalehtimies ei oikein tahtonut
oiwaltaa tiedemiehen ajan selitystä,
jonka wuoksi oli selitettämä asia uu-
delleen mähän tarkemmin.
"Kuta idempänä asuu, sitä pikem-
min saa auringon nousun nähdä.
Pietarissa owat koko tunnin edellä
Norjasta. Kun Norjassa on klo 12,
on Pietarissa jo klo 1. Nuo miehet
tuon Nansenin pöydän ympärillä
istuwat näet mikä minkin meridiaa-
nin kohdalla. Jos nyt sen kohdalla,
joka Kristiaanian yli kulkee, istuu
Smerdrup, ja Nansen taas Pietarin
meridiaanin kohdalla, niin ei Smerd-
rupin tarwitse kuin muuttaa paikkaa
Nansenin kanssa, woittaakseen koko-
naisen tunnin.
Sanalla sanoen, kellot eiwät käy
kaupaksi Pohjoisnawalla.
Eikä siellä kompassillakaan mitään
toimita, sillä siellä ’on wain etelä,
Nansen seisoo kuin mikähän huippu
Pohjoisnawalla ja kaikkialle on maan
etelää, koko maapallo on etelässä.
Osottakoonpa waikka ylöspäin, ei hän
sittekään woi osottaa pohjoiseen"
Sanalla sanoen, melkein kuin laule-
taan mirressä:
Ei taimast’ eikä napaa,
maan wahwa wirta wapaa.
–—––——uu
55
— ’keillähän oli jotain ilmoitetta7aa, sanoihan.
— Ujiu, se oli hyllä totta! – Ialljtteho, herra
Vuäley?
Vorison tajusi 7iittanhsen ja hän vetäytyi taitaisin
oyelle.
hanson ja Oatheart alhojyat nyt !nii-ihailla toi-
silleen.
– Uinhätähäeu olette tuonut tuon nuoren miehen
hanssanne ?
– hile tapasimme toisemme, "ja hän sanoi tunte
yansa heuhiläu, "jolla on tayattoman pahsnt penhalot!
Seutähäen otin minä
uähää hansihhaau.
— "170 mitä ’keillä
hapteeni"
hänet tänne, että hän saisi
oli minulle sanottamia? jathoi
– ]slipa juuri mitään. Ieu seurahuunan pasto-
rilta, jossa ronya karish eli, yaan sain tietää yhtäja
toista, jotha; yähäaritoisia hyllä,s hnitenhin selittä7ät
häuellä olleen jotain salaisia asioita. liilatta mitä, ne
oyat yerhotut
läpitunhemattomaau
salaisuncleu
yajppaau. lilj huhaan 701 sanoa, niistä hän tuli; hun
hän lähes hahsihymmentä 7uotta sitte osti raheu-
uuhsen.
llajhhieu heäelmättämjen tuthimusten jälheen
olisin minä äetehtiiiihsi päästyäui – siitä on "jo yli
holmehyminentä 7notta — heittäuyt asian sihseen;
mutta" nyt olisin "minä
7a1mis täyäella tallella tämän
hanssa ottamaan hohoon haihhi asianhaarat 0letteho
tullut hansihhaasta mihinhääu johtopäätöhseen? ’
I-auson yiiyytti hethiseu yastaustaan.
— Uiin, yhäen yalaistuhseu olen minä saanut,
sanoi hän 7iimeiu. !tonya li’arishjlla 011 poiha, "joha
oli 71111 ja raiyo ja hahäehsaunelletoista 7uoäe11e pääs-
tyääu lähsi lanteen. IIäu on saattannt äiäjlleen monta
murhetta. ]laina sain sen tietää pari päjyää murhan
jälheen. "Bräs yanha
uihhaii, joha ta7allisesti tehi
ronya Parishiu tyot, tuli "ja ilmoitti sen.
16
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
