Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
intioitta-i !alisima 1 !ria
!(71711
ll:o 17. — 1893.
"liameilta
Eituät hellitit,
Norjassa yritetään jälleen konstilt-
asian esille ottamista; siihen kehot-
tawat erittäinkin äärimmäisen wasem-
miston lehdet. "Jos kuningas jälleen
kieltäytyy hymäksymästä storttingin
päätöstä konsuliasiassa, samoin kuin
wiime wuonna, niin täytyy Steenin
ministeristön heti luopua, ja jos ku-
ningas tahtoo matkustaa pois niin-
kuin hän uhkasi wiime wuonna tehdä,
ja jättää meidät omaan maraamme,
niin antakoon stortingi hänen niat-
kustaa ja käyköön itse ratkaisewasti
asiaan käsiksi. Mahdotonta on wielä
kerran lyödä kaikki pöytään ja sitten
lähteä kotiin maata"
Jos taas oikeisto pääsee waltaan,
niin tulee muka wasemmiston ryhtyä
palkkojen wähentämispolitiikkaan ja
estää kulunkiarwion hywäksymistä.
Portngalin minister-isti;
on eronnut, Uutta muodostetaan,
waan tietämätöntä on,"kuinka seon-
nistuu.
—- Jrlantilaisten julistus. Jr-
lannin kansalliswaliokunta on julis-
tanut Justin M. Carthyn, Sextonin,
Dawittin, Dillonin, Healyn, O’Brie-
iiin y. in. jäseniensä alle kirjoitta-
man kehoituksen Jrlannin, Yhdys-
waltain, Kanadan ja Austraalian ir-
lantilaisille, jossa he selittäwät, kuin-
ka Gladstonen homerule-lakiehdotus
kaikin puolin tyydyttää Jrlantilais-
teii kohtuulliset waatimukset, ja ke-
hoittawat kaikkia yksimielisesti niitä
kannattamaan, sekä siweellisesti että
rehellisesti.
— Nanskan senaatin pnheen-
johtajaksi on walittu Jules Ferry
148 äänellä. Kaikkiaan amiettiin
249 ääntä.
— Bnlgaarian suuri sobranja
kokoontuu tämän kuun alussa keskus-
telemaan hallitusmuodon laatimisesta
uudelle kannalle siinä kohden, että
prinssi Ferdinandin jälkeläisten (suo-
rassa polwessa) uskontoa koskewat
määräykset tulewat wahwistetuiksi.
Niinikään keskustellaan prinssin pal-
kasta ja pysywäisen wuosirahamää-
rän säätämisestä hänen puolisolleen
—–— Lyypekkiä on pitkällisen koil-
listuulen wuoksi uhannut wiime päi-
winä medenpaisumus. Kanunnanlau-
kauksilla on waroitettu kansaa waa-
rasta.
hdysiaaltain raha-asiat.
Littowe ka on tammikuulla kaswanut
3,105,800.68 dollarilla Welat nou-
siwat tammikuun 31 p:nä 963,803,
033.63 dollariin.
Rahaston tila ei koskaan ole ollut
sekamampi kuin nykyään. Mutta uusi
aikakansi alkaa 4 p:nä maaliskuuta,
toiwowat ameriikkalaiset. Silloin tart-
tuu Cleweland hallitusohjiin.
–— Kokennt sekä sotia että a-
mioita. W. k. 4 p:nä Cincinnatin
poliisi otti huostaansa Jooseppi W.
Kock nimisen sotawanhuksen, joka awi-
oliitonkin alalla lienee suuria kokenut.
Wiimeinen reumansa on nyt nosta-
nut kanteen ukkoa wastaan, koska on
saanut tietää, että hänellä jo enna-
kolta on neljä akkaa elossa.
taannuttaman,
Sama rasittama, tuskallinen tym-
peys kauppamaailmassa, joka on oloil-
le leiman antanut aina wiime wuo-
desta asti. Epäwarmutitta, horju-
waisuutta kaikkialla. Ja tuon tuos-
takin kuuluu kuperkeikoista. Liikkeet,
joita ennen on opittu pitämään war-
moina, owat nyt epäluotettawat, jo-
pa häwiön partaalla. Tätä ahdin-
koa luultawasti tulee edelleenkin kes-
tämään ainakin kesään asti. Ja si-
tä pahentaa suuresti se, että liike-
maailmassa menetellään hywin wa-
rowasti. .Kellä liike on wekselienno-
jassa, sillä pula on edessä. Tama-
roita ei welaksi anneta. Entiset owat
maksettawat, mutta rahoilla tarwitsisi
tawaroita ostaa. Mitä tehdä? Jos
maksaa melkoja, ei saa tawaroita,
jos ostaa tawaroita, owat wekselit
niskassa. Mntta wieläkin tukalam-
pi on asianlaita silloin, kun wanhat
tawarawarastot lepääwät myömättä
– ja niin on laita monin paikoin.
Maksut lankeamat, rahoja puuttuu
— Siitä seuraa maksujen lakkautta-
minen ja konkurssi.
Talwen ankaruus on paljon pa-
hentanut wielä afääriasemaa. Maan
:vientiliike on pitkiksi ajoiksi ollut
lakkautuneena. Siten on miljoonain
wahinkoja syntynyt Warsinkin woi-
kauppamme keskeytyminen on tuotta-
nut suuren tuhon. Jtämeri ei kan-
na eikä katkea. Satamat owat jää-
kuoressa. Nyt kuitenkin Merenkur-
kun kautta woitaan tawaroita wiedä
ja on jo koko joukot wietykin, mutta
sitä tietä tulewat kustannukset kal-
liiksi. Sama on laita Wenäjän ja
Saksan kautta kuletettaessa ja siel-
lä wiellä ou rajaikawyykfiä lisäksi.
Wiljanhinta on yhäti laskeutumas-
sa. Hywä uutinen ostajille, ikäwä
myöjille, sillä warastot owat kalliisti
ostettuja.
.Kahwien hinnat nousewat alitui-
sesti. Tukkukaupassa oliwat wiime
wiikon hinnat: Tawallinen Nio Ja-
neiro 2 mk. 80 p., Santos 2:80–3
mk" Pestyrio 3:15—3:30 ja Gua-
teinala kahwi 3:30—3:50 penniä kilo.
Ei ole sokerinkaan hinnan nousc-
minen lakannut. Helsingin Eleeta
maksaa nykyisin koko topissa 1:18
ja puolitopissa 1:20 kilo – tukku-
ostossa.
Gr o s s erer-S o e ietet’in Köö-
penhamiuassa -
w o i no t eeraus.
23 p. Helmik 16 p. Helmik.
1. Luok. 94 —–— 96 kr. 91——-93 kr. "
2 " 88–92 " 86""90 "
3 " 76–86 " 76—84 "
50 kg:sta nettopainoa
Lontoosta herrojen Coey ja
K:nin kautta ei noteerata helmik. 21
p:nä mitään suomalaista woita.
Newcastle on Tynestä
Herrojen Clephaus 8; Wieneken kaut-
ta noteerataan helmik. 21 p.:
Prima Suomen meijeriwoista 114
—118 shillingiä th:ltä.
Sekunda Suomen meijerimaista
98—112 shillinkiä Cwtilta
Markkinain suunta wilkas.
Manihesterista herrojen
Dowdall Brothers’in kautta notee-
rataan helmik. 21 p.:
Suonialaisesta meijeriwoista 97—
117 shillinkiä ngt:ltä
Markkinan suunta osottaa ainoas-
tansa parhaimman tawaran saaman
ostajia.
Hamburgin kauppakama-
r i n ko r k e i n
noteeraus:
24 p. Helmik. 17 p. Helmi.
–— 100 Saksanm. –– 112 Saks.
Suomen maatiaisiooi:
78–85 78–85
50 kilolta.
— Rnktitten hiitta on nykyään
laskenut koko lailla Kotkan tienoilla,
kertoo U. S. Wanha tynnyri ruis-
jauhoja maksaa 20—–—21 mk. Syk-
syllä ja edellisenä aikana oli jauho-
jen hinta w. tynn. 25—26 ink. Pal-
jon on paikkakunnalle tuotu ulkolais-
ta jauhoa, jota ostetaan erittäin ha-
lukkaasti ja kehutaan warsin hywäk-
si, kotimaista paremmaksi Siitä mak-
setaan 13–14 mk. säkillisestä. Kaup-
piaat, jotka warastoon ostiwat koti-
maista wiljaa wiime syksynä, eiwät
woineet myydä sitä. Kaurat maksa-
wat 11 in. 50 p. ja 12 m. wanha
tynnyri.
— 2,19"-3 astiaa woita lähetet-
tiin wiikolla t. k. 18—– 25 p. Han-
gosta niistä meni 1, 516 Waasaan ja
676 Pietariin.
Saman ajan kuluessa saapui finne
592 astiaa. —— Mait. L.
Kaikellaista.s
— Ålii koskaan tee sellaista mitä
moittisit jos toineii tekisi, sanoi eräs wiisas
mies.
– :liitos neuwosta!
Silloinhan ei arviomies saisi suudella
waiuioansakaan.
—" Kirjeenwaihtoa. Mäen-
taka. Otamme asiasta selon. an-
ha pelko. Tulee muista että tämä
kansa on luonut sananlaskun:
tuus ei pala tulessakaan"
Wlt.
uolipaasto sunnuntaina, maa-
liskuun 12 päiwänä k:lo 3 i.
p. pidetään tientekopiirikunnan yhtei-
nen kunnankokous Wille Hinttulan
talossa Sutelan kylässä, jossa kes-
kustellaan Pyhtään piirisi pyynnöstä,
josko Kymin kunta myöntää eri tien-
tekopiiriksi Pyhtään kunnan.
Kymissä Helmikuun 25 p:nä 1893.
Tnonias Hinttula.
"To-
Maanantaina maaliskuun 6 päi-
wänä k:lo 10 a. p. pidetään
wäliaikainen kunnankokous kunnan- " " " " " ; , ,
,
" tienristi-:131,
t’altionrautateitten telloseppa.
huoneessa waiwastalossa Eskolan
kylässä Kymin pitäjässä, jossa kes-
kustellaan ja päätetään seuraamista
asioista:
1:si. Helilän kansakoulun johtokun-
nan esityksestä keskustellaan kierto-
kirjeen johdosta kansakoulun läpi-
käyneitten lisäopetuksesta, opettajain
palkasta kalustosta, walosta lämpi-
mästä y. ni. siihen kuuluwista asioista
kannatusta warten.
2:si. Esitellään hankittamaksi mai-
wastaloon joku niäärä rima puita
lifää
Kymissä helmikuun 25 p:nä 1893.
Tnouias Hinttnla.
sinit-nioja
tototunti-n.
Julkisella huutokaupalla, joka
toimitetaan Maanantaiiia ensitu-
lewan Maaliskuun 13 päiwänä
k:lo 11 e. pp. myydään Nahku-
rimestari K. W. Lagströmin
konkurssipesän omistama Pyh-
tään pitäjän Jtä-Kirkon kylässä
sijaitsewa karwuntehdas täydel-
lisine kalustoineen, asuinhuoneet
ja muut rakennukset sekä kon-
56
57
OODS,OOO’O’OOJG CD’O’O
— IIanen nimensa ja osoitteensa? tiiliäyttj
0atliaart "ja liii-"joitti muistoon ne. ’kama tieto soi
ainatin rainoin saattaa meiäat perille. I’astori luuli
tanssa noitasan lopettaa silla; etta routa karisbilla
oli poita; mutta; tousan riittautset jolittnat lianta
siilien ajatntseen, etta lian oli jo tuollut. .la mitaan
mnuta ette ole saannt tietaa?
–— b:n. mutta minulla ei ole ollut aitaataan
työstentelemaan tassa asiassa. 7iime niitoilla on
tapalitunnt useita sisalle murtaumisia; jotta osatentit"
taneet muurahaisia paalian. 0u eras roseojoutto,
jota esiintyj- aisan uuilella tai-alla. lläeiäan tauliat
murtoaan-taat eirat ole leostaan tapttaneet niita tei-
noja. !tiina olen laliettanyt useampia mainioita sei-
jareja. "jotta toettaisisat saarla ne tiini; – miitta
tuiltaan.
— 800? testeytti saulia berra uteliaasti. itkit-en
menettelee tuo uusi roseojontto?
— anataan tiiritalla lutto talii noustaan ittii-
nasta. Milla tanaljoilla on asainiia seta portteiliin,
etta osiin. Sitapaitsi tuntesat lie taitti paitat ja
tietanat lipein "jo ecleltatasin, mista löptanat saaliin.
IIe ottanat ainoastaan raitoja, toristutsia ja pienempia
liopeatalnja. !salmessa tapautsessa osat santasilla
oletat inopapeiit jatetpt tostematta.
— I(enties nai-taat lianttirat itselleen apulaisia
palselusnaesta?
—- Samaa annatin luulin alussa, mutta sain
tieti toiset ajat-uliset. I(atsi asiaa osat eiittaintin
duomioon otettaeat. lie saapusat paittoiliin, taatana
toisistaan; tojsyöna elisat lie 63:lla tanulla, Uaiiison-
linjalla, iiime pöna 15:lla tanulla, tuutiennella lin-
jalla ja niin eäespain. .kataisessa talossa; missa lie
tapsat, on mjäs aina "jotu tipea lientilö.
— alia! 8edan on labtätolita; jota ’l’eiiian ei
piaa "jattaa huomaamatta. 8e ei roi olla mitaan
sattuma.
. — ana toiroisin, etta Ie auttaisitte meita
marlia-asioissa.
– Uo" oltoon onnetsi. .los ’keilla on ytsin
talta innrtorartaitten pli. njin noin mina silla salin
työstennella toisessa paitassa. .jos ’ke otatte toimit-
taatsenne nama tatsi tai-teata telttansa samalla
lisi-taa, niin taytyzi toisen paaasiallisesti joutaainimin-
lyöäytsj. liäina annan jota aamu tie-lon, "jos mina
olen "jotain saanut ilmi.
" "—–— ’ke teette wäellatin minulle suuren palee-
lutsen, sanoi I-anson ja puristi syäamellisesti tianen
liattaan. .los ’l’e tarritsette tajtaeaa ratea, niin taan-
tptaa minun puoleeni. tiina lieitan toto asian ’keili-"iii
tasiinne.
— I-lnintaan tarsitsen mina muutamia oiseloita ja
sai-osaisia mieliia tatsastamaan )riita tai toista.
— Uiita on painalla "ja yölla ’keician taytet—
tarina.
lie erosieat.
l(un saulia lierin tiili ulos taululle boris-)iilit
tanssa. tyssi lian:
— ’kailla on niela ne molemmat paperilapiit
jaljella?
–– Sailpttataa niita tij-nasti. kaina tulee niela.
"jolloin ne roinat tuottaa meille mita suurinta byötzsa.
Oatlioart pysalitpi liroaänazinja. 31eeter-tatujen
talmaan.
— Uina olen sangen tytyrainen tapteeniI-au"—
soitin luona tajutiinj, sanoi lian nyt. .laltitierrotset
orat totonaan jatetyt minun tasii-ii. blyt olen nai-ma
asiastani. liäina tunnen mielien . . .
– ’l’unnetteto hauet? testeytti lianet voi-ison
tomaalaulisja.
linn jolin uusi esitie talit talo on ina-alattaia eli 1"’"anliasta
on iari tarissiit niin tääntjlixuå silloiii aina minun puoleeni.
’I’Föt teliäaaii aina. taatusti telnolljsia
liottassäi. lianppazilitiön talossa. "
000000063000. OJOEESGG OSOIOS
3:3 I(Sij011811
"lasilaki I(0tlcassa.
0ttaa tehäätsee" tuitte-"i )laajakin ammattiini laiju-
111qu hiitti, iiiinlinjii torista-. liuone- ja ajotalii— seta ul- ?"
11. IIBI.ICIIIII-
;"—;
IOG.OIOGOO;0.0 0tOO
0000069000 .0690300000
!li-ym. !
li. in. !lito 8! 6:n.
lltlliSIUlF-ISS;J.
I’enI:et-tjinst-ej tj-
’kojmitanilelle 1892—1893 saamme me taas esitt nsili
iamme, duomaututsella niitten tunnustetusta ]soimauksina-jesta.
77lt orat niela telit; tapäelljsemmjtsi "ja toimitetaan nyti-jsin niela 2
uutta lajia lisatsi 28 iinaliäutseen.
!saltissa patetejssa on meiäan tirmamerttjnime:
7 "ke-
0. lkl. 0’k’k0 8; 0:n.
IIelsinlii, IIluniiiliatu 6.
" " "tij-ukissa. ITatai-iniinjcatu 13. " s,
" Sunrj tai-asto taitellajsja tastu-, sejna-; pajta" "i
0"" ;. in. telloja "ja optilljsia taisteli-1". " i"
. Silmalaseja ja ?inseneita. .,
, " " norj-"tstoita watista taitonasi-i. —" " "
"n kosti" "ja 8;"ilitö- osoite: ykinin, "tij-iiri. ","
!C ; s "7," ; —71: ;in;"7§in;,"in;in?. ’yö ";”in?4kk;
k.j u o ui.l
sitliijiltr
G tontun in tilloset-intitte
Sunilassa
Täteii ilwoitan etta luonani loytyy alltimiin maiasto Taslitt- "
srinä- Pötjtä ja kjrrättäjälielloja, kelloii pri-iii, amainiia y. ui.
uudenaikaisia [oittnwin hrrättäjiä.
!carnot-sii.
6 u o 111;! Työt toimitan huolellisesti ja kohtuullisilla hinnoilla
G. sandelin.
kurssipesän omistama irtaimisto,
jossa löytyy suurempi määrä
nahkaa, huonekaluja, talouskaluja
ja sekatawaraa sekä maksujätteisiä
saamisia ynnä 2- Henkiwakuutiis-
osakeyhtiö "Skänen" antamaa
henkimakuutuspoliisia, toinen 2
ja toinen 3 tuhannen Suomen
markan arwoinen, josta halulli-
sille ostajille täten tieto anne-
taan, ilmoituksella että welkojat
pidättäwät itselleen puolen tun-
nin mietintöajan hywäksyäksensä
tahi hyljätäksensä karwuutehtaas-
ta ja rakennuksista tehdyt tar-
joukset.
Kotka, Helmikuun 25 p. 1893.
Ernst J. sallmin.
K. S:sta 1 k. 45 r. 4 s.
silitin estit.
siitteni-"miilia
wanhoja suonialai-
sia postimerkkejä fe-
kä postikortteja os-
tetaaii korkeimmilla
hituroilla.
:.Idolf tirautta.
tiotka, Hietanen.
Umtttniit
35tu- "tuitit !riut
mnödään 120 markasta Norjaii sahalla
banimastz’iieenti.
Avin. O-hanököieilla.
Rntokatawaraa,
useampaa lajia, hywiä potattia
y. ni. myödään pormestarin ki-
wijalassa.
petilin Koleliinaiueu.
taluttaisin tuitui.
Palwelijatar, tottunut ruuan lait-
tamiseen, saa paikan 8 p:stä
maaliskuuta, kun ilmoittautuu tämän
lehden konttoriin.
öittumtntit.
liittaan tai iioinnio
!lisi tanppapuoti seta toline liuo-
netta ]kontolan asemalla. lilli-
iiojsta saa sopia
l. li. kall-tissin tanssa
llottassa.
aksi nuorta miesta, eli lapsetoin
pariskunta saa halwalla asuu-
non nyt heti Parosen talossa. Kes-
kimäineii käytäwä pihan puolelta.
Maan-imi
I-Lijleint;S tyOtÄ
eastaaii ottaa OIIakIOtta IJCI-j-
lijrlitoliatu ’17:o 3. interta.
—–— " Eläin-tantia parantaa al-
lekirjoittanut, joka tawataan asiin-
nossaan työmies Wirän’iu talossa.
K. Ieritftröm.
Kotka.
K o t ka s s a,
Kyuiin kirjapainossa, 1893.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
