Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
taati riippumattomia. Kuitenkin ra-
kennus paikkojen kalleus esti raken-
tainasta suuremmassa määrässä tä-
niäii taipali initiaali" :liäitä raken-
nuksia r.ikeiiiaessa oiettiin huomioon
pääasiallisesti terweyden, niukawuu-
dcii ja taloudelliseii edun ivaatimuk-
sct.
" Mntta ivarhenimin kuin Lontoos-
sa oii heräniiyt kysymys tarpeellisis-
ta ja sopiivista työiväen asunnoista
luurissa tehdaskausningeissa Englan-
tiissa ja Skotlaniiissa. Näinä tule-
ivat ivarinasti kauwan säilyttämään
erään nimen rakkaassa muistossa,
niinittäin jumaluusopin tohtori J a-
in e s B e g g i ii. Eräässä ihmis-
ystäwällisessä teoksessaan "Onnel-
lineii koti työmiehelle ja kuinka se on
saaivutettatva" koskettelee hän yniniär-
reltäwällä tawalla niitä perusteita,
niiten luonnollista kurjuutta woitai-
siiii ivalttää. Häii huomauttaa, kaikki
muut apukeinot tehottomiksi" kyöhille,
niinkauan kun he saawat ivenyä epä-
terweellisissä ja ahtaissa asumuksissa.
""!et"l"ie" sanoo hän, "on ihmisellisen
yhteiskunnan perus-siluuri, mutta per-
he edistyy aitioasiaan iloisessa kodis-
sa. Puliiaus tawoissa ja tyytywäi-
syys mielissä oii mahdotoin asu-
muksissa missä ihmiset on yhteen
pakattuna, joissa likaisuus ja luon-
nolliset taudit wallitsemat jotka saat-
tawat ivälinpiiäniättömyyteen ja epä-
siiiieellisisiitetii. Köyhäinkoulut, itiin
hywäiitekewäiset kuiii owatkiii, kadot-
tawat suureksi osaksi hyivän waikutuk-
sensa, jos ei lapsilla ole siistiä kotia.
:Rakentaa uhkeita palatsia pahan-
tekijöille jossa he owat paremmin
majoitettuina kuin kelwollinen työ-
mies, oil sama kliiii sulkea jokea kuin
pitäisi ineniiä lähteille ja kuitenkin
on tämä tapahtunut myöhempinä
aikoina isossii Britaiiniassasfs Tiirha
on pyrintö häwittää juawitttawia juo-
mia niinkauwan kuin mies houkutel-
laan kapakkaiiii, iloa niuka naitt-
timaan jota pulitiili! kotona.””
Kauiiii oli tohtori Bega’iii huo-
mio suuniiniin tähan tärkeään asiaan,
tuntien hywin huonompien kortteerien
tilan (sila-saottiin ja Ediiiliura’iu kau-
pungeissa. Osittain esitelmillä, osit-
tain kirjoituksilla koetti hätt herättää
nleistä huomiota tähän asiaan.
Ylläinainittii kysymys waikutti eli-
siksi Edinhuraissa, jossa raharikkaat
perustiwat yhtiön, ja witoiiiia 1850
ulkoilutit rakentaa parempia työloäen
asuntoja, –’ huokeita ja iloisia pie-
noisrakennuksia. Toisia yhtiöitä pe-
rustettiin jotka seurasiwat esinterkkiä
rakentamalla asumuksia pääasiallises-
ti huokeaa hyyryä wastaan. Mutta
ylläiuainittn piinlm lakkasi pian, eikä
enää ketään huwittanut olla omista-
jana asumuksille joitii ivuokrattiin
työiväelle, niistä oli ivaan rasitusta
ja wastoiiikänmistä.
lJatk.s
"l Nämä sanat vitiiiviit tisllä täysin
raikkaus" tneilläkiii.
Miljoonan punnan
seteli. ;
Kii-j. Niark Twain.
Suomentanut N. Y. 2.
Siihen aikaan kun täytin kahdennen-
kilianien enseitseniännen ikäwuoteiii, olin
palweliiksessa erääii k.iiwoskauppa-
ivälittäjiin kotittorissa San Francis-
eossa. Ja hywästi minä tunsinkin
taikki asiat sillä alalla. Llin yksinäni
maailmassa, ilman iuunta kuin oma
lilyni ja puhdas maineeni, joihin woin
luottaa; miitta näiden aivulla tallus-
iin jotensakin liisillää ivauhtia onnen
tiellä, ja olili kaikin puolin tyyty-
ivaiiieii tulewaisuuden toiw:isiini
Laiiantai-iltapäiivät sain käyttää
mieleni inukaan, ja ne ivietintawalli-
sest: pienessä piirjciveiieessä lahdella.
Eräänä päiwänä uskaltaiisin liian
tiutaksi ja tuuli iilkoi ajaa minua
ulapalle. s,uiiri piineän tullessa saa-
!viitti niinin’ eräs Lontoosen ineucwä
priki ja :uinut otettiili laiwaan. :viatia
oli piik-"i ja luisiakyineu ja ne initii-
lva! uiiiiun tekeniään iyötä meriittie-
lieiiä ilman niit-iiii iiiniiia palkkaa
kuiu nuukani. :llstuessani maihin
Loutoossa, oliwat !vaatteeni repaleitta
ja rääsni-Jsä, ja niliiiilla oli aitioas-
taau yksi dollari taskussani. Tällä
tulin hywäsli toiiiieeii kaksikymmentä-
neljä tuntia. Seenraawana kahtena-
kliininenenäneljänä tuntina oliii ilman
nojaa ja ruokaa.
[anioni-!ii liiallekin" 4 sl:iiä
Mitä meidän
!viikinkiherramme
meinaamat?
TäniäKotka on kummallinen kaupun-
ki, ainakin kahdessa suhteessa kummem-
pi kuiu mikääu muu kaupunki maas-
samme. Ensiksikin on tämä kaswanut
iiiin ihmeellisen nopeasti, ettei sille
mertoja meidän maassa löydy ja
toiseksi on täällä siinä siwussa kas-
wanut rengos wiikinkiherroja, joitten
nienettelylle ei myöskään missään
mertoja ole olemassa. —— Eikös ole
kaksi merkillisyyttä, joista kannattaa
ylpeillä, ainakin edellisestä ja toises-
ta myöskin –— tawallaaii.
Edellisen merkillisyytemme tietää
jokainen selityksittä, jälkimäinen ei
wielä taida olla tarpeeksi tunnettu.
Sentähden tässä muutamia sanoja.
Tämä nykyinen ahdas aika on mo-
nen liikkeen kumoon mienyt" Meidän
wiikinkimme omat saamamiehiä paik-
kakunnan konkurssipesissä ja sen no-
jalla" owat he tulleet niitten hoitajiksi.
Konkurssien melkojille sekä welalli-
sille ollaan welwolliset sanomalehdis-
sa ilmoittamaan. Meillä on täällä
kaksi suomen kielistä sanomalehteä,
toinen tämä Kymi ja toinen wiikin-"
kien omistama Kotkan Sanomat.
Kymiä lemiää toistatuhatta, K S:n
tilaajamäärää emme tarkoin tunne,
ivaan lienee se joku satanen.
Nyt owat kaikki näitten konkurs-
sipesäin suomenkieliset ilmoitukset ju-
laistut K. S:ssa, waan ei Kynissä
Täällä on esini. suuri Työläisten
kauppayhtiön konkurssi, jossa asian-
osallisina on suuri joukko sellaista
yleisöä, joka ei lue paikkakunnan suo-
malaista wiikinkilehteä, ja kaupp. A.
Durehmanin konkurssipesä, jota pitäisi
rahaksi muuttaa, muista puhumat-
takaan, waan niistä ei Kymissä il-
nioiteta. Ken ei lue K. S:ia, se saa
olla tietämätönnä, mitä hominaillaan
hänelle ehken tärkeäinkin asiain kanssa.
Eräs konkurssi täällä on, josta
saamamiehet kutsutaan kokoon K.
S:ssa, waan welallisia muistutetaan
maksujen suorittamisesta Kymissä!
Lähemmitiä selitytsittä täsiuää, että
tällaisiella menettelyllä tapahtuu wää-
ryyttä asiallisille. Pesäin waroja
tuhlataaii ilmoitusmaksuiksi lehteen,
jossa tiedot eiwät lemiä niin hywin
kuin samalla maksnlla toisessa. Ra-
hat menewät, waan wastaawa etu
jää maittamatta. —— Owatkohan kon-
kurssinalaiset ja toiset asianomaiset
ivelivolliset tyytymään tällaiseen nitrk-
kakuntapolitiikkaan ja kärsimään siitä
mahdollisesti syntywän wahingon?
Syytä on epäillä "
Mutta ei siinä kyllin, että yksityis-
ten konkurssipesäin toimismiehet näin
kierosti menettelewät. Meidän kau-
niissa kaupungissamme joudutaan
oikeen wirallisesti tällaisen sokean
puoluepolitiikan waltaan tahallaanko
mai tietämättään, on nykyisin waikea
sanoa. "—"Jokainen käsittää, että tänä
Noin kello 10 aikaan seuraawana
aamuna ränsistyneenä ja nälkäisenä
minä kuljeskelin pitkin Portland
Placea, kun eräs ohi kulkewa lapsi,
hoitajattarensa wetämänä, heitti ka-
dulle kokonaisen päärynän – siitä
poisluettuna yksi "suupala Minä
seisahduin, tietystikin, ja kiinnitin kat-
seeni tuohon lokaiseen aarteeseir Suu-
hun tuli wesi, watsani waati sitä, koko
olentoni anoi sitä Mutta joka kerta
kuu aijoin ottaa sen ylös huomasin
jonkun ohikulkewan silmän tarkattuna
minuun ja minä tietysti heti ojensin
selkäni ja koetin näyttää wälinpitä-
mättömältä, ikäänkuin en koskaan olisi
ajatellutkaan tuota päärynää.
Tämä sama seikka tapahtui useita
kertoja ja minun oli mahdoton saada
päärynää. Minä olin joutumaisillani
epätoiwoon, heittää häwyn hiiteesi ja
ottaa päärynän ylös, kun samassa
akkuna takanani aukeni ja minä kuulin
herrasmiehen sanowan:
"Astukaa sisään tänne, olkaa hy-
iva".
Komea palioelija awasi minulle
owen ja ivei minut loistamaan huo-
neesen, jossa istui kaksi wanhanpuo-
leista gentlemannia. Nämä lähetti-
ivät palwelijan huoneesta ja käskiwät
minut istumaan. He oliwat juuri
lopettaneet aamiaisensa ja nähdessäni
sen jäännökset pöydällä olin wähällä
unohtaa säädyllisyyden rajat. Woin
tuskin pysyä järjilläni, mutta kun he
eiwät kuitenkaan käskeneet syömään,
niin tuli miuun kärsiä tilani paraim-
inan kykyni unikaan.
aikana ei ole leikin-asia kun omaisttlks
jontun pakkohuutokauppaan, waikkas;a
siaä hywäsiiiimoueraaniin. Miatakim
ilmoittaminen tehdään tawalla, jollll
Kotkan huutokauppakammari sen te-
kee käypi melallisen asema "ivallall
fatia-awain. siyirm o" huutokaup-
pakammari ilmoittanut kaksi pakko-
huutokauppaa toisen t. k. 7 päiwäksi,
toisen 10 päiwäksi – Kbl:ssa ja K."
S:ssa — waan ei Kymissä;
Jos konkurssiasioista puolueellises-
ti ilmoittamisella jo tulee wahinkoa
niiu tälläisistä pakkohuutokaupois-
ta tällä lailla tietoja annettaessa
tapahtuu se moninkertaisesti. Kon-
kurssissa kohtaa wahinko kaikkia mel-
kojia, pakkohuutokaupassa kolahtaa se
kipeästi ensin welalliseen ja sitten
toisiin" welkojiin. Kun tieto huuto-
kaupasta ei ole toimitettu parhaalla
käytettäwänä olleella tawalla, woipi
melallisen tamara ostajain puuttees-
sa mennä mitättömästä hinnasta.
Kyllähän pakkohuutokaupaii waatija
woipi ehken saada omansa, waan
melallinen on silloin nyletty paljaaksi
ja toisilta welkojilta häivitettis mah-
dollisuus saatawiaan saada. Onko tä-
mä nyt laitaa, onko oikeen, että ivi-
rallisen toimenpiteen kautta tapah-
tuu tällaista asianomaisille?
Samokn ilmoittaa kaupunginioouti
Hugo Sallmän maksamattomain sak-
kojen kauniista ja Kyiiiin pitäjään
menewistä pappilan y. m. kassain
rästeistä K. S:ssa, waan ei Kymis-
sä.
Tekee mieli uskomaan tätä asian-
omaisten menettelyä röyhkeäksii puo-
lueellisuudeksi. Toiwomme asianomais-
ten wirkamiesten antaman suoran
selityksen menettelystään, muutoin me
ja yleisö heidän suhteensa jäämnie-
kin tällaiseen luulooii. Ja jos täl-
lainen luulo pääsee juurtumaan kan-
sassa, niin on se epäilemättä surku-
teltawa asia, sen myöntänee itse
konsuli Sndelkin. Yleisöllä on oi-
keus waatia julkinen selitys palweli-
joiltaaan. Jolleiwät mitanomaiset sitä
anna, ei moi muuta uskoa kuin mitä
arwellaan. Ja silloin olisi parasta
että asianomaiset tekisiwät tilaa sellai-
sille henkilöille jotka tasapuolisemmin
tehtäwänsä käsittäwät. — Niin,seli-
tystä odotetaan sekä huutokauppakam-
marilta kaupungin woudilta että her-
roilta konkarssipesäin uskotuilta mie-
hiltä, tahdotaan tietää että mitä ne
meidän wiikinkiherramme meinaamat.
Kotkassa maaliskuun 4 p:nä.
– Kansallis-Osakepankin kont-
toori Kotkaan. Wiime keskin-tikkie-
iltana pitiwät muutamat asianharras-
tajat kokouksen Kotkan alkeiskoululla,
jossa keskusteltiin mihin yleisiin toi-
miin olisi tartuttama Kansallis-
pankin konitoorin Kotkaansaamiseksi.
—— Päätettiin pitää yleinen kokous
tämän kunu "26 päiwänä, klo 4 i. p.
Walittiiu kolmeiniehinen toiniikunta
siihen mennessä asioita walmistamaan
kaupungissa sekä maaseudulla.
Nyt on huomattawa, että siellä oli
jotakin tapahtunut ennen minun tii-
loani, josta minä en tiennyt mitään
ennenkuin aikojen perästä, mutta
jonka minä kuitenkin nyt heti kerron.
Näillä kahdella wanhalla weljeksellä
oli ollut kowa kina paria päimää
ennen ja he olimat päättäneet yleisellä
englantilaisella tawalla ratkaista
asiansa medon lyönnillä.
Miiistattehaii, että Englannin pank-
ki kerran painatti kaksi seteliä, yhden
miljoonan punnan armoiset kumpikin,
käytettäwäksi jonkunlaiseen erityiseen
ulkomaalaiseen wälitykseen. Jostakin
syystä ainoastaan toinen näistä tuli
käytetyksi ja toista säilytettiin wielä
pankin holmissa. Hywä — weljekset
jutellessaan sattuiwat ihmetteleniään,
mitenkähän käwisi todellisesti rehelli-
sen ja nerokkaan wieraan, wiskattuna
Lontoon pyörteesen ilman ainoatakaan
ystäwää ja ilman muuta rahaa kuin
tämä miljoonan punnan seteli, eikä
keinoa tyydyttäwästi selittää, miten
hän oli saanut sen. Weli A. sanoi,
että hän kuolisi nälkään; weli B. sanoi,
että hän ei kuolisi. Weli A. sanoi,
että hän ei woisi sitä tarjota pank-
kiin, eli mihinkään muuhun paikkaan,
sillä" hän wangittaisiin heti paikalla.
Siten he jatkoiwat kunnes Weli B.
sanoi, että hän lyö kahdenkymmenen
tuhannen punnan weikan siitä, että
mies eläisi ainakin kolmekymmentä
päimää tällä miljoonalla ja pysyisi
pois linnasta myöskin. Weli A. hy-
wäksyi weikan. Weli B. menipank-
kiin ja osti tämänsetelin. Huoinaat-
ic" 7 nii"
— Hylätty waltiolainan ano-
mus Lukkari E. G. Pihlainen oli
pyytänyt waltion waroista 5,0ll0
markan lainaaa Karhulan aseman lä-
helle perustamaansa pahivirasia-teh-
dasta warten. Tämän anomuksen
on waltiokontoori jättänyl huomioon
ottauiatta.
— Kansakonlnn jatkokursseja.
Kymin kuntakokouksessa elisi maanan-
taina tullaan keskustelemaan kansa-;
koulun jatkokiirssien toimeenpanosta.
Kansakoulujen tarkastaja K. Raitio
on näet ehdottanut että Helilän kou-
lulla ruwettaisiin tällaisia kursseja
antamaan. Opettajia on jo tiedossa
kuusi"
– Rantatiewirkauiiehea tiit-
kinnou suorittiwat wiime sununtaiiia
Pietarissa harjoittelijat Wilkko, Furtti,
Tengän ja Engström Wiipurista,
Castren Kaipiaisista, Berg Säiniöstä,
Weekman Kouwolasta, Sjöbloni Uu-
deltakirkolta, Grönlund Lappeenraii-
nasta sekä Jansson Shuwaloivasta.
– Luotsioppilaideu opetus. O-
petusta annetaan parhaillaan luotsi-
oppilaille Turun, :lhivenanmaan, Hel-
singin ja Wiipurin luotsipiireistä.
Oppilaita oii 17. Useimmat tunnit
"on wenäjänkielen opetusta warten.
Opettajina oivat maist B. Jewstra-
tofs ja aliups. stuhllierg. Piirjehdus-
"taidossa ja matematiikassa oii opet-
tajana luotsiluutnantti 6;. A. :liutu-
melin. Lukukausi kestää helmik. 1 päi-
wästä toukok. 15 päimään, tai siksi
kuin awomettä ilmestyy. .Koulu on
luotsilaitoksen kasarmissa Kataja-
nokalla. — U. S.
– Puhujayhdistys Kotkan rait-
tiusseuraan. Huomenna klo 6 i.
p. pidetään kansakoulun woimistelu-
salissa kokous puhujayhdistyksen pe-
rustamisesta Kotkaii raittiusseuraan.
Toiwom.ne nuorison sekä wanhain
joukolla tähän yritykseen yhtyivän.
— Wanha lukko on Wehkalah-
den pitäjän hautausmaan "käytäwän
owessa. Siihen on piirretty "Ar 1 744."-
"Se on siis 149 wuotta wanha, waan
wielä nytkin hywässä kunnossa.
— Maallskuun toripäiwät kau-
pungissamme wiime torstaina oli-
wat huivin wilkkaat. Tawaraa oli
tawallisen runsaasti näin talwiaikaan
nähden ja kansaa kosolta. Hiiinat
waihteliwat paikkakunnalla tawallis-
ten hintain tasalla. Surkuteltawii-
na puolena näiltäkiii toripäiwiltä on
mainittawa juoppous. Se näkyis re-
hoittawan wielä entisellä tawallaan.
Sääliksi käy nähdessä tälliiisena ai-
kana kausan niukat roponsa olueesen
ja miinaan upottaman. Jkäwä näky
oli nytkin markkinamiesten kotimatka.
Tuoko se on tapa, jolla Suomen
kansa kunniata niittää, tällä laillako
kansau" miehet iviittomat nuorisolleI
tulewaisuuden tien? Hyi häpeatä! —;
Kurjaa kurjinta on wielä se, että il-
lalla tawattiin kolme keskenkaswuista
poikaa, 15 – 16 wuoden ikäisiä mas-
ta, aiwan tunnotonna juomuksissa
kadulla makaamassa. Siihen olisiwat
iehan niiten englantilaista; rohkea
aina selkärankaa myöten. Sitten
saneli hän kirjeen, jonka eräs hänen
kirjureistaan kirjoitti siewällä, pyö-
reällä käsialalla, ja sitten weljekset
istuiwat ikkunassa kaiken päimää,
keksiäkseen sopiwan miehen.
He näkimät monta rehellistä naa-
maa kulkeman ohitse, mutta jotka
eiwät näyttäneet kylliksi nerokkailta;
monta nerokasta, mutta ei taasen
kylliksi rehellistä; monta, jotka täyt-
tiwät nämä molemmat ehdot, mutta
joiden omistajat eiwät olleet kylliksi
köyhiä, eli, jos oliwatkin köyhiä, eiwät
olleet ivieraita. Aina oli jokin ioirhe,
kunnes minä tulin; mutta he oliwat
heti yksimieliset siitä, että minä täytin
ehdot kaikin puolin; siten he walitsi-
wat minut ja siinä minä nyt olin,
odotellen saada tietää miksi minut
oli kutsuttu sisään. He alkoiwat ky-
sellä kaikenlaista koskema miuun elä-
määni ja pian tunsiwat he koko jutun.
Sitten sanoiwat he, että minä was-
tasin heidän tarkoitustaan Minä
sanoin, että olin iloinen siitä, ja kysyin
mikä se tarkoitus oli. Silloin toinen
heistä antoi minulle kirjeen kotelon,
ja sanoi, että löytäisin sisällyksen sen
sisältä. Minä aijoin awata sen,
mutta hän kielsi; käski ottamaan sen
asuntooni ja katsella sitä huolellisesti.
Minä olin ihmeissäni, ja tahdoin kes-
kustella enemmän asiasta, mutta sitä
eiwät he halunneet; minulla ei siis
ollut muuta tehtäwää kuin jättää
hywästi, tuntien itseni loukatuksi,
näennäisesti ollen waan pilan esineenä,
!:" 18" " 18.93
poloset paleltuneet, ellei kaikki kor-
saawa poliisi olsi putkaan toimitta-
nut. On siinäkin miehen alkuja! Po-
jat owat kaupunkilaisia. " öaitsi näitä
oli putkassa 8 niiestä.
— Åkkinäisiä kuolemantapauk-
sia on wiime aikoina tapahtunut Jn-
keroisten tehtaalla Sippolassa. Kaksi
wiikkoa takaperin sattui näet työmics
Jaakko Nieini sairastumaan aiwan
outoon tautiin, alkaen päänkiivistyk-
sellä ja siitä johtuen suonenwedoiitapai-
siin houreisiin, joten wähäii ajankulut-
tua henki oli lopussa. Wiiiiie wii-
kolla sairastui taasen samaan tautiin
ja samalla seurauksella työmies Otto
Fält ja wiime keskiunikkona Erik
Wakkari, työmies "hänkin. Täiiiä
wiimemainittu kuoli sairastettuaan
ainoastaan muutamia tuntia. Joi-
takuita wielä kuulitu sairastaman,
luultawasti samaa tautia. Kunitnas-
t;lla täytyy tuommoista outoa tautia,
joka niin äkkiarwaamatta tempaa
pois miehet parhaassa ijässään.
Tehtaan työwäellä kuuluu oleman
wapaa lääkäri, ivaan liekö lewäpe-
räisyyttä tehtaan isännistössä, koska-
pa kääkäriä ei ole wieläkään saapu-
nut. —— Ham. S.
— Huoniinen rukouspäiwä
ioietetään koko maassa yleisenä har-
taiispäiwänä nälänhädän takia. Ko-
lehti kirkoissa kootaan hätääkärsiwille.
— Työwäeu keittiö. Ruoka ainetten
hinnat tnöwäenkeittiössä owat nyt
alennetut niin, että keittoa inyödääu
25 pennistä litra ja leipää 30 pen-
nistä kilo.
– Hallan osakeyhtiö ei raketi-
na sahaa Metsäpirttiin, se on eräs
toinen firma, on meitä pyydetty oi-
kaisemaair
Snistainoösa toimitetussa
tukkihuutokaupassa on toiminimi (siut-
zeit ja kumpp. ostanut 7088 tukkia
2 mk. keskihinnalla.
—– "muns-taa! vii 19min pitäjästä ensi
kannoit. 31 pijin-"ilesi ltatuut:tu seuraan-il:
nuokuttaisi-k:
llaapaanari: Berola; .tiittoa 1";1-il:inxi.,
luomala; ]saniaa bliaap., l’anbaja, I-Iaiil
Salomonjnji. jsaltola: .kiivaili-, k:kilt kollan
I-Jriliiiip., I-aaltoonen, jäi-il: .kaduin Ikominj,
’I’uemns Briliiiip., SieänberF, !likisilta Briltiup.
jcioribltnla: kalikala, Roberl; klrjlcinp. kle-
lijä: Ujlcelä, Brib .julio äleneanäariyp.,
Ikakin, Bril: .kolian IFlwsterinp" I-inäön,
0öliar "ansaat .tag-uskiaa, kommila, l’it-
Iiajni Ioromianp.; llarelj; !slahti inattap.,
!’itibainan; 0tta .kuba Untinp. klaraksi-la:
kiil-kiio, kirii: !keivit-)141 Usrinji., ILobo,
niiton ?nnoljup.; Toho, ’kaj-ia; I’iet,a-
rinp., lljni, I-Irile Brilcjiip., llini "kuontus
I-Iriliinp. Jäppllä: !caj-"18, .saron :tap-
ramiiip, Icaäjjokoslij, !tare Brust )liitinp-
Icalljobaalti: llortuln, llejl:ö lleibjnp.
kauliala: s’ujiisw. "kaneli Iuoinaaujt. !(01-
leinieasbj: .tillasien 7i1belm"36njainiiip.,
Uoräderg, klases 3tinjup., llöbö, siiliisi-:i
Iiboup., kinni, Briji ?nneljiip. !cn-itsalo:
brunila, jst-ile Bmil dkibonp., Unlli, baa-
nnrcl kllluitsenp. Iymiu liuttana: !täne-
inutta nykyisissä olosuhteissa sain
pitää hywäiiäni senkin näin rikkailta
ja mahtamilta niiehiltä;
Nyt olisin ottanut ylös ja syönyt
päärynän ivaikka koko maailman sil-
inissä, mutta sekin oli jo mennyt;
siis senkin olin iiienettänyt tämän
wiimeisen onnettoman seikkailun wuoksi
ja täniä asia eisuinkaan ollut omiansa
liewentämään tunteitani noita kahta
herrasmiestä kohtaan. Heti kun olin
ehtinyt tuon talon näkywistä, amasin
kotelon ja näin, että siellä oli rahaa!
Riinun mielipiteeni samasista mie-
histä muuttui, sen woin sanoa! Minä
eii wiiwytellyt """"""
waan pistin kotelon taskuuni ja sitten
suoraapäätä lähiinpään halpaan ruo-
kapaikkaan. Jumalat, miten minä
söin! Kun wihdoinkin ei minuun
enää mahtunut, otin minä rahan tas-
kustani, lewitin sen, katsahdin siihen
ja olin wähällä mennä tainnoksiin.
Miljoona dollaria! Wähemmästäkin
woi joutua pyörälle.
Siinä minä istuin mykkänä ja ih-
metellen katsellen seteliä ainakin mi-
nuutin ajan, ennenkun tulin entisel-
lelli. Silloin näin ensiksikin ruoka-
paikan isännän. Hänen silinänsä oli-
mat kiintyneet seteliin, hän oli kiwet-
tynyt. Hän jumaloi, koko sielullaan
ja ruumiillaan, mutta hänen näytti
oleivan mahdotonta liikuttaa sekä
käsiään että jalkojaan. Minä toin-
nuin silmänräpäyksessä, ja tein aiwan
wiisaan teon, mitä sellaisessa tilaisuu-
dessa woi tehdä. Minä ojensin setelin
häntä kohden ja sanoin huolettomasti:
ninus. fiili-"lin jäi-ilijan. )lusa-ilo: JIusöulii,
)liteli-) .Antninjiip., ’kiit-n. .skon )lnrt-iiip.
kurilasia: karilika., ’knii"—1i Sinionp. I-’i-mii:
suntiala, k:rilc ’junnit-inuu 8imilu llajla:
!siistityn-ilin. "kulia löi-eit. .tussiini-ina; Iliiiiri;
tiili-tiiu .liibaup., liii-liiii, illasti 1";33iaup.;
ikiisi, .kohnii .41krecj. Siiiiilaii §iiii-1: kuolia,
öjaleaunäar 8nliuriniip., Simeiajjn, 081""
Sumnelinp" Siitiiieu, bisset, l’illcjci, ’I’ua-
ma.s ’kiiaina-snip, )’1-jälsi, 0tt0 3417er
.luitanp. Nänuinrai: Janu, I-Jrili skild.
!siiliini-. lleubinirjaissa: bang, I-nrs, ökn-
tinp.
Suuröaarelta "sn ’kitkit-saarelta: "asuni-liydi:
kommila. .irtisui- Iirietinninp", )kattila-;
siljo .lotinansa 1(ii8ltjultyiä: kiti-iilin. l’ill–
öntoninp. ’kytisi-saari: krjönan. sill-,-
.Uelesaii-lerinp" llnIIi. i’ilI- kIjii-ianji.
Waltiou meno-ja tuloarvio Suo-
men Suurirnhtinaaninaan so-
tilasrahastolle w. 1893.
Keis. Majesteetin wahwistama 11
(23") p:nä tammikuuta 1803.
W a s t a t t a w a.
l:o. Tuloja waltiotiluksista 453,32ll
Smk.
2:o Weroja: "1,460,420 Snik.
3 : o. Erityisiä maksuja: 42, 200 Smk.
lo. Sekalaista ylöskantoa 56,000
Sink.
Eroitus menojen ja edellä-olewien
tulojen wälillä täytetääli "Waltiosää-
tisjen osottamilla lisä-niäärärahoilla
mainittuun ralsastooii ivuosiksi 1892
–180—l 5.511 577 mk. 69 p:niäz
Suinma 7,520,517 mk. 6!; p:niä.
Wastaaiiiatii:
Poispyyhkiinisiä 500 mk.
Meii. Wakinaisia menoja 6,616,017
mk. 60 y:niä.
Ylimääräisiä menoja 763,000 Snik.
Sekalaisiin ja arwaamattomiiis me-
noihin päälle ivuosirahan-säätinön
150,000 Smk. Sumniina 7,529,017
mk. 09 p:niä.
– Uusia määräyksiä kutsunta-
lautakunnille, Esiintullcesta syystä
on senatti katsonut tarpeelliseksi määrä-
tä, että sellaiset tiedot asemelwollisista,
jotka astuivat walinaiseen palweluk-
seen kuten asemelwollisuuslain 85
§:ss-:i sanotaan, owat kustakin kut-
suntalautakunnasta lähettämät asian-
omaisen sotawäenosaston päällikölle
ei ainoastaan silloin, jolloin uusi
!vuosiluokka kutsutaan wakinaiseen pal-
welukseen waan myös sillä wälillä
joka kerta, jolloiii asemelmolliset pois-
jäännin takia pätewittä syittä taikka
muusta syystä tarkastuksen jälkeen
lääiiintoimiston toimenpiteen kautta
lähetetään ivakinaiseen sotapalweluk-
seen. Läänintoimiston on sellaisissa
tapauksissa annettawa asiasta tieto
kutsuntalautakunnalle. —– P:ti.
— Komitea. Senaatii on aset-
tanut koinitean pohtimaan kysymystä
"Antakaa tuosta takaisin, olkaa
hyivä””.
Tämä palautti miehen tuntoihinsa,
ja häii pyysi tuhannesti anteeksi, ettei
hän woinut särkeä seteliä, mutta saada
häntä koskemaan sitä oli mahdotonta.
Häii tahtoi waan katsella sitä ja sen
hän tekikin perin pohjin; näytti ikään-
kuin olisi mahdotonta sammuttaa
hänen silniiensä janoa, mutta, kuten
sanoin, häii piti sitä jonkunlaisena
pyhänä esineenä, jota tawallinen kuo-
lewainen oli armoton koskettamaan.
Minä sanoin:
"Olen pahoillani, jos tuotan teille
hankaluuksia, mutta minun täytyy
todcllakin pyytää teitä särkemään
tämä seteli, sillä minulla ei ole pje-
nenipää mukanani”.
Mutta hän sanoi, että siitä ei ole
iiiitäan haittaa; hän oli suostuwainen
antamaan tämän pikku seikan jäädä
toistaiseksi. Minä sanoin, että woisi
helposti tapahtua, etten käivisi näillä
seuduilla pitkiin aikoihin;mutta siitä-
kääu hän ei mälittänyt, hän wo-
odottaa, ja wielä lisäksi, minä woin
saada mitä hywänsä, milloin waan
halusin, ja antakaa laskun juosta niin
kauan kuin tahdoin. Häu sanoi, että
hän ei pelännyt uskoa welaksi mitä
hywänsä niin rikkaalle gentlemanille,
waikka tämä, pilan wiwksi pannakseen
poroa ihmisten silmiin, käweleekin
huonoissa waatteissa. Näin pitkälle
puheissa päästyänime, eräs toinen
wieras saapui rawintolaan ja isäntä
antoi minulle merkin panna pois tuo
ihmekalu uäkywistä: sitten seurasi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
