Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - G ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Godlidende
239
G r a a ne
Godlidende, adj. liegos.
Lie-gosct. Liogosvuot.
Godmodig, adj. !,
buorremiel-lalaš; 2, buorrenallalaš.
God modi gen, adv. ustebla^at.
Godmodighed, s. i,
buorre-miellalašvuot; 2. buorrenallalašvuot.
Gods, s. i, ællo; 2, daver; 3,
galvok, Kjobmands Gods,
gavppe-olbma galvok; 4, ædnamællo; ædnam.
Som har Gods, ællolas.
Sv. 1, taver; 2, kalvo; 3, oses.
Godsejer, s. ædnamised.
Godslig, adj. 1, smavvadakis;
-dakkel; 2, -rakis; 3, smatrakis,
gods-liii og beskeden, smavvadakis ja
vuol-legaš.
Go dsl igen, adv. smavvadakkaset.
Godslighed, s. 1,
smavvadakis-vuot; -dakkelvuot; 2, -rakisvuot’ 3,
smatrakisvuot.
Godtbe findende, s. se
Forgodtbefindende.
Godte, gotte sig, v. suottastallat.
Godten, Gotten, s. suottastallam,
j Godtgjøre, v. \, mafsat,
godtgjore en for sin Umage, gæsagen
vaives mafsat; 2, duodaštet; 3,
dævd-det, godtgjore sit Udsagn, sanides
duodaštet, dævddet.
Sv. makset.
Godtgjørelse, s. 1, mafsam;
mafsamuš; 2, duodastæbme; 3,
dævd-dem.
Sv. puottosnak.
Godtroende, adj. 1, jakkolas;
2, jakkiš.
Godtroenhed, s. 1,jakkamvuot;
2, jakkolašvuot; 3, jakkišvuot.
Godvillig, adj. buorredattolaš.
BuorredattoIa33at. Buorredattolasvuot.
Sv. oskok. Miælekt; miælelest.
Gold, adj. 1, saddotæbme, golde
Marker, šaddotes ædnamak;
saddo-:aga; 2, se Gjtel. šaddotesvuot.
Sv. šaddetekc; šaddetkenna.
Gomme, s. se Gumme.
Gor, s. se Gaar.
G raa, adj. 1, čuorgad, graa Haar,
naar Haarene hvidtne af Alderdom,
curgis vuovtak, go vuovtak
boares-vuodast vilgudek; 2, ranes, graa
Farve, ranes ivdne. Et graat Dyr,
rånok.
Sv. 1, cuorkok; 2, cuorre; 3,
graves; graves, cuorre vuoptek.
Graat, adv. 1, čuorgadet; 2,
radnaset. i, Cuorgadvuot; 2,
ranes-vuot.
Graad, s. 1, cierrom; 2,
gan-jaldæbme; 3, riccom; briste i Graad,
cierro-, ganjaldišgoattet.
Sv. l,cerom; 2, valom; 3, njissem.
Gr aa dig, adj. 1, borriš; 2,
jiig-niš, et graadigt Menneske, borris,
jugnis olmuš; 3, vuovddai; 4, goartte.
Ulive, være graadig, 1, juogrjadet;
2, goarttot. Gjøre graadig,
goart-todet.
Sv. 1, vuobda; 2, viækaporreje.
G raad i gen, adv. borrišlakkai.
Grundighed, s. 1, borrišvuot;
2, jugnišvuot; 3, vuovddaivuot.
Sv. runk.
Graah ær det, adj.
curgisvuov-tasas.
Graameise, s. Sv. ka3epia.
Graane,\. 1, curgudet, Skjægget
er graanet, skavcak læk curgudam;
2, ranudet, Haren og Kypen
gruaner, blive graa om Vaaren,
njoam-mel ja rievsak ranud giddag. Bringe
til at granne, i, curgudattet, Sorg
og Alderdom gjør Haaret graat,
moras ja boaresvuotta vuovtaid
cur-gudatta; 2. ranudattet.
Sv. 1, cuorkotet, cuorotet, Hovedet
er blevet graat paa ham, oive le
suste čuorotain, čuorkotam; corranet;
2, gravot. Synes graa, gravahet.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
