Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - S ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
S y u 1; e
692
Sysle
ket, Vandet stiger og synker, čacek
ollek ja ceikkek; Vandet begynder
at synke, cacek rottijek; 7, vagjanet,
8, gæppanet, hans Mod begyndte at
synke, su jallovuotta vagjanis-,
gæp-panišgodi; 9, vuollanet; 10,
vuolle-duvvut, hvor dybt han er sanket fra
sin forrige Høide, man sagga son
vuollanam, vuolleduvvum læ su audeb
allagvuodast; Gulvet, Huset er
synket, latte, viesso læ vuollanam,
cieg-gam; 11, jecas gudnetuttet,
Mennesket kan synke ned under Dyret,
olmuš matta jecas vuolledet,
gudnetuttet spiri vuollai; 12, vuolas
luittu-juvvut, snart løftede han Hænderne
i Veiret, snart lod han dem synke,
muttomin giedaides son bajas bajedi,
muttomin daid vuolas son luiti; 13,
ædnami gaccat, synke (segne) under
Byrden, noade vuold ædnami gaccat;
14, njiellat, lian har ondt for at
synke Maden, illa borramuššaid son
bufta njiellat. Et Sled, livor man
synker, vuojotak.
Sv. vuojot.
Synken, Synkning, s. 1, vuogjom;
2, cieggam; 3, dippain; 4,
narvo-dæbme; 5, rottim. 1, cæikkam; 7,
vagjanæbme; 8, gæppanæbme; 9,
vuollanæbme. Havets Synken, ave
rottim, cæikkam, vuollanæbme; 10,
ædnami gaccam; ll,njellam.
Syn kefæ r d /</,adj. vuogj omlakkai.
Synkesten, s. som fæstes til
Fiskegarn, 1, budde; 2, gifte.
Synlig, adj. 1, oaidnos, gaa hen
at udsætte sig for, at kaste sig i
synlig Fare er urigtigt naar det ikke
er nødvendigt, vuolgget jecas naketet,
balkestet oaidnos sorbmai i læk rieft
go dat i darbašuvu; oainolas, Tanken
om de synlit/e Tings usynlige Ophav,
jurd oainolas sivnadusaid
oaidneiaæt-tom sivnedægje birra; 2, caimos; 3,
carvos, at begive sig i en syn y
Fare, caimos, carvos, oainos sorbi i
mannat; 4, sagjos. Være sym,
guosstat, i klart Veir er en Stjei ?
synlir/ hele Dagen ved Juletid, ni {+-+}
ste guossta jallakassan cada bæiw
julaige.
Sv. vuoidnos.
Synligen, adv. 1, oainosi; oaii —
la^at; 2, sagjosi, sagjusist; 3, gu
stosi, guostosist; gustusist; sætL^t
synligen, at det sees, bija sagj i
gintal; sagjuši. Oainosvuot;
oaii-lašvuot. K:
Synsforretning, s. 1, gæccai;
2, isskam, iskadamfidno.
Synsk, adj. oainatusaid oaidnn
Synskreds, s. 1, albineravd;,
oaidnem ravd.
Synsmaade, s. 1, oaidnemlakl!:
2, -vuokke.
Synsmand, s. 1, gæccam-J
isskam, iskadam olmai.
Synspunkt, s. oaidnem sag; ji
at se en Ting, Sag fra det rt e
Synspunkt, maidegen, ašše oaiö:t
rievtes lakkai.
Synsvidde, s. oaino-, oaidtn
videsvuot. H
Syre, s. juobmo, plukke Sy,
juomoid gasskit; Syremelk, juobn
-mielkke; saltjuomok.
Sv. juobmo.
Syre, s. suresvuot.
Syre, v. surodet, syre Deig’Al
daige surodet.
Sv. surotet.
Syrlig, adj. sureslagan.
Sur-vuot.
Syskole, s. goarromoappo. | o
Sysle, v. 1, lidnuset; 2, at’,
jeg har intet at sysle med, i
mj-kege adaid must læk attat; jeg syt†
med en Kniv, Oxe, adam nibin, sHj
šoin; noget at sysle med, attamuš
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
