Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Nuölesne.
Nuölesne, postp. et adv. ((Mal.) sul), under
(=: viiölde); æduam 1e ahnen nuölesne,
lorden er under Himmelen,
Nuölest, postp. (dial.) ab infra, unba, fra
(at være) under (= vuölde).
Nuolgos, adj. moUiter netus, loft spunden
eller ttumben. -gosvuotta, s. id.
Nuollalet, r. subit. = nuolastet.
Nuollaset, v. n. {= nulluset) solvi, solutum
fieri, germinare, løsne op, springe ud (om
Planter): vuodda læ nuollasam, Komag
baandei er Ipsnet; lastak læk nuollasam
Nuollat, nuolam, v. a. exuere, dissolvere,
eæarmare (navem), afkloede, affpre, aftrcekke,
oplose, afta!(e; nuollat biktasides, afklcede
fig; di lepet erit nuollam dam boares
olbmu, Coll. 3, 9; nuola manaid! Hæb
ternene af! nuola cuolma Ilø Knuden
op! skipa nuollat, aftakle et Skib (jfr.
coavddet).
Quölle, adj. vedf. nuolés, 1) infirmus, kraft
los, veg, flein; nuölle læ barggat, han er
klein til at arbeide. 2) gravida (de mu
lieribus innuptis), frugtfommelig (om ugifte
Kvinder, jfr. famotæbme, apetæbme, æppe
vægje); nuöllen dakkat, gjpre frugtfonv
melig.
Nuollodet, v. fad. (nuollot) gjpre kraftlos,
veg, gjpre frugtsommelig, besvangre (om
Ugifte).
Nuolloset. v. transl. (nuollos) solvi, solutum
fieri, losne, springe op (om Baand, Reb).
Nuollot, nuolom, v. n. (nuölle) 1) langue
scere, blive kraftlos, veg, svag. 2) gravi
dam fieri, blive frugtsommelig, besvangres.
Nuolos, nuollos, adj. (nuollot) solutus, som
er gaaet op, Ipsnet; vuodda læ nuolos,
Komagbaandet er gaaet op; nuolos juölgge,
Fod med oplost Komagbaand.
Nuolosum I. nuollosum, adj. Sy. = nuolos.
Nuomarmuttet, v. fad. (nuomarmuvvat)
gjore kraftlos, affælbig, svag,
Nuomarmuvvat, -muvam, v. subj. (nuom
mei-) infirmum, invalidum fieri, blive
kraftlos, svag. affælbig.
Nuomes, adj. deformis, vanskabt.
Nuommer, adj. vedf. -mmeris, infirtmts, m
validus, kraftlos, foag, affceldig.
Nuondadet, v. a. (nuondas) gjore stap, mat,
afmægtig.
Nuondas, nuonddas, adj. vedf. nuondda,
languidus, infirmus, flap, mat, afmægtig.
Nuondasmattet, v. fad. — nuondadet.
Nuondasmet, r. n. (nuondas) blive slap, mat,
afmægtig.
Nuorra.
Nuondasmuttet, v. fad. = nuondasmattet.
Nuondasmuvvat, -muvam, v. subj. — nuon
dasmet.
Nuondaset, v. aestim, (nuondas) anse for
mat, aftnægtig.
Nuonddat, nuondam, v. n. (nuondas) langue
scere, blive mat, flap, afmægtig.
Nuop, s. Sv. = snuop.
Nuope, s. Sy. levamen, laxamentum, Lindring,
Lise.
Nuoradet, v. cc»?/. (nuorrat) fløoe, gjøre fipp
i Eggen, ftjæmme (flere Ting).
Nuoras, nuorras, adj. obtusus acie, slov i
Eggen.
Nuorasmattet, v. fad. (nuorra) juniorem
facere, forynge.
Nuorasmet, v. comp. (nuorra) 1) juvenescere,
foninges, blive yngre. 2) vegetiorem spe
dam prae se ferre, faa bedre Udseende.
Nuorastallat, -stalam, v. imit. (nuorra) cibum
fastidire (de gravidis), vise sig fmaafpifenbe,
madvragende, fræfen paa det (om Frugtsom
melige).
Nuörastattet, v. fad. (nuörre) freti instar
esse, fcette Sund, gjøre Sund, oære som
Sund; daggo nuörastatta, go ravdnje læ
gåras, her er det næften som Sund, naar
Strommen er strid.
Nuorastet, v. dem. (nuoras) stove lidt i Eggen.
Nuoras, -raca, s. dem. (nuorra) en Üben, fjær,
smuk, ung En.
Nuoras, -raca, s. dem, (nuörre) fretum angu
stum, et übet Sund.
Nuoraset, v. aestim. (nuorra) juvenilem exi
stimare, anse for ung, for altfor ung,
Nuorbbadet, v. fad. (nuorbbat) bringe nogen
langsomt rem.
Nuorbbaset, v. transl. (nuorbbat) blive sluttet
langfomt frem.
Nuorbbat, nuorbam, v. n. tarde incedere,
stride langsomt frem, bevcege fig langfomt;
il1a nuorbaime deiki, med Nod og neppe
kom vi did.
Nuöreld, adv. (nuörre) fretis refertus, fuld
af Sund, sundet; daggo læ vuodna nuöreld,
her er Fjorden fulb af Sund.
Nuoretet, v. a. Sv. (nuorra) ecebs nuoretet,
se juniorem esse dicere, quam verum est,
gjøre fig ungre end man virkelig er.
Nuorggot, nuorgom, v. n. (dial.) stillare,
di yppe.
Nuorgotet, v. fad. (dial) lade bnjppe, udgyde.
Nuorjo, s. = njuorjo.
Nuorra, nuora, adj. vedf. nuorra, juvenis,
juvenilis, ung, ungbommelig; nuorra vækka,
gærdde; Ungdommen; i son logo valddam
20 jakkasagain ja sin nuorabuin, han tog
506
Nuollahuvvat, -huvam, v. n. (dial.J — nuol
laset.
(= luoddauam), Bladöne ere sprungne üb.
Nuorasmuvvat, -muvam, v. subj. (nuorra)
— nuorasmet.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
