Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - S ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Suoma.
Suokkot, 691
4
Suokkot, suogom 1. suokkom, v. n. densari,
spissart, tykne, fortykkes, blive talfere, tættere,
haarrigere (om Suppe, Gryn etc,).
Suokok, adj. Sy. — suokkad.
Suokotet,i\/actf. Sy.= suogotet. -kotadéet,
v. inch. id.
Suokotuvvat, -tuvam, v. subj: (suokotæbme)
blive berpcet ©trpmper, blive üben Strømper.
Suokotæbme, -tærne, adj. vedf, -tes, (suokko)
ftrpmpelp§.
Suoksa, suovsa, s. 1) vermis, Maddik, Mark,
som finbe§ i raadne Ting. 2) medulla cc»-
mmm, Mary i Horn.
Suoksadet, v. a. (suoksa) vermibus implere,
lade blive fuld af Maddiker, Mark.
Suoksai, adj. vedf. -ksas, (suoksa) vermi
bus plenus, fuld af Maddiker eller Mark.
Suoksat, suovsam, v. n. (suoksa) vermibus
impleri, blive fuld af Maddiker, faa Mark.
Suoksa-£uruk, s. musea grandior praeg-
nans, Spysiue.
Suola, suollaga, s. 1) fur, Tyv. 2) Iwpus,
Ulv: hus, suola ruoktot! his, tilbage med
Tyven!
Suoladakkes, -dakkas, adj. (suoladet) tyv
agtig. -dakkesvuotta, s. id.
Suoladallalas, adj. (suoladet) 1) som er tyv
agtig. 2) som gjerne vil luske sig undas
eller bort fra Arbeide.
Suoladallat 1. -daddat, -dalam, -dadam,
v. fr. (suoladet) NU og ba ftjcele, nu og
ba lufte fig bort fra Arbeide.
Suoladastet, v. dem, (suoladet) rapse, smaa-
ftjæle.
Suoladattet, v. a. — suoladuttet.
Suoladet, v. a. (suola) furari, ftjæle; ikgo
bala suoladuvvumest? er du ikle bange
for at blive beftjaalen? suoladedin fatti
tallat, blive greben i Tyveri.
Suoladuttet, v. a. (suola) furari facere,
lade fig beftjæle, miste ved Tyvehaand:
suoladuttim rudaidam suollagi, jeg lob
mig fraftjæle mine Penge af en Tyv.
Suoladæbme, -dæme, 5. verb. (suoladet)
Tyveri.
Suolavuotta, -vuoda, s. (suola) furtum,
Tyvcri.
Suoldnai, adj. vedf. -ldnas, (suoldne) rosci
dus, fuld af Dug, bedugget.
Suoldne, suolne, s. ros, Dug: lddedes
suoldne, Morgendug (jfr. lakse).
Suoldnodet, v. a. (suoldne) frembringe Dug,
bebugge.
Suoldnolet, v. dem. (suoldnot) bugge lidt._
Suoldnos, adj. Kl). (suoldne) — suoldnai.
Suoldnot, suolnom, v. n. (suoldne) ruran,
liumescere, bugge, vcedes: odne ija suold-
norn læ, mat har det buggel; skitte læ
suoldnom, Saltet er bleoet fugtigt.
Suöle, adv. dam, occulte, hemmeligt, i Skjul,
i Smug (— suollemasat); de si asategje
suöle olbmaid, Act. 6, 11.
Suölegasvuot, s. R. = suollemasvuotta.
Suölet, adv. — suöle.
Suolggai, adv. lente, sensim, paulatim, lang
somt, fagte, saa fmaat, lidt efter Übt; suolg
gai muotta, det sner saa fmaat; suolggai
buoccat, vcere saa fmaat syg; s. vasset,
gaa langfomt; 8. gæccalet, forføge saa
fmaat, lirke.
Suolggasi, adv. = suolggai.
Suollagas, -gaga, s. dem. (suola) üben Tyv.
Suollagattet, v. a. (suola) furti arguere,
beskylde for Tyveri.
Suölle, 5. Sv. serum sanguinis, Vand, som
har afsondret sig fra Blodet, Blodvcmd.
Suolled, adj. vedf. -lledis, (suola) — svolle-
mas.
Suolledet, adv. (suola) — suollemasat,
Suolleg, adj. uedf. -llegis, (suola) = svolle-
mas.
Suolleget, adv. (suola) — suollemasat.
Suollemas, adj. (suola) clandestinus, hem
melig: suollemasen adnet maidege, holde
noget hemmeligt (jfr. Siegos).
Suollemasat, adv. (suollemas) dam, hemme
ligt, i Hemmelighed: de ravkai Herodes
visaid suollemasat, Matth. 2, 7.
Suollemasvuotta, -vuoda, s. (suollemas)
Hemmelighed (jfr. ciegosvuotta).
Suollevis, adj. Sy. — suollemas.
Suollodet, adv. (suola) = suollemasat.
Suolmodet, v. a. — sulmodet, solmodet,
Losstet, fordoie.
Suolmolas, -laza, adj. (suolmot) fordoielig.
Suolmot, v. n. concoqui, fordoies.
Suolnostet, v. dem. (suolduot) dugge lidt.
Suolo, sullu, s. insula, £>, Holme.
Suoloh, 5. R. — suola.
Suolohas, -hasa, s. (suola) insulanus, £boer.
Suoloi, ach. Sy. (suolo) insulis abundans,
som har mange §2er.
Suoloi, 5. R. — suolo.
Suolotæbme, -tærne, adj. vedf. -tes, (suolo)
forn ingen £)er har.
Suoma, ,3. = suoma-giella; matakgo suo
ma? kan du tale Finsk?
Suomad, adj. vedf. -des, aptus, hovelig,
pasfenbe.
Suomagiella, -giela, 5. lingua Fennica,
Finst.
Suomalas, -12Z2, 5. (fin. Suomi) Jbenno, en
Finlcender el. Finne.
Suoma-njargga, -njarga, s. Fennia, Finland.
Suomastallat 1. -staddat, -stalam, -stadam,
Vt n. — suomastattet, suomastet.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
