Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
839 Vuöstai.
Vuorre.
adv. id. ’
Vuorrem, .3. verb. (vuorret) deliraho, tn
sania, Vildelse, Galftab.
Vuorret, vuoram, v. w. a vertigine tu gyrum
aqitari, delirare, breie fig rundt af Svm
belöge, gaa fandfeslos og fvimle, beere )tg
ab forn gal, rafe,
Vuorro, vuoro, .3. salmo hibernus per hie
mem in flutrio remanens, Vintcrft.oing.
Laks, forn ’ staar igjen i Elv om Vinteren
(= dalwe-5110550).
Vuorro, vuoro, s. vices altemae, Tur, Skifte,
Omgang, Orden i su juogos vuoro mielde,
Lue 1 8; addi su njælje faktim vuoro
vuöllai, Act. 12, 4; ravkai sin ouddan,
iuökke vuoros mielde, vuorrasis, han
fulbte dem frem efter Tür; vuorro farga
boatta du lusa, Turen kommer fnatt til
big; muttom vuoro buocam, muttom vuoro
dærvas læm, undertiden er jeg fyg, under
tiden frist: vuoroi lokkat ja vuoroi Sallet,
afvekflende la?fe og strive.
Vuorées, vuorcca, s. — vuoras.
Vuorv, s. Sv. Stratum, tabidatum, o,’s/o, Lag,
£>üart); vuorvi vuorvi, talndatim, lagvly,
Lag vaa Sag.
Vuorve, adj. H’li. pavidus, proprie de avi
bus, skr», ifær om Fugle.
Vuorvot, v. n. H. (vuorve) pavere, pave
sære, »ære cl. blive sir) (om Fugle).
Vuos 1. fuos! interj, apage, hut, pal dig!
(til Dyr),
Vuosak, s. plur. secundae (partus) pecu
dum, Kreaturers Efterbyrd (= mai|ebuk).
Vuosargga, -arga, 5. (vuostas argga) dies
Jiinae, Måndag,
Vuosatallet, v. fr. Sy. (= vuosetet).
Vuosatus, -tusa, s. (vuosatet) Paauisning,
Veiledning,
Vuosbraasist, adv. (vuosmes) i den Stem
ning, at man har Lyst vaa bette eller hint,
Vuöse, .3. B. vituhis, Kalv.
Vuosetet 1. vuosatet, v. a, — cajetet.
Vuosko, vuskun, vuskon, 5. perca, Åbor;
mærra-vuosko, Uer, Rsdfist.
Vuoskom, s. — vuosko.
Vuosmes, vuosbmas, ach, avida hujus vel
illius cibi (de midiere praegnante), lysten,
begjcerlig efter denne eller hin Mad (om
frugtfommelige Kvinder).
Vuosmestallat 1. -staddat, -stalam, -stadam,
v. fr. (vuosmestet) ofte have Lyst eller nære
lysten efter en eller anden Spife.
Vuosmestet, v. n. (vuosmes) hane vel illam
escam appetere, have Lyst til, nære lysten
efter denne eller hin Spise og have Mod
bydelighed for anden Mad,
VuosmestNdlne, -ztseme, s. (vuoBme-
Bwt) Lystenhed.
VuO3M«Z, ach. F
. — VUOBteMUB.
VuOSMUS I, VU«SeMUS 1. VUBMUB, VU3, stt//.
,§«jjeW. E. = vuostemus.
Vuosotes, ,s. #t\ praesagium, vaticinium,
Forudsigelfe, ©paabom.
Vuosotet, v. a. F’v. praesagire, forubfige, fpao.
Vuossa, vuosa, s. 1) uterus, Fosterleie i
Movers Liv! vuossa-goatte, Fosterleie. 2)
parka-vuossa, s, H’v. saccns, ©ccl, Randsel.
Vuossa-mielkke, -mielke, s. colostrum, o:
/ac <jmø<? primum partim subsequitur,
SÄüamoelf, forste Mcelk efter Kalving (= gasse).
Vuösse, vuöse, s. ansa ollae aut aheni,
Hank paa Grude eller Kjedel,
Vuosso, vuoso, 5. Mi.3) Pufter, Slæfebælg.
Vuost, atto. primum, etiam, paulum tem
poris, forst, endnu; vuost borai ja de ju
gai, fmst aad han, faa dråk han; ale vuost!
vuorde vuost! vent lidt!
Vuosta, 5. caseus, Ost.
Vuösta, postp. = vuöstai.
Vuosta-bærjasist 1. -sin, adv. (bærjas) i
den Stilling, at Rogfjcrlen staar paa den
gale goatte læ vuosta-bærjasist,
Gammen har Nogfjoelen paa den gale Side.
Vuöstai,postp. et praep. 1) adversus, contra,
ttnob, optil; geedge ceggit sæine vuöstai,
reife en Sten op imod Vceggen; ale daga
jecad laga vuöstai, feet dig ikke op imot»
Loven, 2) in, i, paa; doarskot, njalme,
muoäoi vuöstai, flåa paa Munden, i An
sigtet, 3) ad, til; rakadæmen mi læp
matke vuöstai, vi lave os til Reifen. 4)
erga, contra, mod, imod (om Sindelag):
buörre, baha gænge vuöstai, god, ortb
imod nogen. 5) pro v. casus obl. (in
emptione, remuneratione, commutatione
mercium), imod (Vederlag)! ruétai vuöstai
galle bigja jafoid, pecunia farinam ven
dit, mod" Penge fælger han nok Mel. 6)
ad, prae (in comparatione), imob (Sam
menligning): mak læk mv sivebak vuösta
stuora boaco ælo? hvad er mine Kreature
imod en stor Renhjord? mi læ du bavcas
mv stuora givse vuöstai? hvad er din
Smerte imod "min ftore Pine? 7) adv. contra
(de animo repngnanti), imod; nieidda lifei
galle mielastes mutto vanhemak legje
vuöstai, Pigen var no! villig, men For
ælbrene vare der imod.
Vuostai, adj. vedf. -stas, (vuosta) rig paa
Ost,
Vuöstai-adnem, 5. Trods.
Vuöstai-adnet, -anam, v. n. mobfætte sig.
Vuorre, vuore, s. vertigo pecudis, Svindel
syge hos Kvceg,
Vuorredes, adj. Sv. söbrius, ccbru. -destaka,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
