Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1095-1096 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ligniini-Lihakset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Ligne [linj], Charles Joseph
(1735-1814), L:n ruhtinas, itäv. sotamarsalkka.
Kunnostautui seitsenvuotisessa sodassa.

Ligniini, puuaine, puutuneiden
soluseinien aine.

Ligniitti, nuoret ruskohiililajit, joissa
puun alkuperäinen rakenne on paljain silmin nähtävissä.

Ligny [linjī’], kylä Belgiassa, 20 km
Namurista luoteeseen. Sen läheisyydessä Napoleon
1815 voitti v. Blücherin johtamat preussilaiset.

Ligorio [-ō-],</i> Pirro (k. 1583), it.
arkkitehti. Töitä: Villa d’Este Tivoli’ssa
ja Villa Pia Vatikaanin puistossa.

Ligroiini, amer. petroleumin osa,
kiehumap. 120-135°. Valaistus- ja liuotusaine.

Ligthart [liht-], Jan (1859-1916),
holl, kansakoulumies. Halusi eri opetusaineiden
sisältöä yhdistämällä keskittää opetusta sekä
käytännöllisillä työtehtävillä edistää lasten
omatoimisuutta. Teoksia suomen.: „Kasvatuksesta".

Liguori [-ō’-], Alfonso Maria de
(1696-1787), kat. pyhimys ja kirkon
opettaja, piispa. Per. 1732 „Kaikkein
pyhimmän Lunastajan veljeskunnan"
(vrt. Redemptoristit). Vietti
askeettista elämää. Pääteos: ,,Theologia
moralis". L. on Tuomas Akvinolaisen
rinnalla kat. kirkon vaikutusvaltaisin
opettaja.

Liguria, Italian maakunta
Genovan-lahden rannalla. — Ligurianmeri,
Välimeren länsiosan pohjoisin perukka,
Korsikan pohjoispuolella.

Ligurian tasavalta, nimitys, jota
käytettiin Genovan tasavallasta 1797-1805.

Ligurit, Liguriassa Rooman vallan
aikana asunut luult. indoeuroopp. kansanheimo.

Liha, eläinten (imettäväisten ja
lintujen) lihassyiden muodostamaa kudosta;
l:lla tarkoitetaan laajemmassa merkityksessä
varsinaista l:aa ja siinä olevia hermoja,
verisuonia, sidekudosta ja rasvaa.
Ihmisruoaksi kelpaavaa l:aa saadaan
meillä nautakarjasta, sioista, lampaista,
poroista, hevosista, siipikarjasta,
metsänriistasta ja kaniineista. L:n tuotanto
kotieläinhoidossa on sivutuotantoa paitsi
sian- ja poronhoidossa. Eri l.-lajien
ravintoarvosta ks. Ravintoaineet.
Suomen l:n-tuonti ja -vienti 1924:

	Tuonti, kg	Vienti, kg
Sianlihaa . . .	4,131,450	152,118
Poronlihaa . . .	—	165,101
Linnunlihaa . . .	1,243	530,884
Lihaa, muunlaista . . .	21,896	1,752,290
	—————————
Yhteensä	4,154,589	2,600,393

Lihaekstrakti, lihauute, lihasta,
lihajätteistä tai hiivasta kuumalla vedellä
uutettu, haihduttamalla sakeaksi
väkevöity uute. Sisältää fosforinpitoisia
aineita, ksantiinijohdannaisia,
kivennäissuoloja y. m. Kaupassa suolalla ja
mausteilla sekoitettuna, usein kuutioina
(lihaliemikuutiot). Ravintoarvoa vain
nimeksi; kiihoittaa ruokahalua ja
ruoansulatusnesteiden eritystä,

Lihajauhot, kuivattu ja jauhettu liha;
käytetään ravinnoksi. Ihmisravinnoksi
sopimattomasta ja lihaekstraktiteollisuudessa
jääneestä lihasta valmistettuja l:ja
käytetään väkirehuina tyydyttämään
valkuaistarvetta sioilla ja kanoilla.
Teurastusjätteistä jauhetaan lannaksi
käytettäviä l:ja,

Lihakset, monisoluisten eläinten
liikuntoa aikaansaavat elimet. Lihasainekset

Poikki juovaisisa lihassyitä liikehermoineen. a lihassyynketto, b liikehermo, f rasvasoluja sidekudoksessa.

Neljä poikkijuovaista lihasfibrilliä. a levossa, b supistuneina.

Epiteelilihassoluja. a poikkijuovainen (meduusalla), b sileä (polyypilla).

Sydänlihaskudosta. Pitkittäinen leikkaus.

ovat joko 1-tumaisia lihassoluja
tai useiden solujen yhteensulautumisesta
syntyneitä monitumaisia lihassyitä.
Edelliset ovat tav. ruumiin ulkopinnalla
tai sen sisäontelojen pinnalla olevia
lihasepiteelisoluja. Lihassyyn sisässä on
jätteitä alkulimasta, jonka toiminnan
tuloksena supistuva lihasaine on syntynyt, ja
syytä ympäröi kiinteä ketto (sarcolemma),
jommoista lihassoluissa ei ole. Lihassyissä
ja -soluissa on lihasaine hienoina säikeinä
n. s. fibrilleinä. Lihassyyt
yhtyvät kimpuiksi, joita ympäröi
lihaskalvo, ja semmoiset kimput yhtyvät

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>