Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1097-1098 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lihakärpänen-Lihantarkastus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Ihmisen lihakset, 1 otsalihas, 2 ohimolihas, 3 silmän kehälihas, 4 hymylihas, 5 puremalihas, 6 rintalasta-kieliluulihas, 7 päännyökkääjälihas, 8 epäkäslihas, 9 kolmikulmainen hartialihas, 10 iso rintalihas, 11 sahalihas, 12 hauislihas, 13 suora vatsalihas, 14 vino vatsalihas, 15 olkavärttinäluulihas, 16 sormien koukistajalihas, 17 sidepeitteen jännittäjälihas, 18 iso lannelihas, 19 sisempi reisilihas, 20 suoli-sääriluun välinen sidepeite, 21 hoikka reisilihas, 22 räätälilihas, 23 suora reisilihas, 24 ulompi reisilihas, 25 pitkä pohjeluulihas, 20 varpaiden ojentajalihas, 27 etumainen säärilihas, 28 kaksoiskantalihas 29 leveä kantalihas.

selkärankaisten suuriksi lihaksiksi, jotka
ovat oman erikoisen peitinkalvon
verhoamat. L:n päätekohdissa lihaskalvot
muodostavat venymättömän liereän
jänteen tai litteän jännekalvon. —
Lihassyitä ja -soluja on kahdenlaisia:
sileitä ja poikkijuovaisia.
Molemmat voivat supistua vain pituussuunnassaan,
mutta edellisissä ovat supistuvat
säikeet pitkin pituuttaan samanlaatuista
ainetta, kun taas; jälkimmäisissä näkyy
mikroskoopilla tarkastettaessa poikittaisia
viiruja, mikä aiheutuu siitä, että eri
lailla valoa taittavat kerrokset
vuorottelevat säikeen pituussuunnassa.
Poikkijuovaiset l. toimivat nopeammin ja
voimakkaammin kuin sileät. Selkärankaisilla
on tahdosta riippumattomat suoleni,
verisuonien ja rauhasten l. muodostuneet
sileistä lihassoluista. Sydämen l.
sitävastoin ovat poikkijuovaisten
lihassolujen muodostamat. Luuston lihakset
(tahdonalaiset l.) ovat poikki
-juovaisista lihassyistä rakentuneet. —
Eräillä alkueläimilläkin (torvieläimillä,
ripsikelloilla) on alkulimassa säiemäisiä
muodostuksia, jotka supistuvat
lihassäikeiden tavoin.

Lihakärpänen (Sarcophaga carnaria),
harmaa kärpänen, jonka takaruumiissa
vuorottelevia vaaleita ja tummia täpliä.
Synnyttää eläviä toukkia, jotka asettaa
lihaan. — Sininen l. (Musca
vomitoria), metallinhohtoinen, asettaa
munansa lihaan, ks. kuvaa Kärpäset.

Lihamyrkytys johtuu pilaantuneessa
lihassa olevista bakteerimyrkyistä.
Oireita: ankara vatsa- ja suolitulehdus,
ripuli, oksetus; vie toisinaan kuolemaan.
Käsittely: vatsanhuuhdonta, ulostavat
lääkkeet, suonenisku, kiihoittavat lääkkeet.

Lihansyöjäkasvit l. hyönteissyöjäkasvit
pyydystävät pieniä eläimiä, varsinkin hyönteisiä,
joista saavat suurimman osan typellistä
ravintoaan. Meikäläisiä l:ja ovat kihokit,
yökönlehdet ja vesiherneet, ulkomaisista
huomatuimmat kannukasvit, kärpäsloukku,
Darlingtonia ja Sarracema.

Lihantarkastus. Kaupungissa,
kauppalassa ja taajaväkisessä yhdyskunnassa,
jonka asukasluku on yli 4,000 henkeä,
on eräin poikkeuksiin, kaikki
ihmisravinnoksi tai varastoitavaksi aiottu
naudan-, lampaan-, vuohen-, hevosen-,
sian- ja poronliha tarkastettava ja
hyväksyttävä. L:n toimittaa Lääkintöhallituksen
määräämä lihantarkastaja joko
tarkoitukseen hyväksytyssä teurastamossa
tai kunnallisessa lihantarkastamossa.
Myöskin muualle voi Valtioneuvosto yhdyskunnan
anomuksesta tai viranomaisten esityksestä
määrätä l.-pakon. Tarkastuksessa on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>