Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Yhdysvallat - Yhinmäki-Yhteiskunta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
demokraatti W. Wilson (1913-21)
pääsi voitolle.
Maailmansodan alussa Y. pysyivät
puolueettomina. Rahamiehet myönsivät
kuitenkin alusta pitäen lainoja
ympärysvalloille, ja maassa valmistettiin niille
suunnattomat määrät sotatarpeita.
Wilson kehoitti jouluk. 1916 sotaakäyviä
lopettamaan sodan. Saksan käymä
vedenalainen sota aiheutti tuon tuostakin
selkkauksia („Lusitanian" upotus 1915),
ja kun Saksa helmik. 1917 ilmoitti
aloittavansa entistä häikäilemättömämmän
upotussodan, niin Y. julistivat sodan
huhtik. 1917. Y:n osanotto sotaan kävi
ratkaisevaksi kesällä 1918. Wilson, joka
1916 oli esittänyt merien vapauden ja
kansojen itsemääräämisoikeuden rauhan
edellytyksinä, ajoi voimakkaasti
Kansainliiton perustamista, mutta hänen
Euroopan-politiikkansa kohtasi jyrkkää
vastarintaa, eikä Versailles’n rauhansopimusta
saatu Y:ssa ratifioiduksi. V. 1919
hyväksyttiin Y:ssa yleinen kieltolaki, joka us.
osavaltioissa oli jo aikaisemmin säädetty.
V. 1920 toteutettu naisten äänioikeus oli
niinikään aikaisemmin ollut voimassa
eräissä valtioissa. V. 1920 valittiin
presidentiksi tasavaltalainen Harding
(1921-23). Hän teki rauhan keskusvaltojen
kanssa ja kutsui koolle Washingtonin
konferenssin (ks. t.). Hänen seuraajansa
on tasavaltalainen Coolidge (v:sta
1923). Siirtolaisuutta on viime aikoina
lakimääräyksillä rajoitettu.
Yhinmäki (ven. Krasnaja Gorka),
linnoitus Venäjällä, Inkerinmaalla,
Suomenlahden etelärannalla, vastapäätä Inoa.
Inkeriläiset valloittivat Y:n kesällä 1919,
mutta se joutui pian bolševikeille.
Yhteenlasku, additsioni,
laskuopin peruslaskutoimitus, johon kaikki
muut laskutoimitukset nojautuvat. Y:n
jäseniä sanotaan yhteenlaskettaviksi
ja sen tulosta summaksi. Y:n merkki
on + (plus). Positiivisten ja negatiivisten
lukujen summaa sanotaan us. algebralliseksi
summaksi. Y:n perusominaisuudet ovat:
1) summa on riippumaton yhteenlaskettavien
järjestyksestä (kommutatiivisuus); 2) summa
on sama, vaikka yhteenlaskettavat
laskettaisiin yhteen ryhmittäinkin
(assosiatiivisuus). Geometrinen summa l.
vektorisumma ks. Vektorianalyysi.
Yhteinen sisältäjä, yhteinen
jaettava, luku, joka tasan sisältää
kyseelliset luvut. vrt. Pienin
yhteinen sisältäjä.
Yhteisen elämän veljet (lat. Fratres
vitœ communis), Gerrit de Grooten (k. 1384)
Deventerissä Alankomailla perustama vapaa
kristillinen yhdistys, jonka työ kohdistui
nuorison opetukseen, kirjojen kopioimiseen ja
kristillisen rakkauden harjoittamiseen.
Yhteishyvä ks. Osuustoiminta-lehdistö.
Yhteishyvän valiokunta (ransk. le
comité du salut public), Ranskan
kansalliskonventin asettama 9-henkinen
valiokunta, toimessa 1793-95. Se anasti
ennen pitkää koko hallitusvallan. Y. v:n
johtavana miehenä oli ensin Danton,
sitten Robespierre, Carnot y. m.
Yhteiskoulu ks. Oppikoulu.
Yhteiskunnallinen aika, porvarillinen
aika, normaaliaika (ks. t.).
Yhteiskunnallinen kysymys on lähinnä
kysymys siitä, miten taloudellisten
elämänehtojensa, elämäntapojensa ja
elämänkatsomuksensa puolesta toisistaan
eroavien saman kansan eri
yhteiskuntaluokkien kesken voidaan ylläpitää
rauhallista yhteiselämää ja yhteistoimintaa.
Siitä tosiasiasta, että useimmissa
Euroopan maissa suurin osa väestöä
1800-luvun jälkipuoliskolle asti toimi
etupäässä maatalouden alalla, johtui, että
ajanjaksona 1500-1850 tärkein yhteiskunnallinen
kysymys oli talonpoikaiskysymys, s. o.
kysymys talonpoikaisluokan vapauttamisesta ja
säilyttämisestä. Talonpoikaiskysymykseen
liittyy pienten maanvuokraajain aseman
parantaminen, Suomessa tunnettu
torpparikysymyksenä. Sekä
talonpoikais- että torpparikysymystä voi pitää
osana n. s. keskisäädyn kysymystä,
jolla tarkoitetaan kysymystä
siitä, mitenkä nykyajan valtioissa
voidaan säilyttää laaja ja itsenäinen
keskisääty. Tärkeämpänä kuin keskisäädyn
kysymys esiintyy Länsi-Euroopan maissa
1800-luvun jälkipuoliskolla —
Englannissa ja tavallaan Ranskassakin jo
1800-luvun alkupuoliskolla —
työväenkysymys, josta tätä nykyä usein
käytetään juuri nimitystä y. k.
Laajemmassa merkityksessä ovat y:ia k:iä
myöskin naiskysymys, raittiuskysymys,
asuntokysymys y. m.
Yhteiskunnallistaminen l. sosialisoiminen,
yhteiskunnan haltuun ottaminen.
Yhteiskunta, ihmisyksilöjen
vuorovaikutuksiin perustuva kokonaisuus. —
Yhteiskuntamoraali, yleisesti oikeiksi
katsotut ohjeet, joita yksilön odotetaan
noudattavan suhtautumisessaan ainakin
oman yhteiskuntansa jäseniin ellei
ihmisiin yleensä. — Yhteiskuntaoppi,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
