Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Yhteiskuntapolitiikka-Yhteyttäminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
yhteiskuntatiede, sosiologia (ks. t.). —
Yhteiskuntapolitiikka l.
sosiaalipolitiikka, toimenpiteet,
joiden tarkoituksena on muodostella,
yhteiskunnallisia oloja yhteisedun vaatimalla
tavalla. Erityisesti y:lla tarkoitetaan
toimenpiteitä niiden kansanluokkien hyväksi,
joiden täytyy käyttää työvoimaansa toisten
palveluksessa, Y:n alaan kuuluu siis
työväenlainsäädäntö, työväenvakuutus,
työväensuojelu, työriitain sovittelu,
työnvälitys.
Yhteislyseo, eräistä täysiluokkaisista
yhteiskouluista käytetty nimitys.
Yhteismaa, yhden tai useamman
kylän, lohkokunnan, kunnan tai kunnan
kaltaisen yhdyskunnan tai valtion
omistama ja hallitsema jakamaton yhteinen
alue, joka tavallisesti on laidun- ja
metsämaata tai luonnonniittyä tai vesialuetta.
Suomessa ja Ruotsissa jo keskiajalla ja
uudenajan alussa koetettiin supistaa
alueita, jotka kylät olivat vallanneet
metsä- ja erämaista, mutta vasta isojakojen
yhteydessä lopullisesti käytiin kylien
piirirajat ja järjestelmällisesti erotettiin
alueita yksityisten kylien ja
lohkokuntien piiristä. Näin syntyivät
kruunun-y:t, joita sitten on valtion
laskuun hoidettu m. m. kruununpuistoina sekä
käytetty asumistarkoituksiin. Kylien piirien
ulkopuolellakin olevat alueet ovat
toisinaan jääneet useampien kylien, kuntien,
kihlakuntien tai kokonaisen maakunnan
yhteiseen omistukseen ja nautintaan,
esim. maa- ja kihlakunnan sekä pitäjän
y:t. Suomessa on ollut vain harvoja
pitäjän y:ita. vrt. Yhteismetsä.
Yhteismetsä, metsä, jota hoidetaan
ja käytetään useamman eri tilallisen
yhteiseen laskuun (Laki yhteismetsistä
28/4 1925; Valtioneuvoston päätös 28/5 1925).
Yhteismitallinen, kommensuraabeli,
matem. Kaksi samanlaatuista
suuretta on y:ta, jos on olemassa kolmas
samanlaatuinen suure, joka tasan
sisältyy kumpaankin. Itse suureitten suhde
voidaan tässä tapauksessa lausua
kokonaisella tai murtoluvulla, se on
ratsionaalinen. Päinvastaisessa tapauksessa
suureet ovat yhteismitattomia,
inkommensuraabeleita; niiden suhde on
silloin irratsionaalinen. Esim. neliön sivu
ja lävistäjä.
Yhteisprokuura, kollektiiviprokuura (ks. t.).
Yhteissuoli, kloaakki (ks. t.).
Yhteissuomalainen, kielit., on
sellainen sana, joka on levinnyt koko
itämerensuomalaiselle kielialueelle. Y.
äänteenmuutos on sellainen äänteenmuutos, joka
vähitellen on levinnyt yli koko
itämerensuomalaisen kielialueen. Sitävastoin
kantasuomalainen äänteenmuutos on sellainen,
joka on tapahtunut itämerensuomalaisten
kielten kantakielessä, n. s. kantasuomessa.
Yhteisvastuu l. solidaarinen
vastuu on olemassa, kun suorituksesta
vastaavat useammat omasta ja toistensa
puolesta.
Yhteneväisyys (vieraskielinen vastine
kongruenssi, jota tosin käytetään
myös aivan toisessa merkityksessä, vrt.
Kongruentti). Kahta kuviota
sanotaan yhteneväisiksi, jos ne voidaan
asettaa (tai ajatella asetetuiksi) toinen
toiselle, niin että ne täydellisesti
yhtenevät. Osia (kulmia, kärkiä, sivuja), jotka
silloin yhtenevät, sanotaan vastinosiksi.
— Kaksi kolmiota on yhteneväistä 1) jos
kaksi paria sivuja ja näiden väliset kulmat
ovat yhtäsuuret, 2) jos kaikki kolme sivuparia
ovat vastaavasti yhtäsuuret, 3) jos kaksi paria
kulmia ja yksi pari samankohtaisia
sivuja ovat yhtäsuuret, 4) jos kaksi
paria sivuja ja toisen vastaiset kulmat
ovat yhtäsuuret, edellytettynä että toisen
vastaiset kulmat eivät ole vinoja
suplementtikulmia. — Kaksi monikulmiota on
yhteneväistä, jos kaikki kulmat ja kaikki
sivut ovat vastaavasti yhtäsuuret.
Yhteyttäminen, assimilatsioni,
kaikkien niiden kem. tapahtumien
yhteisnimitys, joiden vaikutuksesta kasvin
ottamat ravintoaineet muuttuvat sen
elimistön varsinaisiksi aineosiksi.
Hiilen y. on yhteyttämistoiminnoista
kaikkein tärkein. Sen laatuun nähden
jaetaan kasvit 1) autotrofeihin,
joilla on kyky hankkia tarvitsemansa
hiili elimettömästä luonnosta, ja
2) heterotrofeihin (etupäässä sieniä),
jotka saavat hiilen ja usein myös typen
eloperäisistä aineista. Autotrofisten
kasvien hiilen y. on hiilidioksidin y:tä (ennen
tarkoitettiin y:llä tav. vain tätä), jossa
orgaanista ainetta syntyy hiilidioksidista
ja vedestä. Tämä ilmiö tapahtuu auringonvalon
avulla kasvien lehtivihreähiukkasissa.
Lehtivihreättömät kasvit eivät hiilihapon
y:een kykene. Lehtivihreähiukkasten
yhteyttämistoiminnassa yhtyvät
vesi ja hiilidioksidin hiili, hapen samalla
vapautuessa. (Kaavamaisesti tämä voidaan
esittää esim. seuraavasti:
6CO2 + 5H2O = C6H10O5 + 6O2.)
Y:ssä tarvitsemansa veden kasvit ottavat
juurillaan, hiilidioksidin ne saavat ilmasta.
Ensim. yhteyttämistuotteena esiintyy liuenneina
olevia yksinkertaisia hiilihydraatteja, jotka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
