Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
44
tällaisessa tuulessa. Meidän täytyi soutaa kummankin erikseen ja
uhrata rasvainen mursunnahka, jota oli mahdoton kuljettaa
mukana. Tähän asti oli se ollut levitettynä poikittain kajakkien päälle.
Tehdessämme näitä muutoksia oli jää huomaamattamme saartanut
meidät, ja niin nopeasti kuin suinkin piti kajakit vetää jäälle, muuten
olisivat ne musertuneet. Monesta kohden koetimme päästä vesille,
mutta jäät olivat alituisessa liikkeessä. Ne pyörivät kuin
virranpyör-teessä. Tuskin olimme tien avauduttua saaneet kajakit veteen, kun
railo jo rajusti sulkeutui, ja meidän täytyi kiireen kaupalla vetää
alukset jäälle. Monasti oli niiden pelastuminen hiuskarvan varassa.
Myrsky yltyi yhä, vaahtopäät pyyhkäisivät ylitsemme ja me
ajauduimme kauas merelle päin. Tilamme ei ollut hauska.
Vihdoin pääsimme avoveteen ja huomasimme suureksi iloksemme,
että kun kaikin voimin ponnistelimme, niin saimme kajakit
kulkemaan vastatuuleen. Soutaminen oli raskasta ja käsivarsia pakotti,
mutta vähitellen lähenimme maata. Merenkäynti oli ankara,
mutta kajakkimme olivat oivallisia merialuksia. Minunkin kajakkini
suoriutui luodin lävistämästä reiästään huolimatta niin hyvin, että
pysyin jotakuinkin kuivana. Silloin tällöin tuli sellainen tuulenpuuska,
että luulimme sen heittävän meidät ilmaan. Vähitellen, päästyämme
korkeiden luotojen suojaan, tuli tyynempää, ja vihdoin, kauan, kauan
soudettuamme pääsimme rannalle, jossa saimme aikaa hengähtää.
Sitten soudimme tyynessä vedessä rantaa pitkin leiripaikallemme.
Tyytyväisinä kapusimme sinä iltana maalle. Miten sanomattoman
suloista oli rauhassa levätä matalassa luolassamme, niin märkiä kuin
olimmekin. Olimme nälkäiset kuin sudet ja valmistimme vankan
aterian mursunlihasta. Surumielin muistelimme näitä mursuja, jotka
nyt ajelehtivat myrskyssä, mutta iloitsimme siitä, ettemme itse olleet
niiden mukana.
En ollut kauan nukkunut, kun Johansen herätti minut ia ilmoitti,
että karhu oli lähettyvillä. Tuskin olin saanut silmäni auki, kun jo
kuulin oven takaa omituista, kumeaa mörinää. Hypähdin ylös,
tartuin pyssyyni ja menin ulos. Rannalta nousi karhu-emo kahden
suuren poikasen kanssa. Ne olivat juuri kulkeneet ovemme ohi. Tähtäsin
emoa mutta kiireessä ammuin harhaan. Karhu kyyristyi ja katsahti
taakseen. Kun se kääntyi minuun päin, niin laskin luodin sen rintaan.
Se päästi hirvittävän äänen ja sitten juoksivat kaikki kolme rantaan.
Siellä tupertui emä jäällä olevaan vesilammikkoon, mutta poikaset
jatkoivat matkaansa ja syöksyivät suoraan mereen, niin että vesi
ympärillä vaahtosi, ja alkoivat uida poispäin. Minä kiiruhdin emäkar-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>