Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krambambuli. Koiratarina, kirj. Marie von Ebner-Eschenbach
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
8
helemisesta eläimen kanssa ihmisten kanssa puhumisen.
Piirimetsästäjä myönsi itsekseen, että asiassa oli jota-
kin totta, mutta auttaa hän ei sitä -voinut. Mistäpä hän
puhelisi vaimonsa kanssa? Tapsia heillä ei ollut; leh-
mää he eivät saaneet pitää, ja kesy siipikarja ei huvita
metsästäjää elävänä ollenkaan eikä paljoa paistinakaan.
Viljelyksistä ja jahtijutuista ei hänen vaimonsataas mi-
tään välittänyt. Hopp keksi vihdoin keinon päästäkseen
tästä pälkähästä; sen sijaan, että olisi puhunut Kram-
bambulin kanssa, puhui hän Krambambulista, voitoista,
joita hän kaikkialla hänen kanssaan saavutti, kateu-
desta, jota hänen omistamisensa herätti, naurettavan
korkeista summista, joita hänelle koirasta tarjottiin ja
jotka hän halveksivasti hylkäsi.
Kaksi vuotta oli näin kulunut; silloin ilmestyi eräänä
päivänä kreivitär, hänen isäntänsä rouva, metsästäjän
taloon. Hän tiesi heti, mitä käynti tarkoitti, jakun tuo
kaunis, hyvä rouva alkoi: »Huomenna, rakas Hopp,
on kreivin syntymäpäivä . .
.», jatkoi, hän levollisena ja
myhäillen; »Ja silloin teidän kreivillinen armonne var-
maankin antaa herra kreiville lahjan ja olen vakuu-
tettu, että ei osoita millään niin suurta kunniaa hänelle
kuin Krambambulilla.» »Niin, niin, rakas Hopp.»
Kreivitär punastui mielihyvästä tämän ystävällisen koh-
telun johdosta ja puhui samalla kiitollisuudestaan ja
pyysi häntä ilmaisemaan hinnan, mikä koirasta oli suo-
ritettava. Vanha piirimetsästäjä-kettu nauroi, tekeytyi
hyvin nöyräksi ja selitti yhfäkkiä: Teidän kreivilli-
nen armonne! Jos koira jää linnaan, ei pure rikki jo-
kaista köyttä, ei revi jokaista kahletta, tahi jollei se sitä
voi tehdä, jollei se sitä koettaessaan itseään kurista, sil-
loin saavat teidän armonne sen ilmaiseksi •
silloin se
ei ole minulle minkään arvoinen.»
Koe suoritettiin; muttakutistumiseen asti ei toki tultu,
sillä kreivi menetti pikemmin mieltymyksensä itsepäiseen
eläimeen. Turhaan koetettiin sitä rakkaudella voittaa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
