Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krambambuli. Koiratarina, kirj. Marie von Ebner-Eschenbach
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
9
ankaruudella taivuttaa. Se puri jokaista lähentelijäänsä,
ei huolinut ruuasta ja paljonhan ei metsämiehen koi-
ralla muutoinkaan ole laihtumisen varaa surkastui val-
lan. Muutamien viikkojen perästä sai Hopp sanan, että
hän voisi noutaa hallinsa takaisin. Kun hänkiiruhti nou-
dattamaan saamaansa sanaa ja meni koiraa koppiin ta-
paamaan, silloinpa nousi jälleennäkemisenrajaton riemu.
Krambambuli päästi mielettömän ulvonnan, juoksi her-
raansa vastaan, kohotti etukäpälänsä tämän rinnalle ja
nuoli ilonkyyneleet, jotka juoksivat vanhuksen poskilla.
Tämän onnellisen päivän iltana vaelsivat he yh-
dessä ravintolaan. Metsästäjä pelasi turakkaa tohtorin
ja isännöitsijän kanssa; Krambambuli lepäsi nurkassa
herransa takana. Monta kertaa katsahti tämä taak-
seen siihen, ja koira, niin syvässä unessa kuin näyttikin
nukkuvan, alkoi silmänräpäyksessä hännällään koputtaa
lattia, ikäänkuin tahtoisi sanoa: »Valmis olen» Ja kun
Hopp, itsensä unohtaen, viritti aivan kuin voittokulun;
»No, kuinka voi Krambambuli?» kohosi koira arvok-
kaana ja kunnioitusta herättävänä ylös, ja hänen kirk-
kaat silmänsä vastasivat:
»Hyvin».
Samaan aikaan kierteli ei ainoastaankreivillisessä met-
sässä, vaan myöskin koko ympäristössä oikein uhka-
rohkea salametsästäjäseurue. Johtajan sanottiin olevan
oikean maankulkurin. »Keltaiseksi» kutsuivat häntä ha-
lonhakkaajat, jotka tapasivat hänet jossakin pahamai-
neisessa pesässä paloviinan ääressä, hänen vainoo-
jansa, jotka jo siellä täällä olivat olleet hänen jäljillään,
mutta eivät koskaan olleet voineet häntä saavuttaa, ja
vihdoin vakoojat, joita hänellä oli huonoimman roisto-
väen joukossa useita joka kylässä.
Hän oli julkein kulkuri, mikä siihen aikaan antoi
kunniallisille metsämiehille päänvaivaa, mutta hänen
täytyi varmaankin olla työhönsä perehtynyt, muu-
toin hän ei olisi voinut vainuta riistaa sellaisella tark-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
