Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Krambambuli. Koiratarina, kirj. Marie von Ebner-Eschenbach
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12
pistellyt lehmuksenkukkia. Ylimetsänhoitajan kaunis
takaaladattava oli poissa, ja sen sijalle oh asetettu vihe-
liäinen tuliluikku. Kun murhatun rinnasta löydettiin
myöhemmin luoti, joka oli hänen kuolemansa aiheut-
tanut, huomattiin sen sopivan juuri tähän tuliluikkuun,
joka oli asetettu ikäänkuin pilkan vuoksi ylimetsänhoi-
tajan hartioille. Hopp seisoi huomatessaan pahoinpidel-
lyn ruumiin liikkumatonna kauhistuksesta. Hän ei olisi
voinut nostaa sormeakaan ja hänen aivonsakin olivat
ikäänkuin halvaantuneet; hän vain tuijotti tuijottamis-
taan eikä aluksi ajatellut yhtään mitään, ja vasta het-
kisen kuluttua teki hän huomion, teki sanattoman ky-
symyksen; Mitä koira tekee?
Krambambuli nuuskii kuollutta miestä, juoksee kuin
mieletönhänen ympärillään, kuono alati maassa. Vinkai-
see sitten kerran, päästää kerran kimeän riemunhuudah-
duksen, ottaa pari hyppäystä, haukkuu, ja on aivan
kuin hänessä heräisi kauvan kuolleena ollut muisto . . .
»Tänne,» huutaa Hopp, »kas tänne!» Ja Krambam-
buli tottelee, mutta katselee herraansa korkeimmassa
kiihtymyksessä ja kuten metsästäjän on tapana sanoa
—• frihuu hänelle;. Pyydän sinua kaiken maailman ni-
messä, etkö nyt näe? Etkö haista mitään? ...
Oi ra-
kas herra, katso toki, haista toki! Oi herra, tule! Tule
tänne päin! ...»
Ja hän lykkii kuonollaan metsämiehen
polvea ja hiipii, usein ympärilleen katsellen, ikäänkuin
kysyisi: »seuraatko minua?» ruumiin luokse takaisin ja
alkaa kohottaa ja lykätä raskasta kivääriä ja tarttua
siihen kuonollaan, ikäänkuin selvässä tarkoituksessa
ruveta sitä kantamaan.
Kauhun väre kulkee läpi metsästäjän selkäpiin ja
hänessä alkaa herätä kaikellaisia ajatuksia. Muttakoska
tutkiminen ei ole hänen asiansa, eikä valaistuksen an-
taminen esivallalle kuulu myöskään hänen tehtäviinsä,
vaan pikemmin se, että jättää tekemänsä kauhistutta-
van löydön koskettamatta paikoilleen ja menee tiehensä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
