Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuppukorva. Jänistarina, kirj. Ernest Thompson Seton - III
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
37
nestä kelpo jänistä ja painoi hänen päähänsä sadat
suunnitelmat, juonet ja salapolut, jotka hänen oma ko-
kemuksensa ja hänen hyvä kasvatuksensa oh hänelle
opettanut, ja antoi Tupulle sivistyksen, jonka avulla
tämä miehen tavoin saattoi astua elämään.
Aivan vanhan apilapellon tahi viidakon luona saattoi
nähdä hänen istuvan arvokkaana ja huomata, miten
hän jäljitteli äitiään, milloin tämä puhdisti turpaansa,
tahi nykäsi pari olkea hänen suustaan ja nuoli huuliaan,
ollakseen varma, että hänkin sai samaa ruokaa kuin äiti.
Silloin hän oppi, miten korvia on jaloilla silitettävä, mi-
ten turkki on harjattava jakarvakimput sukista poistet-
tavat. Hän tiesi myöskin pian, että kastepisarat villien
ruusujen lehdillä ovat jäniksen ainoa kelvollinen juoma;
sillä vedessä, joka kerran koskettaa maata, täytyy aina
olla vahingollisia aineksia. Ne olivat metsätiedon,
kaikista tieteistä ensimäisen, esitutkimuksia.
Niin pian kuin Tuppukorva oli tullut kyllin suureksi,
mennäkseen ulos ilman seuraa, tutustutti hänen äi-
tinsä hänet »sähkötyksen» salaisuuteen. Jänikset an-
tavat tavallisesti toisilleen merkkejä, siten että ne
takajaloillaan koputtavat maaperää, ja kun kaiku maan
pinnalla, kuten tunnettu, kantaa hyvin hauvaksi, saat-
taa iskun, kun vain panee korvansa likelle maata,
kuulla vähintäin sadan metrin päähän. Jäniksillä taas
on erittäin hyvä kuulo, ja ne kykenevät kuulemaan jon-
kun heikäläisen koputuksen kahdensadan metrin pää-
hän, matkan, joka ulottuu Olifantin rämeikön toisesta
laidasta toiseen. Kertakoputus merkitsee »pidä varasi»
tahi »kangistu». Pitkällinen koputus merkitsee »tule».
Nopea koputus merkitsee »vaaraa» ja kolmenkertainen
hätäinen jyskytys merkitsee»juokse henkikultasi edestä!»
Eräänä kauniina aamuna, kun sininärliit riitelivät kes-
kenään oksilla -
varma merkki, ettei mitään vaaraa ol-
lut pelättävissä alkoi Tuppukorvan opinnoissa taas
uusi vaihe. Jänisemo antoi korviaan luimistamalla mer-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
