Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuppukorva. Jänistarina, kirj. Ernest Thompson Seton - VII - VIII
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
56
Tuppukorva tiesi, mitä tämä merkitsi, ja kylmä vä-
ristys karmi hänen selkäpiitään; pian oli kuitenkin kaikki
unohdettu, ja hän oli edelleenkin vanhan, rakkaan koti-
seudun ainoa, yksinvaltias isäntä.
VIII.
Vanhalla Olifantilla oli epäilemättä täysi oikeus polt-
taa kuivat risukasat, jotka itä- ja eteläpuolelta ympä-
röivät rämeikköä ja täten tehdä vapaaksi vanha piikki-
lanka-aitaus; mutta se oli yhtri kaikki kova isku Tuppu-
korvalle ja hänen äidilleen. Risukasat olivat pitkät ajat
olleet heidän varmoja asuinsijojaan ja linnoituksiaan ja
piikkilanka-aitaus heidän suojelusmuurinsa.
He olivat olleet jo kauvan rämeikön asukkaina ja tun-
sivat itsensä sen omistajiksi joka soppea ja kaukaisinta
nurkkaa myöten Olifantin talo ja tilus lukuunotet-
tuna niin että he suuttuneina olisivat sanoneet kiel-
tävän sanansa vieraan jäniksen ilmestymistä vastaan
sillekin alueelle, joka rajoittui viljelystaloon. Heidän
oikeusvaatimuksensa rämeikköön oli pitkän ja onnelli-
sen omistamisen luonnollinen seuraus ja aivan samalla
oikeudella kuin useimpien meidän maapiirimme kanso-
jen keskuudessa.
Kun lumi jo tammikuussa alkoi jonkun verran sulaa,
oli Olifant ryhtynyt kaatamaan metsän viimeisiä van-
huksia, jotka seisoivat lammikon ympärillä, ja oli siten
leikannut ja rajoittanut joka puolelta jänisten omistus-
oikeutta, mutta yhä edelleen pitivät he kiinni hitaasti
häviävästä alueestaan; sehän oli heidän kotipaikkansa,
eivätkä he olleet taipuvaisia matkustamaan vieraille
maille epävarmaa tulevaisuutta kohti. Heidän elämänsä
jokapäiväisine säikähdyksineen ja vaaroineen kulki sen-
tähden vanhaa, tuttua tapaansa; mutta yhä edelleen
olivat he nopsajalkaisia, vahvakeuhkoisia ja hilpeitä,
kuten ennenkin. Joksikin’ aikaa" saattoi heidät jonkin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
