Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuppukorva. Jänistarina, kirj. Ernest Thompson Seton - VIII
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
57
verran levottomaksi saukko, joka oli tullut virtaa myö-
ten ja näytti viihtyvän heidän hiljaisessa laaksossaan,
mutta pieni, varsin oikeutettu juoni oli saanut kutsu-
mattoman vieraan huomion pian kiintymään Olifantin
kanatarhaan. Tosin he eivät olleet aivan varmoja siitä,
oliko saukko asettunut sinne pysyväisesti asumaan, ja
jättivät senvuoksi joksikin aikaa maaloukkojen käy-
tännön; sillä nämä olivat liian vaarallisia satimia, ja he
pysyttelivät niissä ruusupensaissa jarisukasoissa, jotka
vielä olivat jäljellä.
Talven lumi oh kokonaan sulanut ja ilma oli päivän-
paisteinen ja lämmin. Emojänis tunsi hieman luuvalon
tapaista ja askaroitsi jossakin viidakossa etsiäkseen
lääkeyrttejä, samalla kun Tuppu paistatteli päivää eräällä
itäpuolisella rinteellä. Savu Olifantin vanhastaan tunne-
tusta savupiipustakohosi tarumaisissa muodoissa leviten
halki metsän ja nousi synkän ruskon tavoin kirkasta
taivasta kohti. Kullankellertävää päätyä vasten kie-
murtelivat villien ruusujen varret, jotka purppuran-
syvissä vivahduksissa tulipunaisina jakullan kaltaisina
kimaltelivat valossa. Talon takainen talli auringon
kultaamme kattoineen ja karjoineen kohosi kirkasta
taivasta vasten kuin Noakin arkki.
Äänet, joita tuuli toi sieltä ja vielä enemmän miel-
lyttävä tuoksu, joka savun kanssa leveni, antoi Tuppu-
korvalle tiedon siitä, että Olifantin karjaa ruokittiin
kaalinlehdillä. Vesi valahti hänen suuhunsa hänen aja-
tellessaan tätä jumalaista ateriaa, ja hän vilkuili kateel-
lisena sinne, kun tämä paljonpuhuva savu tuli hänen
nokkaansa; sillä kaali oli hänen lempiruokaansa. Mutta
hän oli juuri edellisenä yönä ollutkartanolla apiloita syö-
mässä, eikä mikään viisas jänis palaa kahtena yönä pe-
räkkäin samalle ruokapaikalle.
Senvuoksi teki hän viisaamman työnsä, mitä hän tehdä
voi: hän juoksi niin hauvaksi, että kaalin turmiollinen
tuoksu ei enää sinne tuntunut, ja valitsi itselleen ilta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
