Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - snedd ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sne
777
sni
ögon kierot silmät; se med s—a ögon
(fig.) katsoa karsain silmin; trampa
klackarna s—a polkea korot kallelleen,
linttaan; bordet står snett pöytä on
vinossa, kallellaan: han går med hatten
på s. hän kävelee hattu kallellaan; det
går på s. menee vinoon, kieroon; (fig.)
käy hullusti; vrida munnen på s.
vääntää suunsa vinoon, väärään; komma på
s. (i olag) joutua epäkuntoon; titta på
s. (åt sidan) katsoa syrjään, -bent a. p.
kiero-, kompurajalka2*; vääräsäärinen.
snedd: på s—en viistoon, -a I (sömm.)
viistota; s. med sax leikata viistoon;
s. Över en gata (gå snett) mennä viistoon
kadun poikki, -ning -en viistous2,
viistoaminen; viistoonkäy minen,
sned j fotad -at kierojaikainen, -fraktur
fkir.) viistotaittuma. -grepp (gymn.)
vino-, viisto-ote*, -gången -et -na (om
skor) kallelleen, linttaan poljettu2*,
-halsad -at kierokaulainen. -het -en
vinous3, viistous3; jfr sned. -löpare (snick.)
viisto taltta2*, -läge viistotila2. -munt a.
p kierosuinen, kierosuu, vääräsuu.
-rutig viistoruutuinen. -segel raa’aton4*
purje; siipipurje. -sinkning (snick.)
viistosinkkaus2. -sits (gymn.) vino-,
viistoistunta3*. -skuren -et -na viistoon,
viistoksi leikattu2*; viistetty2*,
-slits-ning (snick.) viistouurros. -snitt
(snick.) viistoleikkaus2. -språng
syrjä-hyppäys; (fig.) hairahdus2; göra s.
(fig.) hairahtua*, -steg (boktr.)
vino-loitto*. -stickning viistotikkaus2,
-ompelu2. -stöt vinopusku; (fäkt.) v i is
to-lyönti3*, -isku. -sågning viistosahaus2.
-vinkel vino-, viistokulma. -vinklig -t
vino-, viis tokul mainen. -vrida vääntää*
kieroksi; (fig.) saattaa3* väärälle
tolalle. -vriden -et -na kiero;
vinokiertei-nen. -ögd -ögt kierosilmä (inen); (-het
-en kierosilmäisyys3).
snegl|a I viiruilla, vilhua, vilkaista4;
katsoa syrjäsilmällä; på ngn viiruilla,
vilkaista, katsoa syrjäsilmällä jkh. -ing
-en -ar viiruilu2, vilkaisu2,
snett adv. vinoon, vinossa; viistoon,
viistossa; (lutande) kallellaan, -lleen; jfr
sned; stå, vara s. seisoa, olla vinossa,
viistossa, kallellansa; ställa s. asettaa
vinoon, viistoon, kallellensa; skriva s.
kirjoittaa vinoon, viistoon; han bor s.
emot oss hän asuu viistoon meitä
vastapäätä; jag gick s. över på andra sidan
menin viistoon toiselle puolelle; gå s.
på skor käydä kenkänsä kallelleen,
linttaan; se s. katsoa vinoon, kieroon, kar-
saasti; se s. på ngn (fig.) katsoa
karsaasti jkh.
snibb -en -ar (spets) suippu*, (udd å tyg
o. d.) nirkko*, nipukka3*, korvake*. -a
I tehdä suipoksi; leikata* nirkko(ja)
(jkh); nipukoittaa*. -ig -t -are (spetsig)
suippo*; (med flere snibbar) nirkkoinen,
nipukkainen. -krage nirkko-,
suippokau-lus2. -liv suippoliivi3. -mössa
suippo-lakki3*.
snickar I arbete puusepän-työ. -e -n-
puuseppä*, nikkari4, -gesäll puusepän
kisälli4*. -sälli8, -hantvärk
puusepänam-matti4*. -limpuusepän-liima2, -lära
puu-sepän-oppi3*.-lär ling puusepän-oppilas,
-mästare nikkarimestari4. - verkstad
puusepän-työhuone, -verstas, -verktyg pl.
puusepän-työkalut (-u).
snickeri -et -er puusepän-työ, puutyö;
(-affär) puusepän-liike*, -arbetare
puusepän työn-tekijä2. -arbete
puusepäntyö; (alster) puusepänteos2. -bolag
puu-seppäyhtiö2. -fabrik puusepän-tehdas*.
-rörelse puusepän liike*, -slöjd
veisto-työ, veisto,
snickrja I nikkaroida; tehdä
puusepäntyötä. -ing -en nikkaroinimen,
puusepän-työ.
s nicksnack -et lörpötvs2, (prat)
rupattelu2.
snid|a I (skära i trä) leikata * puuhun,
-are -n = puun-, puuhunleikkaaja4. -eri
-et -er puuhunleikkaus2; (ornament)
ko-ruleikkaus2. -verk puuleikkaelma,
-leikkaus2.
snigel -eln -lar etana3, -gång
etanankul-ku*. -hus etanankuori2, -koppa*,
-mossa (jungermannia) kokalmus2. -skal se
snigelhus.
snik|a o. -as II2 ahnehtia*, ah n as t el Ja
(efter ngt jtk). -en -et -nare ahne;
(vin-ningslysten) voitonhimoinen; 5. efter
penningar rahanahne, -himoinen; ( het
-en ahneus3; voitonhimo),
snillj -en -er nukkapunos2. -broderi
nuk-kapunos-ompelu2. -frans nukkaripsut
(-u). -schal nukkalankainen
kaulavaip-pa2*. -tofs nukkapunos-tupsu, -vipsu.
snilla I: s. undan, se undansnilla,
snille -t -n nero; (förmåga) kyky*; med
hans s. hänen nerollaan, kyvyllään; ett
vetenskapligt s. tieteellinen nero;
Snellman var ett stort s. Snellman oli suuri
nero; det var ett s. (iron.) kylläpä osasi,
-alster nerontuote*. -blick (fig.)
neron-silmä; nerokkuus3, -blixt neronleimaus2,
-bragd nero työ. -drag neronilmaus2,
-merkki3*, -dyrkan neron palvelus2, - flykt
neronlento*. -foster se snillealster, -gå-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
