- Project Runeberg -  Svenskt-finskt lexikon : ruotsalais-suomalainen sanakirja /
827

(1930) [MARC] Author: Knut Cannelin - Tema: Dictionaries
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - stura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

s te

827

sti

stura I (vara surmulen; se otid ui)
mököttää*, kyräellä.
s tur sk -t -are röyhkeä3; (högmodig)
kopea4, pövhkeä3. -as I rö y h keillä;
kopeilla. pöyhkeillä. -het -en röyhkeys3;
kopeus3, pöyhkeys3. -t adv. röyhkeästi;
ko peas t i, pö y h keäst i.
stuss -en -ar takapuoli2,
stut 1. -en -ar (ung oxe) mulli3,
mullikka3*.

stut 2. -en -ar (aga) tollo, löyly; ge s.
antaa tolloa, löylyä, -a l antaa2* tolloa
(jklle); löylyttää*,
stuteri :et -er hevossiittola4.
stutkalv -en -ar sonnivasikka3*.
stuv -en -ar kankaanpää, -palanen,
stuva 1. I (kok.) mullen taa*; s—d
abborre ahvenmuhennos2; s. upp
(förbättra) korjata,
stuv|a 2. I (sj.) latoa*; s. in latoa,
sälyttää*. sovitella* laivaan; s. om latoa
uudestaan, toisin; s. undan (gömma)
korjata pois. -are -n = (lastin)latoja4.
-ar|ion latomapalkka2*.
stuvbit -en -ar — stuv.
stuvning 1. -en -ar (kok.) muhennus2;

(det stuvade) muhennos2,
stuvning 2. -en (sj.) latelu2.
stybb -en o. stybbe -t sysi-, hiilimurska;

hiilitonni, -ig -t -are murskainen.
styckja I paloittaa*, paloitella*; (dela)
jakaa2*; (klyva) halkoa*; (stympa)
silpoa*; (avskilja delar av) lohkoa*;
(splittra) pilkkoa*; s. en slakt paloittaa
teuraseläin; 5. jord lohkoa maa; landet är
s—t maa on pilkottu, silvottu, -arbete
kappale työ. -e -t -n 1) kappale; (bit)
pala2, palanen; (del) osa; (omständighet,
punkt) kohta*; (väg-) matka2; (mynt)
raha2; hugga i s—n hakata kappaleiksi,
palasiksi; gå i s—n mennä, särkyä
kappaleiksi, palasiksi; ett stort s. lossnade
från krukan ruukusta lähti suuri pala,
palanen; s. för s. kappale kappaleelta,
pala palalta; ett s. åker, mur kappale,
osa peltoa, muuria; ett s. av gatan, vägen
kappale, osa katua, tietä; valda s—n ur
bibeln valittuja osia, kappaleita, kohtia
raamatusta; jag gick etts. av vägen minä
kävin kappaleen matkaa; ett långt s.
härifrån ison, hyvän matkan päässä
tästä; dit är blott ett litet s. sinne on
vain vähän matkaa; några s—n av hans
arbeten muutamat kappaleet, osat,
kohdat hänen teoksiansa; i alla s—n
kaikissa kohdissa, kohdin; joka kohdassa;
kaikin puolin; s—n på vers
runokappa-leet; spela ett s. soittaa joku
(soitto)-kappale; ett fempennis s. viidenpennin-

raha; fem s—n viisi kappaletta; de kosta
10 mark s—t ne maksavat 10 markkaa
kappale; arbeta per styck tehdä
kappale-työtä; hon är ett elakt s. (föraktlig
människa) hän on ilkeä ihminen, oikea ilkiö;
ett skönt s. (förakti.) aika värkki3*; 2)
(kanon) tykki3*,
styckejbruk tykki valimo2, -glugg
lykki-reikä*, -aukko*, -gods kappale-, seka-,
pikkutavara3, -krita palaliitu*. -krut
tykkiruuti3*. -kula ty kin luo li3*, -lön
kappalepalkka2*, -maksu, -mästare
lykki mestari4, -port tykkiaukko*,
-portti3*. -räkning kappalelasku, -luku*,
-skott tykinlaukaus2, -ampuma, -vikt
kappalepaino. -vis adv. kappaleittain;
(per stycke) kappaleelta; (stycke
fotstycke ) kappale kappaleelta, (ett stycke
i sänder) kappale erältään, kerrallaan:
betala s. maksaa kappaleelta; varan
säljes s. tavara myydään kappaleittain.
styckgjut|are -n — tykin valaja4, -eri -et
-er (bruk) tykkivalimo2; (gjutande)
tykin valanta3*,
styck|junkare tykki junkkari4, tykkimies,
-ning -en -ar paloitus2, paloittelu2; jako*;
(klyvning) halkominen, (avskiljande)
lohkominen; (stympning) silvonta3*;
jfr stycka, -tals adv. se styckevis. (här
och där) paikoittain; paikkapaikoin,
-verk parsinnainen; (kludd) töherrys2;
(halvfärdigt arbete) keskeneräinen työ.
stygg -t -are ilkeä»; (elak) häijy; (svår)
paha2; (ful) rum a; (vidrig) inhakka3*;
s. pojke ilkeä, häijy poika; s—i fel paha
vika; s—t väder paha sää, ilma. -a -an
-or iljetys2, ilkimys2, ilkiö2, häijyläinen.
-as II1: jag stygges därvid se iljettää,
inhoittaa minua; minä inhoan sitä. -else
-n -r iljetys2, kauhistus2; (avsky) inho;
a;t är mig en s. se on minulle inhoksi,
kauhistukseksi; se minua iljettää,
inhoittaa, kauhist(utt)aa; han var en s. för alla
hän oli kaikkein iljetys; förödelsens s.
hävityksen kauhistus; det är en s. för
Gud se on Jumalalle kauhistus, -er -n
ilkimys2, ilkiö2, iljetys2. -het -en ilkeys3,
häijyys3; (vidrighetf inhakkuus3,
iljettä-väisyvs3. -ing -en -ar se stygger. -t adv.
ilkeästi; häijy s ti; (vidrigt) inhottavasti,
iljettävästi.
stygn = styng.

stylit -en -er (kyrkoh.) pylväs-,
patsas-pyhimys2, rpyhä.

stylobat -en -er pylväänalusta3, -kanta2*,

-jalka2*, -jalusta3, stylobaatti3*.
stylt|a 1. -an-or puujalka2*, hitiä2. -a 2. I:
s. upp pönkittää*, -gångare
puuialoilla-kävijä2, puujalan-, hitiänkävijä2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 23:59:05 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/svfi1930/0835.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free