Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - S - släpphänt ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
släpphänt — smakförnimmelse
päästää alas; ^ på päästää (vettä
ammeeseen, sähkövirta johtimeen); ^ tili
päästää, laskea jhk; ^ upp päästää ylös;
(koul.) päästää luokalta; ~ upp en ballong
päästää ilmapallo ilmaan; ~ ut päästää
ulos; ^ ut aktier antaa (uusia) osakkeita;
^ ut i marknaden lähettää, päästää
markkinoille, ^ ut en klänning (en som)
väljentää hametta (päästää auki sauma).
släpphänt - -are löyhä-, höllä]kätinen; (kuv.)
leväperäinen, löyhä, -het löyhä-,
höllä|-kätisyys.
släp]|tåg hinausköysi; ta i ~ (kuv.) ottaa
mukaan (sa); vara i ngns, ha i ^ (kuv.)
olla mukana, joukon jatkona, -vagn (aut.,
rait.) perävaunu.
slät -t -are 1. sileä, tasainen, laakea. 2.
huono, vähäpätöinen, (sangen) mitätön;
lattea; spela (göra) en ~ figur olla aika
keskinkertainen (työssään, toimessaan);
esittää mitätöntä osaa, olla mitään
sanomaton; ~t kaffe pelkkä, paljas kahvi
(ilman leipää).
släta I tr silittää, silitellä, tasoittaa; tili
tasoittaa; ^ ut tasoittaa, silittää; ^ över
(kuv.) silitellä, kaunistella, (j.) painaa
villaisella.
slätborra|d -t sileäksi porattu; (tyk.)
sileä-putkinen.
släthet -en sileys, tasaisuus; vähäpätöisyys,
mitättömyys.
slät]|hyvel (puus.) tasoitus-, silo|höylä.
-hårig -t sileäkarvainen, -lopp (urh.) ks.
seur. -löpning (urh.) ratsastus, hiihto
tasaisella radalla; rata-, kenttäratsastus,
tasamaahiihto. -prick (mer.)
mustavalkoinen reimari (ilman latvatupsua). [–raka]-] {+-ra-
ka]+} d -t sileäksi ajeltu, -struk|en -et -nare
(kuv.) keskinkertainen; mitään
sanomaton.
1. slätt -en -er tasanko; lakeus; kenttä.
2. slätt (adv.) huonosti; stå sig ~ selviytyä
huonosti; olla pahassa pulassa, (j.)
kiikissä; rätt o. ~ muitta mutkitta, aivan
yksinkertaisesti.
slätt||bo -n -r tasanko-, ala|maan asukas,
-bygd, -land tasanko-, alanko|maa,
alamaa.
slätvar -en -ar (kai.) sileäkampela,
silo-kampela.
slö -tt -are (ase, terä) tylsä; (kuv.) typerä,
tylsä.
slöa I I. tr tylsyttää. II. itr tylsäillä,
vetelehtiä, laiskotella; ^ tili käydä
tarkkaamattomaksi, veltostua; nukahtaa,
torkahtaa.
slödd|er -ret roskaväki, roistoväki.
slöfock -en -ar vetelys, laiskuri, vetelehtijä.
slöhet -en velttous, vetelyys, tylsyys,
välinpitämättömyys.
slöj|a -an -or huntu; harso, (kuv.) verho;
brudens ~ morsiamen, morsius|huntü; dra
en r^j över ngt (kuv.) peitellä, salailla,
levittää verho jnk ylle; vaiti ollen
sivuuttaa.
slöjd -en -er (er.) veisto; käsiteollisuus,
käsityö.
slöjda I I. itr veistää, tehdä veistotyötä;
harjoittaa veistoa, käsityötä. IL tr
valmistaa käsityönä,
slojd||affär veistoteoskauppa; käsityöliike,
-lärare veistonopettaja. -undervisning
veiston-, käsityön|opetus.
1. slör -et - (kanalinnun.) heltta.
2. slör -en (mer.) laitamyötäinen.
slöra I itr (mer.) purjehtia laitamyötäistä;
^ undan laskettaa myötäistä,
slösa I tr, itr tuhlata; ^ med ngt käytellä
jtk tuhlaavasti; ^ ngt på ngn tuhlata
jllk jtk; bort tuhlata, panna menemään,
slösare -n - tuhla|aja, -ri.
slöseri -(e)t tuhlaus, haaskaus; ^ med
tid aj an I tuhlaus, -hukka.
1. smack -en -ar (mer.) smakki,
kaksimastoinen pyöreäperäinen (kalastaja-)alus.
2. smack: ett ~ hiven, hitunen; inte
begripa ett ~ olla ymmärtämättä,
käsittämättä vähintäkään, hitustakaan; inte göra
ett ~ olla tekemättä yhtään mitään, aivan
joutilaana.
8. smack -en -ar maiskutus, (hevoselle)
maiskautus; ~et maiskultus, -ttaminen.
smacka I itr maiskuttaa; ^ med tungan
maiskauttaa kieltään; ^ åt hästen
mais-kauttaa (kieltään) hevoselle,
smackning -en -ar maiskaus, (kielen)
maiskautus; ^ et maisku|tus, -ttaminen.
smak -en -er maku; makuaisti; sätta ~
på maten maustaa, höystää ruoka;
antaa ruokaan makua; känna ngt på ~en
tuntea jtk mausta; i min ~ minun
makuuni; allt efter tycke o. ~ aina kunkin
maun mukaan; falla ngn i ~en olla jnk
mieleen, saavuttaa jnk mieltymys; få
~ för (på) ngt mieltyä jhk; (j.) päästä
jnk makuun; ~en är olika makunsa
kullakin.
smaka I I. tr, itr maistaa, maistua; ^
lök maistua sipulilta; soppan ingenting
keitto, liemi ei ole minkäänmakuista, »ei
maistu hongalle eikä haavalle»; låta sig
väl r^j halukkaasti syödä, pistää
poskeensa; ^ på ngt maistaa jtk. II. (pain.
part.): ^ av maistaa jtk; ^ på: nu får du
~ på hur det känns nyt saat (itse)
maistaa (koettaa), miltä se tuntuu*
smak||bit makupala (m. kuv.). -domare
makutuomari, -fråga makuasia,
smakfull -t (kuv.) aistikas, -het aistikkuus,
smakförnimmelse makuaistimus,
580
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
