Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ammattiyhdistys - Ammekylpy ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
hallitus kannattaa osastojen tekemiä lakkoja
tavallisesti vain siinä tapauksessa, että ne on tehty
sen nimenomaisella suostumuksella. — Myöskin
eri maiden a:t pyrkivät tätä nykyä toistensa
yhteyteen: tästä ovat olleet seurauksena
kansainväliset ammattiyhdistyskongressit tai
ammattiyhdistystoimistot. Tällainen kansainvälinen
yhteenliittyminen esiintyy voimallisimpana
kirjaltajain, kaivostyöväen ja kuljetustoimen alalla
työskenteleväin keskuudessa.
Eri maissa ovat ammattiliitot suurimmaksi
osaksi yhtyneet keskusjärjestöiksi. Näiden
tehtävät ovat vaihtelevia. Saksassa Die
Generalkommission der Gewerkschaften
pääasiallisesti pitää huolen agitatsionista
ja kokoo tilastollisia tietoja. Ruotsissa
Landsorganisationen sitäpaitsi erityisissä
tapauksissa antaa apuansa työnsulkujen sattuessa,
palkkain alennusta yritettäessä ja
yhdistysoikeutta hätyytettäessä. Ameriikassa
keskusjärjestöllä vielä on erityinen tehtävä: siellä
American federation of labor
ratkaisee korkeimpana oikeusasteena siihen
liittyneitten ammattiliittojen välillä syntyneet riidat.
Useimmat näistä keskusjärjestöistä lähettävät
edustajia kansainvälisiin neuvottelukokouksiin
ja kannattavat kansainvälistä
sihteerinvirastoa, joka vuosittain laatii
kertomuksen a.-liikkeen asemasta eri maissa.
Oikeudellinen asema. Alussa ehkäisi
a.-liikkeen kehitystä yhteenliittoutumisia,
koalitsioneja vastaan suunnatut säädökset. Nämä
säädökset on kyllä sittemmin yleensä
lakkautettu, mutta useissa maissa vaikeuttavat a:ten
toimintaa kaikenlaiset yhdistys- ia
kokoontumisvapauden rajoitukset. Näin on laita esim.
Saksassa ja Itävallassa. Mitä a:ten
oikeuskelpoisuuteen (s. o. kykyyn hankkia itselleen
oikeuksia, ottaa niskoillensa velvollisuuksia ja
kantaa ja vastata oikeudessa) tulee, voivat ne
Saksassa, Sveitsissä, Belgiassa, Hollannissa ja
muutamissa Pohjois-Ameriikan valtioissa
rekisteröimisen kautta saavuttaa sen. Tällaisen
rekisteröimisen ehdot ovat kuitenkin yleensä sellaiset
että a:t eivät ole tätä keinoa hyväksensä
käyttäneet. Itävallassa ja Espanjansa on kaikilla
sallituilla yhdistyksillä oikeuskelpoisuus,
Ranskassa a:illä, mutta ei ammattiliitoilla.
Englannissa a:t saivat v. 1871-75 lakien kautta
oikeuden tulla rekisteröidyiksi. Tällainen
rekisteröiminen tuotti niille etupäässä oikeuden saattaa
virkamiehensä syytteeseen varojen
hävittämisestä ja petollisesta menettelystä viran hoidossa.
Skandinaavian maissa ja Suomessa ei valtion
puolelta ole pantu esteitä a:ten perustamiselle.
Niiden oikeuskelpoisuudesta ei näissä maissa ole
olemassa minkäänlaisia säädöksiä. A:ten
oikeuskelpoisuuskysmyksellä on mitä suurin merkitys
kollektiivisten sopimusten oikeudellista asemaa
järjesteltäessä.
[Herkner, „Työväenkysymys”; E. F.
Heckscher, „Teollisuus ja työväki”: Sombart,
„Dennoch!” „Aus Theorie und Geschichte der
gewerkschaftlichen Arbeiterbewegung”; v. d. Borght,
„Grundzüge der Sozialpolitik”; Webb,
„Englannin ammattiyhdistysliikkeen historia”;
Brentano, „Die Arbeitergilden der Gegenwart”:
Brentano, Kulemann, Herkner, Mahaim, Sartorius
v. Waltershausen, artikkeli „Gewerkvereine”, |
Handwörterbuch d. Staatswissenschaften;
Biermer, artikkeli „Gewerkvereine”, Wörterbuch d.
Volkswirtschaft; Legien, „Internationaler
Bericht über die Gewerkschaftsbewegung 1906”.
G. Bagge, „De svenska fackföreningarnes och
fackförbundens organisation”; af Ursin,
„Työväenkysvmys Suomessa”; Tvöväenkalenteri
1908.] J. F.
Ammekylpy ks. Kylvyt.
Ammetri, sama kuin ampère-metri (ks. t.).
Ammianus Marcellinus [-ā’- -ī’-] (n.
330-400), room. historioitsija, syntyi Antiokiassa ja
palveli sittemmin sotajoukossa keisari
Julianuksen aikana. Hän kirjoitti Roomassa latinaksi
31:ssä kirjassa jatkon Tacituksen historiaan
nimellä „Res gestæ”, kuvaten Rooman
valtakunnan vaiheita vv. 96-378. Siitä on kuitenkin
ainoastaan osa, loppupuoli, meidän päiviimme
säilynyt. A. M. esittää tapauksia ilman suurem
paa kirjallista taitoa, mutta yleensä
puolueettomasti ja selvästi, ja kun muuten on puute
samanaikuisista esityksistä keisariajan loppu- ja
kansainvaelluksen alkuajoilta, on A. M:n teos
tärkeä lähde niiden tuntemiseksi. K. G.
Ammobium alatum [-ō’- -lā’-], Compositæ-
heimoon kuuluva puutarhakasvi, johon pitkin
kesää puhkeaa valkoisia kukkamykeröitä.
Laitakukat kuivia, paperimaisia, pysyviä, jonka
vuoksi näitä mykeröitä yleiseen käytetään n. k
eternelleinä (ks. t.). Kotoisin Austraaliasta.
Ammocœtes ks. Nahkiainen.
Ammodytes [-ȳ’-] ks. Tuulenkala.
 |
| Ammon. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
