Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työväensuojelusnäyttely ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
69
Työväensuojelusnäyttely—Työväenvakuutus
70
kehitykselleen haitallinen. Lasta älköön
pidettäkö työssä ennen klo 7 a. p. tai jälkeen
klo 7 i. p., eikä nuorta henkilöä ennen klo 6 a. p.
tai jälkeen klo 7 i. p. Lasta älköön pidettäkö
työssä enempää kuin 6 tuntia eikä nuorta
henkilöä kauemmin kuin 8 tuntia vuorokaudessa.
18 v. täyttänyttä työntekijää älköön pidettäkö
työssä yön aikana eli klo 7:stä i. p. klo 6:een a. p.
paitsi milloin työ on järjestetty joko kahteen
enintään 8 tunnin vuoroon, jolloin työ saa
jatkua klo 11 :een i. p., taikka kolmeen enintään
8 tunnin vuoroon, jotka säännöllisesti vaihtuvat
ja joka viikko muuttuvat. Työntekijää ei saa
säännöllisesti pitää työssä enempää kuin yhteensä
120 tuntia kahdessa viikossa eikä 10 tuntia
kauemmin vuorokaudessa. Tämän työajan lisäksi
saa sattuneesta syystä pitää 18 v. täyttänyttä
työntekijää hänen suostumuksellaan työssä
enintään 10 tuntia viikossa, kuitenkaan ei enempää
kuin 120 tuntia vuodessa. Ylityöstä ja hätätyöstä
on maksettava vähintään 50 % :11a korotettu
palkka. Työntekijälle on työaikana annettava
lepohetki. Sunnuntainajaksi on työntekijälle
annettava vähintään 30 tuntia kestävä
yhtäjaksoinen vapaus työstä. Jollei tämä kuitenkaan ole
mahdollista, annettakoon vastaava vapaus muuna
viikon aikana. Työstä, joka suoritetaan
sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä, on
maksettava vähintään kaksinkertainen palkka. Naista,
joka on synnyttänyt lapsen, älköön pidettäkö työssä
neljänä ensimäisenä viikkona synnytyksen
jälkeen. Alaikäisistä on ammatinharjoittajan
pidettävä luetteloa. Senaatin on määrättävä, mitkä
ammatit tai ammatinhaarat ovat luettavat erittäin
vaarallisiin, ja niistä annettava erityisiä työväen
suojelemiseksi tarpeellisia ohjeita. Asetuksen
noudattamista valvovat ammattientarkastajat, joista
säädetään asetuksessa ammattientarkastuksesta. —
Leipomoissa tehtyä työtä koskeva
laki määrää, että leipomossa, missä tavaraa
valmistetaan myytäväksi, tehtäköön työtä ainoastaan
arkipäivänä eikä muuna vuorokauden aikana
kuin klo 6:sta a. p. klo 9:ään i. p., kuitenkin
niin että työ sunnuntai- ja pyhäpäivän aattona
on lopetettava klo 6 i. p. Erinäisten
asianhaarain vaatiessa on maistraatilla tai
kunnallislautakunnalla oikeus sallia työn tekoa enintään
kymmenenä arkipäivän edellisenä yönä vuodessa.
Työaika on rajoitettu 48 tuntiin viikossa ja 10
tuntiin vuorokaudessa. Ylityötä sallitaan enintään
100 tuntia vuodessa ja 10 tuntia viikossa.
Ylityöstä on maksettava 50%:n korotus.
Työntekijä ei ole velvollinen ilman erityistä
sopi-lmrsta suorittamaan yö- tai ylityötä. Palkka on
maksettava rahassa eikä asunnon tai muiden
etujen muodossa. Laki koskee myöskin leipurin- ia
sokerileipurintointa, jota harjoitetaan hotellissa,
ravintolassa tai konditoriassa, mutta ei sellaista’
liikettä, joka ei ole elinkeinolaissa säädetyn
ilmoitusvelvollisuuden alainen. —
Leipurin-ammatin järjestysohjeet sisältävät
muun muassa, että leipuri- ja konditorialiikettä,
johonka leipomojen työtä koskeva laki on
sovellutettava, saa harjoittaa ainoastaan sellaisessa
huoneustossa, jonka terveydenhoito- tai
kunnallislautakunta on hyväksynyt. Muuten niissä on
määräyksiä leipomoissa noudatettavasta
puhtaudesta ja järjestyksestä. —
Ammatintarkas-tus. Ensimäisiä työväensuojeluslakeja toimeen-
pantaessa näyttäytyi pian, että niitä ei
noudatettu, ellei niitä ollut valvomassa erityinen tätä
varten asetettu viranomainen. Tästä aiheutui
ammatintarkastuksen järjestäminen. Se
saatettiin voimaan Isossa-Britanniassa 1833, Tanskassa
1873, Ranskassa 1874, Sveitsissä 1877 (jo
aikaisemmin eräissä kanttoneissal, Saksan
valtakunnassa 1878 (Preussissa 1853 ja Saksissa 1872).
Venäjällä 1882, Itävallassa 1883, Lieclitensteinissä
1886, Belgiassa 1889, Alamaissa 1889, Suomessa
1889, lluotsissa 1889, Norjassa 1892, Portugalissa
1893, Unkarissa 1893, Luxemburgissa 1902,
Bu!-gaariassa 1905, Italiassa 1906, Romaaniassa 1900,
Espanjassa 1907, Bosniassa ja Herzegovinassa
1907, Serbiassa 1910. Ammatintarkastusta ei ole
olemassa Euroopan maista Monacossa, San
Mari-nossa, Kreikassa, Montenegrossa ja Turkissa.
[Zwiedineck-Siiclenhorst. „Arbeiterschutz und
Arbeiterversicherung"; Ilerkner,
„Työväenkysy-mys"; Snellman, ,,Den industriella utvecklingen
och industrins arbetare"; ,,Bulletin des
inter-nationalen Arbeitsamtes"; Kaipeles, „Die
eng-lisehen Fabrikgesetze".] G. R. S.
Työväensuojelusnäyttely on näyttely, jonka
tarkoituksena on tutustuttaa sekä
ammattimiehiä — teknikkoja ja ammattityöläisiä — että
suurta yleisöä sekä puhtaan konetekniikair ett ii
suojelustekniikan alalla tehtyihin keksintöihin ja
parannuksiin. Työkoneet, jotka aina edustavat
alallaan uusinta ja parasta, voidaan panna
käymään, jolloin teknillisiä laitteita ja tarpeellisia
suojelustoimenpiteitä asianmukaisesti selitetään
näyttelyssä kävijöille. Erityistä huomiota
omistetaan tällaisissa näyttelyissä
ammattiterveyden-hoidolle, ammattitautien synnylle ja seurauksille
sekä niille erilaisille suojelustoimenpiteille, joilla
koetetaan ehkäistä teollisuustyön aiheuttamaa
sairautta ja ennenaikaista kuolemaa. — T:jä on
järjestetty useihin Euroopan sivistyskeskuksiin.
Myöskin Helsingissä on pysyväinen
työväensuojelus- ja menestysnäyttely, joka v:sta 1911
sijaitsee Btilevardinkadun ll:nnessä olevassa
huoneistossa. Tämä näyttely, joka on järjestetty
valtion kustannuksella, on perustettu’ naispuolisen
ammatintarkastajan Vera Hjeltin aloitteesta, joka
myöskin on (1917) sen johtajana. Näyttely
jakaantuu viiteen pääosastoon, joista I os.
sisältää erilaisia koneita ynnä niihin sovitettuja
suo-jeluslaitteita; II os. käsittää ammatti-
jasosiaali-hygieniaa koskevia esineitä; III os. esineitä,
jotka tarkoittavat työläisten persoonallisia
varusteita ja suojelusta; IV os. valaisee
työväen-menestyksen eri puolia ja V os. sisältää
ammatti-kirjallisuuskirjaston. J. M-S.
Työväentalot ks. Kansantalo t.
Työväenvakuutus 1. sosiaalivakuu
t u s, laajemmassa merkityksessä jokainen
järjestelmä, jonka avulla työntekijälle, hänen
omaisilleen ja jälkeläisilleen turvataan joko
yksinomaan tahi osaksi hänen omiin maksuihinsa
perustuva oikeus rahassa tahi luonnossa
suoritettavaan avustukseen, joka on annettava
erityisissä, hänen taloudellista asemaansa
vaikeuttavissa, edeltäkäsin sovituissa tapauksissa.
Työntekijöiksi ei silloin lueta ainoastaan n. s.
palkkatyöväkeä vaan nekin henkilöt, jotka tulonsa ja
yhteiskunnallisen asemansa puolesta ovat
palkkatyöläisten tasalla. Siis sosiaalivakuutuksen alaan
ei kuulu huoltotoimenpide, johon avunsaajalla ei
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
