Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uskontorikokset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
293
Uskontorikokset—Ussing
294
laisten uskontojen edustajain keskustelukokous.
Ensimäinen tällainen kongressi pidettiin
Chicagossa 1893. Sen jatkoa oli tavallaan n. s.
uskon-nontieteellinen kongressi Tukholmassa 1897.
Senjälkeen on etupäässä ameriikkalaisten
unitaa-rien (ks. t.) aloitteesta pidetty useita
uskonnollista edistystä tarkoittavia kongresseja
Lontoossa 1901, Genevessä 1903, Amsterdamissa 1905,
Bostonissa 1907 ja Berliinissä 1910. Näihin on
myöskin ei-kristillisten uskontojen edustajia
ottanut osaa. E. K-a.
Uskontorikokset. Aikaisemmin ja meillä vielä
1734 v:n laissa pyrittiin mitä ankarimmilla
rangaistuksilla suojelemaan Jumalaa
persoonallisilta loukkauksilta ja u:na rangaistiin m. m.
sellaisia tekoja kuin noituutta, taikauskoa ja
kiroilemista ja toiselta puolen koetettiin varjella
oikeaa uskoa harhaopeilta. Nykyään sitävastoin
käsitetään u:lla tekoja, jotka loukkaavat toisten
uskonnollisia tunteita tai uskonnollista vapautta.
Näitä rikoksia käsitellään meillä rikoslain
10:nnessä luvussa. Uskonnollisten tunteiden
suojelemista silmällä pitäen rangaistaan sitä, joka
julkisesti pilkkaa Jumalaa, kuritushuoneella
korkeintaan neljäksi vuodeksi, vankeudella tai
>akolla (1 §) ja sitä, joka julkisesti tekee
pilkkaa Jumalan pyhästä sanasta tahi jonkun
Suomessa tunnustetun, luvallisen tai suvaitun
usko-kunnan opista, sakramenteista tai kirkollisista
tavoista, vankeudella korkeintaan kuudeksi
kuukaudeksi tai enintään kahdensadan markan
sakolla (2 §). Uskonnollisen vapauden
loukkaamisesta taas rangaistaan enintään kahden
vuoden vankeudella tai sakolla sitä, joka
väkivallalla tai väkivaltaa uhaten tahallaan estää
Suomessa tunnustetun, luvallisen tai suvaitun
usko-kunnan pitämästä jumalanpalvelusta tahi muuta
kirkollista toimitusta tai uskonnonharjoitusta,
meluamalla tai muulla tavoin pahennusta aikaan
saattamalla tahallisesti häiritsee sellaista
toimitusta taikka samalla tavoin estää tai häiritsee
hartaudenharjoitusta yksityisessä kokouksessa
(3 ja 4 §). Samaa näkökohtaa silmällä pitäen
säädetään mainitussa luvussa rangaistus myöskin
toisen henkilön luvattomasta käännyttämisestä
uskonopista toiseen (5 §) ja talonväen
estämisestä käymästä jumalanpalveluksessa (6 §). Sen
ohessa rikoslain 43 :s luku sisältää erinäisiä
säännöksiä kirkollista järjestystä koskevain
määräysten rikkomisesta. K. K-a.
Uskontotiede, tutkimus, jonka esineenä on
uskonnon olemus ja eri muo.lot. Jumaluusopista
u. eroaa siinä, että edellinen tarkastaa
uskonnollisia ilmiöitä kirkon kannalta ja edellyttäen
erikoisen jumalallisen ilmestyksen, jotavastoin u.
suorittaa tutkimuksensa ainoastaan vertailemalla
eri uskontoja keskenään, ja edellyttämättä
erikoista ilmestystä. [Max Miiller, „Einleitung in
die vergleiehende Religionswissensehaft" (1873).]
E. K-a.
Uskontunnustus, jonkun kirkkokunnan
virallisesti hyväksytty tunnustus. N. s. oikumeenisia
1. yleisiä kristillisen kirkon u:ia on kolme:
apostolinen u. (ks. t.), n i k e a-k o n s t a
n-tinopolilainen tunnustus ja A t h
a-nasi uksen tunnustus (ks. t.).
Luterilaisen kirkon päätunnustus on Augsburgin
tunnustus (ks. t.). vrt. lisäksi Confes-sio.
E. K-a.
"CJskonvapaus ks. Uskonnonvapaus.
Uskottu mies. 1. Henkilö, joka on määrätty
holhoojan asemasta tilapäisesti hoitamaan toisen
henkilön asioita tahi jotakin määrättyä asiaa,
ks. Holhous. — 2. Konkurssihallinnon jäsen,
ks. Konkurssi.
Usma ks. Usmankoski.
Usmana 1. U s m a n a 1 a, kylä
Vienan-Karjalassa, Voijärven kunnassa, Usmankoskeu
alapuolella, Kemijoen varrella, n. 17 km joen suusta
ylöspäin, lähes 100 taloa, n. 550 asukasta,
Vienan-Karjalan itäisin puhtaasti karjalainen
kylä. L. II-non.
Usmankoski 1. U s m a, koski Vienan-Kar jalan
Kemijoessa (ks. Kemijoki 2), n. 18 km
ylöspäin joen suusta. U. on Imatran, Kiiman
ja Sunujoen valtakoskien rinnalla koko pohjolan
komeimpia ja voimakkaimpia koskia. Pituus
n. 1/2 km, putouskorkeus n. 15 m,
hevosvoima-määrä n. 120,000. Tunnettu jylhästä
luonnonkauneudestaan ja tuottavasta lohenpyynnistään.
— U:n alapuolella sijaitsee Usmanan kylä.
L. H-nen.
Usnea ks. Naava.
Uspallata (myös Cumbre, esp. = huippu), sola
Etelä-Ameriikan Kordillieereissa, Argentiinan ja
Chilen välissä, 3,960 m yi. merenp. Sen -kautta
kulkee rautatie 5 km pitkässä tunnelissa (3,140 m
yi. merenp.) Kordillieerien poikki.
Uspenskij /-e’-/, Gleb Ivanovits
(1840-1902), ven. kirjailija, oli pikkuvirkamiehen
poika Tulasta ja opiskeli jonkun aikaa Pietarin
ja Moskovan yliopistoissa. Huomatuksi
kirjailijaksi hän tuli 1866, jolloin hän julkaisi
juonne-kuvauksia Rasterjaiu kadulta", harmaan ja
lohduttoman esityksen työväestön elämiistä. ,,Häviö"
v:lta 1871 kuvaa sitä taloudellista rappiotilaa,
johon muutamilla seuduilla venäläiset talonpojat
joutuivat maaorjuuden lakkautuksen jälkeen.
Talonpojan ja työväen ihannoiminen, mutta
samalla syvä pettymys todellisuudesta on
läpikäyvänä piirteenä hänen teoksissaan 1870-luvulta.
Tällöin hän kävi myöskin Länsi-Euroopassa,
m. m. Ranskassa aivan kommuunikapinan
kukistuttua. V. 1876 U. taisteli jonkun aikaa
Serbiassa yhdessä muiden venäläisten vapaaehtoisten
kanssa. Hänen käsityksensä Venäjän talonpojasta
kävi yhä pessimistisemmäksi, mutta 1882
teoksessa ,,Maaemon valta" ilmenee jo toivo. Maa ja
työ sen hyväksi turvaa talonpojan ei yksistään
taloudellisessa, vaan myöskin siveellisessä
suhteessa. Hän puoltaa ehdottomasti mir-laitosta
ja näkee ikivanhassa maan yhteisomistuksessa
kansan siveellisen voiman juuren. U:n teokset
ovat taiteellisessa suhteessa usein vaillinaiset
ja epävalmiit ja ovat pikemmin jonkinlaisia
psykologis-kansatieteellisiä kirjoitelmia, mutta ne
ovat tehdyt tavattomalla herkkyydellä, syvällä
vakaumuksella ja asiantuntemuksella sekä
kirjoitetut mukaansatempaavasti. Venäläisen 1870-luvun
,,narodnitsestvon" eli kansaan lähestymisen
liikkeessä niillä 011 ollut suuri merkitys. U:n
kirjallinen toiminta loppui 1893, jolloin hänen
järkensä pimeni. .1. J. M.
Ussing. 1. Johan Louis U. (1820-1905),
tansk. filologi, ylimääräinen klassillisin
filologian ja arkeologian professori Kööpenhaminan
yliopistossa 1849, vakinainen professori 1850,
erosi 1895. Tutki useilla matkoilla muinaiskreik.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
