Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uskontorikokset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
295
Ussuri—Utah
296
sivistyksen jäännöksiä; tärkeä öii varsinkin
hänen 1846 tekemänsä tutkimusmatka
Pohjois-Kreikassa ja Thessaliassa. Tällä matkalla
löytämänsä piirtokirjoitukset hän julkaisi teoksessa
„Inscriptiones grsecse ineditse" (1847) ; muita
saman matkan tuloksia hän esitti teoksessa
„Griechische Reisen und Studien" (1857). U:n
muita teoksia mainittakoon ,,Erziehung und
Jugendunterricht bei den Grieelien und Römern"
(1870, 2:nen pain. 1885), laajalla tieteellisellä
kommentaarilla varustettu Plautuksen
huvinäytelmäin julkaisu ,,T. Maceii Plauti comoedise"
(1875-86, 5 osaa), „Graesk og romersk Metrik"
(1893), ,,Pergamos, dens historie og
monumen-ter" (1897). U. oli myöskin osallisena Madvigin
tärkeässä julkaisussa ,,T. Livii historiarum
roma-narum libri qui supersunt" (1 painos 1861-64).
tJ. L. Ussing, ,,Af mit Levned" (1906).]
2. Niels Viggo U. (1864-1911), tansk.
mineralogi ja petrologi, tuli 1895 mineralogian
professoriksi Kööpenhaminaan. U. on tehnyt
useita tutkimusmatkoja Grönlantiin, *>Hn
sai enimmät aineksensa vuorilajitutkimuksnnsa.
Hänen tärkeimpiä teoksiaan ovat:
,,Alkalifeld-spaterne i de sydgronlandske Nefelinsyeniter og
beglscgtede Bjasrgarter" (1893),
„Mikroskopisk-petrografiske Unclersogelser af grenlandske
Nefelinsyeniter og besloegtede Bj®rgarter" (1894) ;
,,On the Igneous rocks from the country around
Julianehaab in Greenland" (1913) sekä oppikirjat
,,Danmarks Geologi" (1899) ja ,,Kortfatted
Laere-bog i den almindelige Geologi" (1901). P. E.
Ussuri /-ii’-]. 1. Joki Itä-Aasiassa, Amurin
lisäjoki oik., syntyy kahdesta, Daubihe (alkaa
Vladivostokin koillispuolella) ja Ulahe
(Sandogu-Ulahe) nimisestä, Rannikkovuoriston
länsirinteiltä lähellä merta alkavasta latvajoesta,
virtaa pohjoista pääsuuntaa, aluksi
Rannikkomaakunnassa, sitten sen ja Mantsurian rajalla,
laskee Habarovskin luona Amuriin; n. 900 km
(T)aubihen latvoilta alkaen). Kuljettava 750 km.
Jäässä marraskin alusta huhtik:n alkupuolelle.
Kalarikas. Rantamaat ylä- ja alajuoksulla alavia.
Asutusta U:n laaksossa vaikeuttavat ajoittaiset
tulvat, jolloin vesi voi nousta 12 m keskitason
yläpuolelle. Pääelinkeinona U:n varsilla on
karjanhoito. — Tärkein lisäjoki Hanka-järvestä
lähtevä, Mantsurian ja Rannikkomaakunnan
rajalla juokseva Sungatsa. — 2. Alue (ven.
Ussu-rijskij kraj) Itä-Siperiassa, Japanin-meren,
U.-joen, sen lisäjoen Sungatsan ja Hanka-järven
välissä, kuuluu hallinnollisesti
Rannikkomaakuntaan (ks. t.). Venäläiset miehittivät U:n Aigunin
sopimuksen perusteella 1858. E. E. K.
Ustilaginese ks. N o k i s i e n e t.
Ustilago ks. N o k i s i e n e t.
XJstjsysoljsk [-o’-], piirikunnankaupunki
Poh-jois-Venäjällä, Vologdan kuvernementin
koillisosassa, syrjäänien alueella (,,Syrjäänien
pääkaupunki"), Sysolan korkealla vas. rannalla, 3 km
päässä Sysolan Vytsegdaan laskusta; 5,393 as.
(1911). — Puolenkymmentä kirkkoa.
Hengellinen naisopisto, naisalalukio. Pääelinkeinona
maatalous.— U:n perustamisvuosi on tuntematon.
V :sta 1608 sen paikalla oli syrjääniläinen
kauppala (ven. Sysoljskoe).
Ustjug Velikij ]-u’g -li’-] (myös Vclikij
Vstjug), piirikunnankaupunki Pohjois-Venäjällä,
Vologdan kuvernementissa, Vologdan kaupungista
koilliseen, Suhonan Vftä. fäiiiiälia 5 km
yläpuolella Jugin laskua Suhonaan; 18,707 as. (1911).
— Kolmisenkymmentä kirkkoa, kaksi luostaria.
Muutamia kouluja ja sairaaloita. Harjoitetaan
käsiteollisuutta (hopeateoksia, puulippaita),
kauppaa (kahdet markkinat; Vologdan kaupungin
rr.arkkinain jälkeen kuvernementin tärkeimmät)
ja jokiliikennettä sekä maataloutta. — U. V.
perustettiin f212; sen ven. asukkaat siirtyivät
sinne eräästä vanhemmasta, Suhonan ja Jugin
yhtymäkohdassa olevasta,_ G 1 e d e n j nimisestä
ven. siirtolasta, jonka perustamisvuotta ei
tunneta.
Ustrjalov /-«’-/> Nikolaj (1805-71), ven.
historiankirjoittaja, Pietarin yliopiston professori ja
tiedeakatemian jäsen. On m. m. julkaissut
asiakirjoja Vale-Dimitrijen ajan (1605-13)
valaisemiseksi, Venäjän historian (5 osassa) ja
päättämättä jääneen laajan „Pietari Suuren historian"
(6 os., 1858-63). ’ K. O.
Usturt (ven. Ustjurt), myös U s t-U r t,
vaakasuorista mioseenikerroksista syntynyt
aroluon-toineu ylätasankoalue Venäjän Keski-Aasiassa,
Takakaspian maakunnan luoteisosassa,
Araljärven ja Kaspian meren välissä, n. 150,000 km2,
n. 200 m yi. merenp. U., j"onka reuna varsinkin
etelässä ja kaakossa on hyvin jyrkkä, on hyvin
tasainen, lukuunottamatta Mangyslakin
niemimaalla ja Karabugasin-lahden eteläpuolella
olevia selänteitä sekä Sarykamysin painannetta
(15 m Kaspian-meren pinnan alapuolella). —
Asukkaina on vähän paimentelevia kirgiisejä.
Usura /usu’-] (lat., = käyttö), korko, tuotto.
Usurpatsioni (lat. iisurpä’tio), vallan,
erittäinkin julkisen vallan tai toimivallan anastus.
— Usurpaattori, vallananastaja.
Usus /u-] (lat.), käyttö, lakit.,
käyttöoikeus, oli roomal. oikeudessa
personaaliservi-tuutti, joka tuotti elinkautisen oikeuden
käyttää toisen esinettä ja hyväksensä nauttia siitä
lähtevät tuotteet, mikäli ne tarvittiin oikeutetun
(usuaarin) omiin tarpeisiin, ks. Rasite.
Ususfructus /£- ] (lat.), nautint o-o ikeus,
oli roomal. oikeudessa personaaliservituutti, joka
sisälsi korkeintaan elinkautisen oikeuden toisen
esineen nauttimiseen ja siitä lähtevien
tuotteiden hyväkseen käyttämiseen, ks. Rasite.
Usuuri ks. Usura.
Usva ks. S u m u.
Usvatähti, nebuloosa. ks. Tähtitaivas ja
Tähtisumut.
U. T., lyh., = Uusi testamentti.
Ut, »ii/s., ks. D o.
Utah fjiitaj (nimi johtuu utah- 1. ute-intiaa-
neisla), valtio Yhdysvaltain länsiosassa (n. s.
vuoristovaltioita), Kordillieereissa.
Suuren-Suola-järven ja Colorado-joen yläjuoksun ympärillä;
220,115 km2, 373,351 as. (1910; 1915 arv.
424.300 as.), 2 km2:llä (Yhdysvaltain harvimmin
asuttuja valtioita). — U. on säännöllisen,
suorakulmaisen suunnikkaan muotoinen,
lukuunottamatta koilliskulmaa, josta Wyomingille kuuluu
suorakaiteen muotoinen osa.
Pinnanmuodostukseltaan U. jakaantuu kahteen pääosaan, joiden
välisenä rajana on pohjoisesta etelään kulkeva
Wahsatch-vuoristo (Nebo 3,655 m yi. merenp.).
Se on oikeastaan U:n itäpuolen täyttäväin,
Canonien halkomain korkeiden (2,700-3,300 m yi.
merenp.) ylätasankojen (joiden yläpuolelle vielä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
