Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Utah-järvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
297
Utah-järvi—Utajärvi
298
kohoaa useita vuorijonoja, kuten Mount
Emmon-sissa 4,175 m saavuttava Uintah-vuoristo) jyrkkä
reuna n. 1,500-1,800 m yi. merenp. olevaa, U:n
länsipuoliskon täyttävää Great Basiniä (ks. t.)
vastaan. Ilmasto on hyvin terveellinen, jyrkästi
mantereinen (Salt Lake City’ssä v:n keskilämpö
on + 10,7° C, tammikin —2,s° C, heinäk:n
-f- 24,4° C) vaihdellen lämpömääriltään
luonnollisesti huomattavasti korkeusasteiden mukaan;
sademäärä on erittäin alhainen, keskimäärin
n. 270 mm (josta vain pieni osa tulee kesällä),
Salt Lake City’ssä 400 mm (kesällä 50 mm),
St Georgessa, valtion lounaiskulmassa 168 mm
ja idän ylätasankojen korkeimmissa osissa
n. 750 mm. Kasvillisuus on suurimmassa osassa
U:ia maruna-, yucca-, kaktus- y. m. s. aroa,
paikoitellen täydellistä erämaata; vuorten
rinteillä ja ylätasankojen korkeimmissa osissa
kasvaa metsää (n. 12% koko U:n alasta), mutta
vain Uintah-vuoristossa on metsä- taloudellisesti
arvokasta (yellouo pine). Itäpuoliskon
runsaampi-sateisten seutujen vedet joutuvat joko
Coloradojokeen ja sen lisäjokiin, tai murtautuvat
Wahsateh-vuoriston länsipuolelle, laskien Great
Basinin laskujoettomiin järviin
(Suuri-Suola-järvi, Utah-järvi, Sevier-järvi y. m.) tai häviten
sen hiekkaan. Alkuperäinen eläimistö (karhut,
kojotit, antiloopit y. m.) on vielä paikoitellen
säilynyt. — Asukkaista (1850: 11,380; 1870: 86,786;
1890: 207,905; 1900: 276,749) ulkomailla
(Englannissa, Ruotsissa, Saksassa y. m.)
syntyneitä 1910 oli 17% (1900: 19,i %), neekereitä
1,144 ja intiaaneja 3,123 henkeä. Suomessa
syntyneitä suomalaisia virallisen tilaston muk. oli
1.012 ja Yhdysvalloissa syntyneitä suomalaisia
523 henkeä; suomalaiset U:ssa asuvat hajallansa.
Suurin osa U:n asutuksesta on keskittynyt
.Suuren-Suolajärven ja siihen etelästä Jordanin
kautta vetensä laskevan U.-järven ympärille sekä
yleensä Wahsatch-vuoriston jokirikkaalle
länsi-juurelle. Idän jokseenkin saderikkaat ylätasangot
ovat vaikeakulkuisuutensa vuoksi verraten vähän
asuttuja. — Kirkkokunnista U:n asuttajilla
mormoneilla on eniten jäseniä; 1906 kaikista
kaikkien kirkkokuntien kirjoissa olevista
henkilöistä (172,814 henkeä) 87,5 % kuului
mormoneihin. — Elinkeinoista maatalous ja vuorityö
kukoistavat. Maanviljelys, joka melkein
poikkeuksetta vaatii keinotekoista kastelua, tuotti
1915 2,9 milj. hl vehniä, 1,6 mlj. hl kauroja,
0,7 milj. hl perunoita, maissia, ohria, 85,000 ton.
sokerijuurikkaita (viljelys ripeästi edistymässä).
Lisäksi viljellään paljo hedelmiä, meloneja,
tomaatteja v. m. s. Heinää (etupäässä alfaa)
korjattiin 1915 n. 1 milj. ton. Karjaa 1916 oli:
nautakarjaa 504,000 (niistä lypsylehmiä 96,000),
hevosia 148.000, lampaita ’ 2,090,000, sikoja
112,000 kpl. Mineraalikunnan tuotteita U:ssa on
suuret rikkaudet, mutta niitä ryhdyttiin
käyttämään verraten myöhään, koska mormonien
johtajien taholta syyllä pelättiin, että vuorityö
tulisi houkuttelemaan U:iin suuret
määrät,,pakanoita" (gentiles) ja siitä syystä kiellettiin
mormoneja käymästä käsiksi vuorten rikkauksiin.
V. 1915 U :ssa saatiin vaskea 163,7 milj. mk:n,
lyijyä 52,8 milj. mk:n, hopeaa 32,s milj. mk:n,
kivihiiltä 30,s milj. mk:n, kultaa 20,t milj. mk :n,
sinkkiä 17,s milj. mk:n arvosta. Lisäksi U:sta
saadaan polttoöljyä, rikkiä, suolaa, rautaa, kai-
kenlaisia puolijalokiviä y. m. Koko vuorityön
tuotannon arvo 1915 oli 336,7 milj. mk.
Teollisuus on samasta syystä kuin vuorityökin
kehittynyt verraten myöhään ja on vieläkin
yksipuolinen. Tärkeimmät haarat ovat vaski- ja
lyijy-malmin jalostus sekä sokerin valmistus. V. 1909
teollisuustyöväestöön kuului kaikkiaan 11,785
työntekijää ja valmistusten arvo oli yhteensä
321 milj. mk. Tärkeimmät teollisuuskeskukset
ovat Salt Lake City ja Ogden. Rautateitä 1915
oli 3,700 km (ensimäinen rautatie U:ssa oli 1869
Ogdeniin idästä päin rakennettu Union pacific) ;
lisäksi 572 km sähköratoja. — V. 1915 U:n
kansakouluissa oli 98,642 oppilasta. Useita university
ja college nimisiä oppilaitoksia. — Perustuslaki
v:lta 1895. Kuvernööri valitaan 4 v:ksi.
Senaattiin valitaan 4 v :ksi 18, edustajakamariin 2 v :ksi
46 jäsentä. Yhdysvaltain kongressiin U. lähettää
2 senaattoria ja 2 edustajaa. Pääkaupunki
Salt Lake City. — U:n nyk. alueella
ensi-mäisenä eurooppalaisena 1540 kävi esp. Garcia
Lopez de Cardenas, mutta seutu pysyi kuitenkin
riidattomasti intiaanien metsästysmaana, kunnes
1800-luvun alkupuolella valkoisia metsästäjiä
alkoi käydä siellä. U:n varsinainen asutus
alkaa kuitenkin vasta heinäkuussa 1847, jolloin
Brigham Youngin johtama mormonien etujoukko
(n. 140-150 henkeä) idästä käsin tullen saapui
Suuren-Suolajärven laaksoon. Siitä pitäen U:n
historia sisältyy melkein kokonaan Yhdysvaltain
mormonien (ks. Mormonit) historiaan. V. 1848
Meksikko, joka oli pitänyt U:ia ympäröivine
alueineen omanaan, luovutti sen Guadalupe
Hidalgon sopimuksessa Yhdysvalloille, joka 1850
julisti U:n territoriksi. Vasta 1896 U.
korotettiin valtioksi, koska oli pelätty U:n mormonien
vihamielisyyttä U:iin asettuneita (varsinkin
Union pacific-radan valmistumisen jälkeen yhä
suuremmissa joukoissa) ,,pakanoita" kohtaan.
E. E. K.
Utah-järvi [juta-], järvi Yhdysvalloissa,
Utahin valtion pohjoisosassa, 1,366 m yi. merenp.
ja 58 m yi. Suuren-Suolajärven pinnan, 40 km
pitkä, 21 km leveä, 388 km2, 4,5 m syvä. U. on
valtion ainoa suurempi makeavetinen järvi ja
erinomaisen tärkeä laajan maanviljelysalueen
kasteluveden tuottajana. Kalarikas. Laskee
170 km pitkän Jordan-joen kautta pohjoiseen
päin Suureen-Suolajärveen.
Utajärvi, pienehkö suvantojärvi Oulujoessa,
n. 30 km joen niskasta alaspäin; sen
länsipuolella Utajärven kirkonkylä.
Utajärvi. 1. Kunta, Oulun 1., Oulun kihlak.,
Mulioksen-Utajärven nimismiesp.; kirkolle Oulusta
63 km, Vaalan satamasta 35 km. Pinta-ala
1,554 km2, josta viljeltyä maata (1910) 7,674 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 5,569 ha).
Manttaalimäärä 37 19/ji8, talonsavuja 225,
torpan-savuja 80 ja muita savuja 13 (1907). -5,028 as.
(1915); 846 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 625 :llä (1901). 598 hevosta, 3,083
nautaa (1914). — Kansakouluja 3 (1916).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Niskankylän ja
kirkonkylän osuusmeijerit.
—Luonnonnähtävyyksiä: Oulujoen kosket Niskakoskesta Pyhäkoskeen
asti (ks. Oulujoki 3). — 2. Seurakunta,
hallituksen pitäjä, Kuopion liiippak., Oulun
tuo-miorovastik.; aikaisemmin kuulunut kappelina
Muhokseen, mainitaan ,,saarnapaikkana" jo 1688,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
