Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaasa. 4. Sigrid Eerikintytär - Vaasan alarovastikunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
399
Vaasan alarovastikunta—Vaasan puuvillatehdas
400
siin hovimestari Nils Nilsson Natt och Dagin
kanssa, mutta tämänkin kuoltua jo parin
vuoden perästä (1613) Sigrid V. näyttää jälleen
palanneen Suomeen, jossa kuoli Liuksialassa
1633 ja haudattiin Tottien kuoriin Turun
tuomiokirkkoon. K. G.
Vaasan alarovastikunta käsittää Vaasan,
Mustasaaren, Raippaluodon, Koivulahden,
Maa-lahden, Petolahden, Bergön, Sulvan, Närpiön,
Kaskisten, Ylimarkun, Korsnääsin, Pirttikylän,
Teuvan, Lapväärtin, Kristiinankaupungin,
Sii-pyyn, Isojoen ja Karijoen seurakunnat Turun
arkkihiippakuntaa.
Vaasan historiallinen museo ks.
Paikallismuseot.
Vaasan höyrymylly (omistaa Vaasan
höyrymylly o.-y.; toimeenpanevajohtaja
W. Lindell), osakepääoma 750,000 mk., 100 mk:n
osakkeihin jaettuna, tuotanto käsittää
pääasiallisesti ruisjauhoja ja riisiryynejä, tuotannon arvo
n. 3 milj. mk. v:ssa (tuotantomäärä voi nousta
n. 8 tonniin tunnissa). — Alkuna V. h:lle voi
pitää kauppaneuvos A. A. Levönin 1850
perustamaa, Alkula nimistä höyrymyllyä (se sijaitsi
lähellä Vanhaa Vaasaa ja oli maamme ensimäisiä
höyryllä käypiä teollisuuslaitoksia). Vaasan palon
jälkeen (1852) alkoi Levön rakentaa uutta
suurempaa höyrymyllyä Uuden Vaasan sataman
läheisyyteen; hänen kuolemanpa jälkeen osti
tämän rakenteillaolevan laitoksen Vaasan
höyrymylly o.-y., jonka yhtiöjärjestys vahvistettiin
12 p. toukok. 1876. Myöhemmin on tehty
runsaasti uudistuksia ja lisärakennuksia; uusi suuri
myllylaitos valmistui 1891. — Nykyjään on
myllyssä 18 kiviparia, 10 valssiparia ja 5
ryynilai-tosta. Käyttövoima saadaan 600 hv: n
höyrykoneesta; työväkeä on n. 60 henkeä. L. H-nen.
Vaasan lääni (61° 58’-64° 11’ pohj. lev. ja
4° 21’ länt. pit.-l° 23’ it. pit. [Helsingistä]),
käsittää Etelä-Pohjanmaan, suurimman osan
Keskipohjanmaata, Koillis-Satakunnan ja
Pohjois-Hämeen; se jakautuu Ilmajoen, Närpiön,
Kors-holman, Lapuan, Pietarsaaren, Kuortaneen,
Laukaan ja Viitasaaren kihlakuntiin. Lääniin
kuuluu Vaasan, Pietarsaaren, Kokkolan, Jyväskylän,
Kristiinankaupungin, Kaskisten ja
Uudenkaarle-pyyn kaupungit, sekä 89 maalaiskuntaa (1916).
Pinta-ala 41,562 km2 (Suomen lääneistä neljäs),
josta maata 38,505 km2; väkiluku 1908 49i,835
henkeä (= 13,o l:tä km2:iä kohti), niistä
maalaiskunnissa 460,300 henkeä
12,o l:tä km2:iä
kohti). V. 1910 oli väkiluku 514,940 henkeä,
joista miehiä 257,184, naisia 257,756; [-suomenkielisiä 327,828, ruotsinkielisiä 111,094,
venäjänkielisiä 160, saksankielisiä 24 ja muunkielisiä 78
(viimemain. luvussa 58 mustalaiskieltä puhuvaa).
— Viljeltyä maata (1910) 526,965 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 117,610 ha). Hevosia 49,690
ja nautoja 186,090 (1914). — Läänin pääkaupunki
Vaasa. L. H-nen.
Vaasan läänin maanviljelysseura, per. 1863,
käsitti alussa koko läänin. Nykyisin (1917) on
alueella 4 eri maanviljelysseuraa. Itä-osa erosi
1894 Keski-Suomen
maanviljelysseuran (ks. t.) nimellä, ruotsinkielinen
rannikkoalue 1902 nimellä österbottens svenska
lantbrukssällskap sekä läänin
pohjoisosa 1903 Pohjois-Vaasan läänin
maanviljelysseuran nimellä, ottaen 1909 nimekseen Keski-
pohjanmaan maanviljelysseura.
Jäljelle jäänyttä laajinta ja väkirikkainta aluetta,
jonka keskuksena ja toimistopaikkana on
Seinäjoki, on v:sta 1907 edustanut
Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseura. Tässä
erittäin vireästi ja monipuolisella ohjelmalla
toimivassa seurassa oli 1916 paikallisseuroja yhteensä
73, joissa jäseniä 7,275 (niistä naisia 1,922). —
V. 1. m:n, kuten sen varsinaisen seuraajan,
Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran toimintaan on
huomattavimmin ottanut osaa maanviljelysneuvos
Edvard Björkenheim (ks. t.), ollen
johtokunnan jäsen v:sta 1889 ja esimies v:sta 1894.
U. B.
Vaasan osakepankki ks. Pankki, palsta
182.
Vaasan pankki 1. Vaasan osakepankki
ks. Pankki, palsta 182.
Vaasan-Pohjanmeren höyrylaiva o.-y.,
perustettu 12 p. helinik. 1873, yhtiöjärjestystä
viimeksi muutettu 1916, osakepääoma 4,400,000 mk.,
jaettuna 100 mk:n osakkeisiin. Osake-enemmistö
siirtyi 1916 Suomen höyrylaiva o.-y:n käsiin,
joten mainitulla yhtiöllä nykyjään on V.-P. h.
o.-y:ssä täysi määräämisvalta.
Vaasan puuvillatehdas (omistaja Vaasan
puuvillatehdas o.-y., toimeenpaneva johtaja
insinööri B. Hahl), perustettu 14 p. toukok. 1857
300,000 hopearuplan (1,200,000 mk:n)
osakepääomalla, sijaitsee Vaasan kaupungin äärellä
Palosaaren etukaupungissa, Kaupunginselän
rannalla. Tehtaan perustaja kauppaneuvos A. A.
Levön teki tarkoitusta varten (yhdessä insinööri
J. Bolinderin kanssa) laajan opintomatkan
Englantiin vv. 1857-59 ja sen jälkeen aloitettiin
tehtaan työ kehräämössä heinäk. 1859, valmistamalla
aluksi valkaisematonta puuvillalankaa (v. 1861
käsitti tuotanto jo 263,500 kg). Kehräin
lukumäärä, joka perustettaessa oli ollut 5,000,
korotettiin v. 1868 13,500 :aan ja sam. v. saatiin
myös kutomo käyntiin, aluksi 55:Itä
kutomakoneella, seur. v. värjäämö ja valkaisulaitos
lankoja varten sekä v. 1870 samanlainen myös
kankaita varten. Vv. 1873-74 laajennettiin jälleen
laitosta, m. m. kehrien luku korotettiin 15,000 :een
ja kutomakoneiden 192:eeu; työntekijöitä oli
silloin n. 400 ja valmistusarvo nousi keskimäärin
1,632,300 mk:aan. Tehdasta on myöhemmin
useampia kertoja vielä laajennettu, kehittämällä
se vähitellen nykyiseen suuruuteensa; varsinkin
1890-luvulla kehitettiin tehtaan toimintaa monella
tavoin, entisen tuotannon lisäksi alettiin
valmistaa m. m. kirjavia kuviokankaita, sekä
kaksinkertaista ja monisäikeistä lankaa, josta
erikoisesti kalastukseen käytettävä (n. s.
kalastaja-lanka) on tullut hyvin suosituksi; v:sta 1896
alkaen on myös valmistettu verkkoja ja
myöhemmin kaikenlaatuista ompelulankaa sekä
v:sta 1912 rtfitavaa puuvillasamettia
(Genua-cord), jota maassamme sitä ennen ei ole
valmistettu; v:sta 1914 on myös tehty n. s.
imitat-lankaa (n. 100,000 kg v:ssa) kotimaisia
villa-kutomotehtaita varten; vielä rakennettiin 1915
uusi, täysin ajanmukainen valkaisulaitos.
Tehtaan tuotanto käsittää nykyjään m. m. n. 1,000
erilaista mallia kutomatuotteita, kuten hame-,
esiliina- ja uudinkankaita, kanavaa,
purjekangasta, flanellia, serttinkiä, lakanakangasta
y. m. ja ovat ne myöskin Venäjällä saaneet osak-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
