Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vaasan rata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
401
Vaasan rata—Vaasi
402
seen suuren kysynnän. Tuotanto 191G oli
1,013,000 kg lankaa, 143,005 kpl. kankaita
(= 3,793,000 m), 1,295,000 m2 kalaverkkoja ja
32,300 grossia ompelulankaa; koko tuotannon
yhteinen nettoarvo teki 9,530,000 mk.;
raaka-ainetta käytettiin sam. v. 1,091,000 kg puuvillaa.
Tehtaan kehräämössä on nykyjään 45,050 kehrää,
joista 30,850 kehräämistä ja 14,200 kiertämistä
varten, 650 kutomakonetta; voimakeskusasema,
jossa 11 höyrykattilaa, antaa 1,700 hevosvoimaa.
Työväestöä (1916) n. 1,100 henkeä, joille yhtiö
on rakennuttanut suuren joukon asuntoja,
sairaalan, lukusalin, ruokalan ja perustanut sairas-’
kassan (jonka säästö n. 60,000 mk.).
Virkakunnalle on yhtiö myös perustanut eläke- ja
avustusrahaston, joka nykyjään on n. 200,000 mk.
— Muutettu yhtiöjärjestys on hyväksytty 14 p.
maalisk. 1908; osakepääomaa on viimeksi
korotettu yhtiökokouksessa 1917, tehden se nykyjään
5,000,000 mk., jaettuna 25,000: teen 200 mk: n
osakkeeseen. L. H-nen.
Vaasan rata, Tampereen ja Vaasan
välinen rautatie. Pääraiteen koko pituus
Tampereen aseman lähtövaihteesta Vaasan ratapihan
loppupäähän on 306,770 km2; tienpinnan korkein
kohta 178,14 m yi. merenp., on Myllymäen
asemalla; tienpinnan alin kohta 2,14 m yi. merenp.
on Vaasan asemalla. Rautatien tasosta on
penkereillä ja silloilla 230,no km (= 75,22 %),
leikkauksissa 76,oio km2 (= 24,78 %). Penger
kaikkialla, paitsi asemilla, tehty yhtä raidetta
varten. — Haararadat: Vaasasta Vaskiluodon
satamaan 4 km ja Vilppulasta Vilppulan
satama-asemalle 3 km. — V. r :aan liittyvät Seinäjoella
Oulun rata ja
Seinäjoen-Kristiinankaupungin-Kaskisten rata, sekä Haapamäellä Jyväskylän
rata, ja Vilppulassa Mäntän-Vilppulan
yksityinen rata. — Radalla on 24 asemaa, 3
satama-asemaa ja 13 seisauslaituria. Suurimmat
rauta-sillat ovat: Kyrönjoen poikki menevä
yksijäntei-nen schwedlersilta, pituus 44,54 m, Vilppulan
kosken silta, jossa keskijänne 20,78 m ja
molemmat päätejänteet 11,88 m, Lapuanjoen silta, jossa
kaksi 14,85 m pitkää jännettä. — Radan eri
asemilla (Tamperetta lukuunottamatta) 1913 oli
saapuvien matkustajain luku 350,020,
lähtevien 351,049; saapuvaa tavaraa 259,409 ton.,
lähtevää 298,752 ton. — V:n 1872 valtiopäivillä
tehdyn anomuksen johdosta tehtiin seuraavina
vuosina koneelliset tutkimukset V. r:n suunnasta.
V:n 1877 valtiopäivillä päätettiin radan
rakentaminen ja kustannusarvio laskettiin 20,750,000
mk :ksi; rakennustyöt aloitettiin kesällä 1879,
rata valmistui ja avattiin säännölliselle
liikenteelle 29 p. syysk. 1883, tultuaan silloin
maksamaan kaikkiaan 14,772,000 mk. (=48,100 mk.
ratakrn:iä kohti) eli lähes 6 milj. mk.
vähemmän kuin mitä kustannusarviossa oli edellytetty.
Tämän erittäin suotuisan tuloksen katsotaan
osaltaan suuresti vaikuttaneen vastaisen
rauta-tierakennusharrastuksen vilkastumiseen
maassamme. V. r:n lisääntynyt perustuspääoina 1.
radan pääoma-arvo v. 1913 oli 23,606,000 mk.
(=75,400 mk. ratakm:iä kohti). L. H-nen.
Vaasan rovastikunnat ks. Vaasan
ala-rovastikunta ja Vaasan
ylärovasti-kunta.
Vaasan saippuatehdas, jonka v:sta 1896
alkaen on omistanut Vaasan saippuatehdas o.-y.,
on alallaan maamme vanhimpia ja suurin; sen
perusti 1886 tehtailija L. Wissing yhdessä
A. A. Hägglundin kanssa Palosaaren
etukaupun-kiin lähelle Vaasaa ja oli se alkujaan
vaatimaton pikku tehdas valmistaen pesusaippuaa.
V. 1892 laajennettiin toiminta-alaa, ottamalla
steariinikynttiläin valmistaminen erikoiseksi
tuotannon haaraksi; 1896 muutettiin liike
yllämainituksi o.-y :ksi, 400,000 mk:n osakepääomalla,
jaettuna 500 mk:n osakkeihin.
Yhtiöjärjestyksen mukaan, jonka senaatti vahvisti 24 p. tammik.
1896, on yhtiön toiminnan tarkoituksena
pesuja käsisaippuan sekä steariinikynttiläin
valmistaminen. Tehdas käy sähkövoimalla, joka saadaan
omista koneista; työväestöä n. 40 henkeä.
Tehtaan tuotteet ovat osoittaneet voivansa kilpailla
tämän teollisuudenhaaran parhaitten kanssa,
varsinkin steariinikynttilät. V. 1893 alkoi liike
harjoittaa jotenkin suurta vientiä Venäjälle, mutta
täytyi se myöhemmin lopettaa korkean- tullin
vuoksi. — Yhtiöjärjestystä on viimeksi muutettu
1906 ja osakepääoma korotettiin samalla
600,000 mk:ksi. Vuosivaihto (säännöllisinä
aikoina) on ollut n. 1 milj. Smk. (L. H-nen.)
Vaasan sokeritehdas, omistaja Vaasan
sokeritehdas o.-y. (toimitusjohtaja E.
Lindroos), valmistaa sokeria raakasokerista.
Perustettu elok. 1897, yhtiöjärjestys vahvistettu lokak.
sam. v., viimeksi muutettu 1911. Osakepääoma
3,600,000 mk., jaettuna 500 mk:n osakkeisiin.
Tuotannon arvo (1911) n. 8 milj. mk. v:ssa.
Vaasan tupakkatehdas, omistaja Vaasan
tupakkatehdas o.-y. (toimitusjohtaja C. J.
Finnilä), sai alkunsa veljesten Jacob, Carl ja
Aleksander Finnilän 1861 perustamasta
tupakkatehtaasta („Vaasan uusi tupakkatehdas";
valmistettiin kartuusi- ja pötkytupakkaa), joka 1908
siirtyi yllämainitulle o.-y:lle, jolloin entiset
tuotantoalat lopetettiin ja tehdas erikoistettiin
yksinomaan savukkeiden valmistukseen.
Osakepääoma oli aluksi 200,000 mk., jaettuna 500 mk:n
osakkeisiin; yhtiöjärjestys vahvistettiin toukok.
1908. Nyk. osakepääoma 250,000 mk.
Valmistusmäärä n. 250,000 savuketta p :ssä.
Vaasan tähdistö ks. Ritarimerkki.
Vaasan ylärovastikunta käsittää Ilmajoen,
Seinäjoen, Peräseinäjoen, Kauhajoen, Kurikan,
Jalasjärven, Isonkyrön, Ylistaron, Vähänkyrön,
Laihian ja Jurvan seurakunnat Turun
arkkihiippakuntaa.
Vaasapori ks. V a s a b o r g.
Vaasi (lat. vas = astia), maljakko. Antiikin v:t
olivat taiteellisesti muodostettuja ja koristettuja,
sekä jokapäiväisen elämän tarpeisiin että
ylellisyysesineiksi ja kuolinpalveluksen käyttöä
varten valmistettuja, kooltaan ja muodoltaan
vaihtelevia, hienosta poltetusta savesta, metallista tai
kivestä valmistettuja säilytysastioita; nykyään
v:eiksi nimitetään koru- tai kukkamaljakoita.
joiden korkeus tavallisesti on leveyttä suurempi.
— 1600-luvulta alkaen oli kreik. v:ja tavattu
it. haudoista; ne alkoivat kumminkin herättää
suurempaa huomiota vasta kun 1828 ruhtinas
JBonaparten tilalla Toscanan Cassinon lähellä
tavattiin etruskilaisen Vulci’n kaupungin
hautausmaa, josta kaivettiin esille tuhatmäärät
v:eja, tänne, taiteilijanimistä päättäen,
suurimmalta osalta vientitavaroina tulleina Kreikasta,
etenkin Ateenan savenvala jäin työpajoista. Tämän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
