Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Vedenalainen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
775
Vedenalainen alus
Jk
776
Kura 5.
Kuva 6.
Kuva 7.
Kuva 8.
Kuvat 5—6 yksirunkoisia vedenalaisia: A ympyränmuotoinen, suurta painetta kestävä runko. — B säiliö painolastivettä
varten. — C akkumulaattoripatterien tila. — 7) vesiraja. — Kuvat 7—8 kaksoisrunkoisia vedenalaisia: A suurta
painetta kestävä ympyrän- tai hieman soikionmuotoinen runko. — B säiliö painovesilastia varten. —
C ohut ulkorunko. — D vesiraja.
kelpoisemmaksi, kun suuri osa runkoa on veden
pinnan yläpuolella tavallisessa kulussa ollessa.
Kun säiliöiden muoto ja suuruus on näissä
aluksissa vapaa varsinaisen lujan rungon
rajoituksista, voidaan ulkorungolle antaa nopeuden ja
merikuntoisuuden edellytyksiä vastaava muoto.
Käyttämällä puristettua ilmaa säiliöiden
tyhjentämiseen kaksoisrunkoalus saadaan erittäin
nopeasti kohoamaan pinta-asentoon.
Yksirunkoiset taas ovat nopeampia sukeltamaan, kun vesi
säiliöiden aseman vuoksi virtaa sisään
suuremman paineen alaisena. Tämä seikka on
kuitenkin kaksoisrunkoisissa korvattu tekemällä
venttiilit avarammiksi. Yksirunkoisten säiliöt
voidaan suurissa syvyyksissä tyhjentää sekä
pumpuilla että puristetulla ilmalla, kun taas
kaksoisrunkoisissa voidaan käyttää vain puristettua
ilmaa, koska ohut ulkokuori ei voi kestää suurta
hydrostaattista painetta, joka syntyisi pumppuja
käytettäessä. Yksirunkoinen alus voidaan myös
helpommin tehdä muodoltaan sellaiseksi, että se
veden pinnan alla kulkiessaan paremmin voittaa
veden vastustuksen ja saavuttaa suuremman
nopeuden; veden pinnan alla ollessaan se myös on
vakavampi.
Veden paine lisääntyy kuitenkin 10 m:n
matkalta syvyyttä kohden yhden ilmakehän verran
eli n. 1 kg/cm2; siis alukseen, jonka pinta on
esim. 100 m2, vaikuttaa 50 m:n syvyydessä (jossa
paine on 5 kg/cm2) 5 miljoonan kg:n paine
(tällöin ei tietenkään ole otettu huomioon sitä
paineen erilaisuutta, mikä vallitsee rungon ylä- ja
alapuolella). Tästä siis selviää, kuinka tärkeää
on koettaa pysyttää painetta vastustavan rungon
läpimitta mahdollisimman pienenä.
V:ten a:ten rakentamiseen on käytetty sekä
pronssirauta- että teräslevyä; tavallisimmin
käytetään nyk. ,,siemens-martin-terästä" sisärunkoon
ja ,,torpedospesiaaliterästä" ohuempaan
ulkorun-koon. Teräs on sekä kevyempää että huokeampaa.
On ollut vaikea keksiä sellainen veneenmuoto,
joka nopeuden puolesta olisi mahdollisimman
edullinen sekä veden pinnalla että sen alla
kulkiessa. Edestä pulleahko ja taaksepäin oheneva
kalanmuoto on osoittautunut soveliaaksi veden
alla mutta ei veden pinnassa kulkiessa. Suippo
takakeula on kuitenkin huomattu edulliseksi
kummassakin tapauksessa. Veden pinnalla uivan
kaksinkertaisrunkoisen aluksen tasapainosuhteet
ovat jokseenkin samanlaiset kuin tavallisen
aluksen. Veden pinnan alla taas aluksen muodon
tarjoama tasapaino lakkaa eikä painon siirto
silloin saa aikaan vastaavaa deplasementin
muutosta. Tästä syystä 011 pääasiassa turvauduttava
painon aikaansaamaan tasapainoon, s. o. painon
painopisteen tulee sijaita
deplasementtipainopis-teen alapuolella. Tasapainon ylläpitämiseksi ovat
säiliöt lisäksi jaetut useihin pieniin säiliöihin.
Aluksen pituussuuntaisen tasapainon
säätelemiseen ja samalla pysyttämään alusta määrätyllä
syvyydellä käytetään kaksoisrunkoisissa aluksissa
myös pumppuja, jotka tarpeen mukaan täyttävät
tai tyhjentävät n. s. säätösäiliöt. Liikkeellä
ollessa määrätty syvyys ylläpidetään
vaaka-asentoisilla syvyysperäsimillä, joita on pari
kummassakin keulassa. Ohjaus säädetään syvyys- ja
kaltevuusmittarien avulla. Kun aluksen on
sukellettava, suljetaan kaikki luukut vedenpitävästi;
sitten avataan asianomaiset venttiilit ja
annetaan veden virrata painolastisäiliöihin. Kun veden
ominaispaino ei ole sama esim. Pohjanmeressä ja
Itämeressä (Pohjanmeressä 1,025, Itämeressä vain
l,on) on aluksissa tältä varalta erikoissäiliö, joka
näin ollen on täytettävä Pohjanmeressä, mutta
tyhjennettävä Itämeressä. Veden ominaispainolla
011 tietenkin sitä suurempi merkitys, kuta
suurempi alus on. Ylös noustessa taas vesi
puserretaan ulos pumpuilla tai puserretulla ilmalla.
Hätätilassa
voidaan sisästä käsin
irroittaa köliin
kiinnitetty paino,
varmuusko] i
(kuva 9). Myöskin
syvyysperäsinten
avulla voidaan
alus konevoimalla
ajaa ylös
pinnalle.
Kuva »10 A
osoittaa veden
pinnassa, säiliöt
tyhjinä uivaa alusta,
]{ osittain
sukeltanutta alusta,
säiliöt puoleksi
täytettyinä, C
kokonaan veden
pinnan alle
vajonnutta alusta,
säiliöt vettä täynnä.
Kuva 9. Saksalaisen vedenalaisen
poikkileikkaus: AA ulkorunko. —
R pyöreä sisärunko. — CCC sisäiset
vesipainolastisäiliöt. — DD
ulkopuoliset vesipainolastisäiliöt. — E
irroi-tettava varmuusköli.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
