Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Votjaakit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1518
Vostokov—Votjaakin
kieli ja kirjallisuus 1506
Iiävotjaakkilainen ubritilaisuus. Kansa polvillaan
rukoiltaessa: uhripapit oikealla etumaisina: heiiläo takanaan,
aitauksen sisiipuolella, pappien monilukuiset apulaiset.
hopearahoilla ja helmillä koristetussa
palmikossa; päässä on runsaasti koristettu,
pääväriltään punainen patalakki, jonka päällä
viileäm-mällä säällä pidetään tavallista huivia.
Vaimojen hiukset kootaan korvien kohdalle kahteen
hyvin tiukalle punottuun lyhyeen pätkään.
Päälaen peittää ensiksikin n. 2 V2 m:n pituisen
pää-liinan keskikohta; liinan kirjaillut päät
ulottuvat selkäpuolella polventaipeiden kohdalle.
Pää-liinan päällä 011 katkaistun pyramidin
muotoinen, edestä rahoilla runsaasti koristettu päähine,
takaa kirjavilla ompelu- tai vaatekoristeilla
kaunistetun huivin peittämä. Vanhat vaimot eivät
viimemainittua korkeata päähinettä käytä.
Talvella naiset käyttävät samantapaista turkkia
kuin miehetkin sekä pakkasella huopasaappaita.
V:n puvut eivät ole samanlaisia koko alueella;
päinvastoin on olemassa huomattaviakin
eroavaisuuksia, jotka pistävät silmään varsinkin jos
vertaa toisiinsa toiselta puolen venäläisten
keskuudessa, toiselta puolen tataarien tai baskiirien
naapuruudessa elävien v:n pukuja keskenään.
Tässä olemme lyhyesti esittäneet
etelävotjaakki-laisen puvun pääpiirteet, ks. myös B e s s e
r-manit.
Historia. — Vanhin aika.
Permiläisten kielten, votjaakin ja syrjäänin,
bolgaarilais-tsuvassilaiset lainasanat ovat osaksi ajalta,
jolloin permiläiset vielä (otaksuttavasti Vjatkan
kuvernementissa ja ehkä myös Permin
kuvernementin länsiosassa) muodostivat yhtenäisen
kansa- ja kieliyhteyden, s. o. alkupermiläiseltä
ajalta. Koska nykyisten tsuvassien esi-isät,
Volgan bolgaarit, luultavasti vasta n. 700: n tienoilla
j. Kr. ilmestyivät Volgan keskijuoksun varrelle,
permiläisten eteläisiksi naapureiksi, niin voimme
päättää, että alkupermiläinen aika kesti a i n
a-k i 11 vielä mainittuun aikaan. Aikaisemmin on
jo huomautettu (ks. Syrjäänit, palsta 792),
että syrjäänit todennäköisesti suunnilleen
9 :nnellä-10 :nnellä vuosis. alkoivat asteittain
siirtyä pohjoiseen päin pääasiallisesti Kamaa ja
sen yläjuoksun syrjäjokia myöten, mutta osaksi
ehkä myös Vytsegdan syrjäjokea Sysolaa ja
Jugin syrjäjokea Luzaa pitkin. V. taas jäivät
pääasiallisesti paikoilleen Vjatkan
kuvernement-tiin, pysyen edelleenkin pitkän aikaa b o 1 g a
a-rilais-tsuvassilaisen vaikutuksen
piirissä.
Aikaisemmin on jo, syrjäänien vanhimman
historian yhteydessä, permiläisten kielten
vanhojen kulttuurisanojen avulla osoitettu, että se
sivistyspohja, jolta v. ja syrjäänit, toisistaan
erotessaan, lähtivät, ei enää suinkaan ollut aivan
alkeellinen, niinkuin useasti on oletettu, vaan
päinvastoin jotenkin kehittynyt (ks.
Syrjäänit, palstat 792-3). Volgan bolgaarilaisen
valtakunnan hallitsevan kansallisuuden, verraten
korkealla sivistysasteella olevien muinaistsuvassien
naapuruudessa v:lla oli tilaisuus edelleen
kehittää kulttuuriansa. Votjaakin kielessä tavattavat
lukuisat tsuvassilaisperäiset sanat osoittavat,
että tsuvassilainen vaikutus etupäässä koski
maanviljelystä, rakennuksia, työaseita,
talous-kapineita, ajoneuvoja, käsiteollisuutta sekä
yhteiskunnallisia ja valtiollisia laitoksia ja oloja.
Että v. ja muinaiset tsuvassit aikoinaan olivat
läheisissä kosketuksissa toistensa kanssa ja että
näiden kansojen väliset suhteet osaksi olivat
hyvjnkin tuttavallista laatua, sitä todistavat
111. m. myös useat votjaakin kielessä tavattavat
sukulaisuus-suhteita sekä uskonnollisia käsitteitä
ilmaisevat tsuvassilaiset lainasanat. Luonnollista
on, että näin ollen myös tsuvassin kieleen
kulkeutui votjaakkilaisia sanoja. Näitä ei
kuitenkaan ole läheskään yhtä paljo kuin tsuvassissa
tavattavia tseremissiläisperäisiä sanoja, mikä
onkin luonnollista kun otamme huomioon, että
votjaakkilais-tsuvassilaiset kosketukset jo
vuosisatoja sitten ovat katkenneet, jotavastoin
tseremissit ja tsuvassit vielä tänäkin päivänä elävät
toistensa naapuruudessa. Todennäköistä ou, että
v., samoinkuin myös tseremissit, mordvalaiset ia
ehkä syrjäänitkin, kuuluivat bolgaarien
ylivallan alaisuuteen (vrt. Bolgaarit). Ainakin
v:hin ja tseremisseihin nähden tsuvassilaisten
lainasanojen lukuisuus ja laatu viittaavat siihen,
että tähän vallanalaisuuteen kuului muutakin
kuin vain veronmaksuvelvollisuus.
Paikannimet osoittavat, että votjaakkilaista
asutusta vanhempina aikoina 011 ollut nykyisiä
asuinpaikkoja jonkun verran lännempänä,
nimittäin länsiosassa Vjatkan ja koillisosassa
Kasaa-nin kuvernementtia. Nämä alueet ovat nykyään
osaksi venäläisten, osaksi tseremissien hallussa.
V:n vanhat tarinat tietävätkin kertoa paljon
sekä venäläisiä että tseremissejä vastaan
käydyistä taisteluista.
Bolgaarien mahtavasta valtakunnasta tekivät
13:nnen vuosis. keskivaiheilla lopun mongolit ja
tataarit, ja nyt v. joutuivat lähinnä näiden
jälkimäisten isännyyden alaisiksi.
Tataarilais-valta jätti vai elämään syvät jäljet, jotka
m. 111. elävästi kuvastuvat votjaakin kielen
tataarilaisperäisissä lainasanoissa. Tapaamme
niissä sanoja, jotka kuvastavat hallitsevan ja
hallitun keskinäisiä suhteita (’valta’, ’herra’,
’orja’) sekä yhteiskunnallisia ja hallinnollisia
oloja, niink. oikeutta, lakia, syvllisj^yttä,
rangaistusta, syytöstä, oikeudenkäyttöä, tuomiota; lisäksi
suuren joukon sanoja sekä, yleisen että
yksityisen taloudenhoidon kuin myös uskonnon alalta.
— Vot jaakkilaisella alueella tataarit jo 13 ainella
vuosis. ottivat haltuunsa Arskin (n. 6 penink.
Kasaanista koilliseen), joka nähtävästi jo silloin
oli tärkeä asutuskeskus, ja täältä käsin heidän
ruhtinaansa ja murzansa (aatelisherransa)
mielivaltaisella ankaruudella kohtelivat
vallanalai-siansa, anastaen itselleen bolgaarilais-tsuvassien
entisen vallan ja levitellen sitä ja siirtoloitansa
poh joiseenpäiu v:n koko asuma-alueelle. V :n
täytyi luonnollisesti sekä maksaa suurta veroa että
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
