Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Württemberg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1589
VViirttemberg
1592
istutuksia, 31,o metsää. V. 1914 korjattiin
ruista 0,ti4 milj., vehnää 0,»s milj., ohraa 0,n milj.,
perunoita 0,«3 milj., kauraa 0,25 milj., heiniä
l,8j milj. ton. Lisäksi viljellään maissia,
juurikkaita, rehukasveja y. m., joitakin lajeja
enempi kuin omiksi tarpeiksi. V. 1913 oli W:ssä
hevosia 116,137, sarvikarjaa 1,123,903, lampaita
228,021, vuohia 120,249, sikoja 583,672,
siipikarjaa 3,250,962 kpl. Hevosjalostusta varten on
useita laitoksia. Tärkeä, yhä elpyvä
sivuelinkeino on mehiläishoito (1912 oli 166,319 pesää).
Kalastusta edistetään. — Metsänhoito
huomattava. Metsiä 1900 600,415 ha, joista 38,s %
lehtipuu- ja 61,5 % havupuumetsän peitossa, ja
31,23 % valtion omistamaa. — Vuorityö tuottaa
melkein yksinomaan rautamalmeja ja suolaa;
turvetta on runsaasti Tonavan alueella. W:n
kaivoksissa ja metallurgisissa laitoksissa 1913
työskenteli 2,327 henkeä. Teollisuus on viime
vuosikymmeninä kehittynyt suurteollisuudeksi.
Teollisuuden haaroista ovat huomattavimmat
kone- ja metalliteollisuus (keskustoina Gmiind,
Stuttgart, Heilhronn, Ebingen, Ulm, Esslingen
y. m.), jossa 1913 työskenteli 95,918 henkeä ja
kutomateollisuus, jossa työskenteli 57,862
henkeä. Seuraavat: ravinto- ja
nautintoaineteolli-suus, 25,276, vaatetusteollisuus, 23,278, puu- ja
puuleikkausteollisuus, 20,265, kivi- ja
saviteolli-suus, 12,728, paperiteollisuus, 11,840, graafillinen
teollisuus (Stuttgart on Leipzigin ja Berliinin
jälkeen Saksan huomattavin keskus tällä alalla)
8,072, nahkateollisuus, 5,121, kemiallinen
teollisuus, 2,551 henkeä (Suomen kaikissa
teollisuuslaitoksissa 1912 oli 102,751 työntekijää).
Kauppa ja liikenne.
Ulkomaankaupasta ks. Saksa. Kotimaista vilkasta kauppaa
ja liikennettä (keskukset Heilhronn, Stuttgart,
Ulm ja Friedrichshafen) edistää taaja
rautatieverkko (1913 oli normaaliraiteisia ratoja
1,994 km, kapearaiteisia 200 km, kapearaiteisia
paikallisratoja 100 km), hyvät maantiet,
kuljettava Neekar ja Bodenjärvi. — Rahoista,
mitoista, painoista ks. Saksa.
Oppi- ja sivistyslaitokset.
Kansansivistys vanhastaan hyvällä kannalla. Yleisissä
(2,250) ja yksityisissä (5) kansakouluissa 1911
oli 351,084 oppilasta; ylläpitokustannukset
nousivat 27,o milj. mk:aan; keskikouluissa (57) oli
12,500 opp., korkeammissa (212) 34,599 opp.
Tubingenissä on yliopisto, Stuttgartissa tekn.
korkeakoulu sekä akatemia kuvaamataiteita
varten ja konservatori. Lisäksi ammattikouluja
y. m. vrt. lähemmin Saksa.
Valtiomuoto ja hallinto (ennen
v:n 1918 vallankumousta). Perustuslaki on
v:lta 1819 (viimeksi korjattu 1912). Hallitsijan,
kuninkaan, arvo on perinnöllinen. Maapäivät
jakaantuvat kahteen kamariin. Ensimäiseen
kuuluu, paitsi itseoikeutettuja, 25 jäsentä, joista osa
kuninkaan nimittämiä, osa eri laitoksien
edustajia. Toiseen kamariin valitaan 6 v:ksi
kerrallaan 63 edustajaa yhtämonesta „alueesta"
(Ober-amtbczirk), 6 Stuttgartista, 6 kuudesta muusta
kaupungista ja 17 koko maan käsittävästä
kahdesta vaalipiiristä. Saksan valtiopäiville W.
lähettää 17 edustajaa, liittoneuvostossa sillä on
4 ääntä. Korkeimman valtiollisen hallinnon
muodostaa ministeristö (uiko-, sisä-, kirkollis- ja
sivistys-, oikeus-, raha- ja sotaministeriöt) ja
valtioneuvosto. — Pääkaupunki Stuttgart.
— Paikallishallintoa varten W. jakaantuu 4
hallinnolliseen piiriin, jolla kullakin on oma
hallituksensa. Piirit jaetaan 63 Oberamtbezirkiin ja
Stuttgartin ,,Stadtdirektiousbezirk"iin. —
Oikeuslaitos. Ylin oikeuslaitos on
Oberlandes-gericht Stuttgartissa, jonka alaisia ovat 8
Lands-gericht- ja 64 Amtsgericht-nimistä oikeustoa. —
Kirkollishallinto. Pääkirkko on
evank.-luteril.; sitä hoitavat konsistori ja synodi.
Roo-mal.-katolisen kirkon asioita hoitaa piispallinen
„ordinariaatti" Rottenburgissa.
Raha-asiat. Tiliv. 1916-17 menot nousivat
124 miljoonaan ja tulot 119 miljoonaan mk:aan.
Valtiovelka 1916 oli 676 milj. mk.
Sotalaitoksesta ks. Saksa. —
Valtion värit: musta ja tummanpunainen.
Vaakuna: kaksijakoinen, kultapohjainen kilpi,
oikealla puoliskolla päällitysten kolme mustaa
hirvensarvea poikittain, vasemmalla samaten
kolme mustaa leijonaa. Lippu ks. Saksa.
[Kirjallisuudesta ks. Saksa.] E. M-m.
Historia. Maan vanhempana väestönä
olivat germaanilaissukuiset sveevit. 1 :sellä vuosis.
j. Kr. roomalaiset valloittivat maan ja
rakensivat sen suojaksi vallin pitkin itärajaa.
3:nnella vubsis. alemannit sen valloittivat;
sittemmin se kuului frankkilaisille sekä myöhemmin
saksalaiselle Svaabin herttuakunnalle (oli
olemassa 800-luvulta 1200-luvulle saakka). W:n (nimi
johtuu Wirtiuebergin linnasta) ensimäinen
valtias oli Konrad (lopulla 1000-lukua); hänen
sukunsa sai Hohenstaufeilta suuria alueita sekä
kreivinarvon. Ensimäinen historiallisesti varma
W:n kreivi oli Ulrik (1241-65), jolla oli alueita
Neckarin ja Remsin laaksoissa. Hän sekä hänen
poikansa Eberhard I (1279-1325) laajensivat
suuresti maitaan. Miinsingenin sopimuksessa 1482
kiellettiin enää jakamasta W:n aluetta; kreivi
Eberhard V (k. 1496) tuli siten maan ainoaksi
hallitsijaksi. Keisari Maksimilian korotti hänet
1495 herttuaksi, ja samana vuonna Eberhard antoi
maalleen yleisen lakikirjan. Tämän kelvollisen
ruhtinaan toinen seuraaja oli irstas ja
väkivaltainen Ulrik (1498-1550) ; Svaabin liittokunta
kar-koitti hänet W:stä 1519 ja möi maan keisari
Kaarle V:lle; tämä taas läänitti sen 1522
veljelleen Ferdinandille, Filip Hesseniläisen toimesta
Ulrik, joka oli kääntynyt protestanttiseen uskoon,
tosin pääsi maahansa takaisin, mutta hänen
täytyi Kaadenin rauhassa 1534 tunnustaa Itävallan
lääniherruus. Uskonpuhdistus tuotiin maahan
varsinkin Schnepfin toimesta. Smalkaldenin
sodassa keisarilliset valloittivat W:n; se
annettiin tosin Heilbromiin sopimuksen mukaan 1547
takaisin Ulrikille, mutta hänen täytyi suostua
myönnytyksiin, m. m. interimin tunnustamiseen.
Ulrikin poika Kristoffer (1550-68.) saattoi
uskonpuhdistuksen voitolle. Herttua Fredrik I
(1593-1608) sai Praagin sopimuksessa W:n jälleen
keisarillisesta läänistä muutetuksi valtakunnan
lääniksi. .Kolmikymmenvuotisessa sodassa, varsinkin
Nördlingenin taistelun jälkeen, maa joutui
suuresti kärsimään; silloisen herttua Eberhard IIT :n
(1628-74) täytyi joksikin ajaksi paeta ja hän sai
vasta Westfalenin rauhassa 1648 koko maansa
takaisin. Pfalzin ja Espanjan perimyssodissa
ranskalaiset tekivät hyökkäyksiä W:iin. Herttua
Kaarle Eugen (1737-93) tuotti maalle onnetto-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
