Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ylioppilastutkinto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1793
Ylioppilastutkinto
1794
astuivat ylioppilastiedekunnat, joskin osakuntien
toiminta epävirallisena jatkui. Osakuntien
kirjastoista muodostettu ylioppilaskir jasto sekä
akateeminen lukuyhdistys, joka ylläpiti lukusalia,
myöskin lisäsivät huoneita tarvitsevien
ylioppi-lasjärjestöjen lukua. V. 1856
historiallis-kielitie-teellisen ylioppilastiedekunnan eräässä
viikkokokouksessa luettiin julki käsinkirjoitettu lehti,
jonka eräässä kirjoituksessa ehdotettiin
konserttien pitämistä rakennettavan yhteisen
ylioppilastalon hyväksi. V. 1858 helmikuussa otettiin tämä
asia saman tiedekunnan kokouksessa
keskusteltavaksi ja päätettiin kutsua yleinen
ylioppilas-kokous asiaa pohtimaan. Tällainen kokous
pidettiinkin sittemmin 13 p. maalisk. 1858, jolloin
asetettiin erityinen ,,ylioppilashuoneen
rakennuskomitea" valmistamaan asiaa ja johtamaan
yrityksen hyväksi toimeenpantavaa rahankeräystä.
Jo sam. v. ryhdyttiin pääkaupungin naisten
suosiollisella avulla toimeenpanemaan iltamia ja
arpajaisia tämän rakennushankkeen hyväksi ja
tätä innokasta puuhaa jatkettiin seuraavina
vuosina. Huomattavasti ylioppilaslaulajät, n. s.
,,kakstoistikot", antamillaan laulajaisilla eri
osissa maata myötävaikuttivat keräyksen
onnistumiseen. Vuosittain pidettiin kerran vuodessa
yleinen ylioppilaskokous, jossa jo mainittu
komitea teki tiliä yrityksen menestymisestä. Jo 1858
ostettiin ylioppilastaloa varten se tontti, jolle
sittemmin rakennettiin Suomen valtioarkisto,
mutta 1867 se vaihdettiin lopullisesti käytettyyn
tonttiin. V. 1867 oli keräyksellä saatu kokoon
160,000 mk., mikä summa katsottiin riittäväksi.
Joulukuussa sanottuna vuonna asetettiin
lopullinen rakennustoimikunta. Piirustusten laatiminen
uskottiin arkkitehti H. Dahlströmille. Lupa
rakentamiseen saatiin hallitsijalta 1869. Kerätyt
varat eivät täysin riittäneet
rakennuskustannuksiin, joten loput tarvittavista varoista lainattiin.
Rakennus valmistui 1870 ja vihittiin juhlallisesti
26 p. marrask. (josta tuli ylioppilaskunnan
vuosi-juhlapäivä). Kun talo suurimmaksi osaksi
rakennettiin vapaaehtoisella keräyksellä saaduilla
varoilla, pantiin rakennuksen otsikkoon kirjoitus:
,,Spei suse patria dedit" („Isänmaa antoi
toivolleen"). — Ylioppilasluvun nopean kasvamisen
johdosta ylioppilastalo kuitenkin ennen pitkää
kävi ahtaaksi, niin että jo 1883 nostettiin
kysymys viereisen tontin ostosta. Vasta 1887 tämä
kauppa päätettiin 150,000 mk:n hinnalla. V. 1888
päätettiin rakentaa uuden tontin takaosaan
kirjastoa varten erityinen rakennus, joka valmistui
1892. V. 1898 valmistui ylioppilastalon
lisärakennus, jolla jatkettiin juhlasalia, jotta se
riittäisi suurempien juhlatilaisuuksien viettämiseen,
sekä varustettiin sali näyttämöllä. Samalla
kertaa valmistui erityinen, etupäässä
palveluskun-nan asuntoja sisältävä talousrakennus.
Laajennettunakin ylioppilastalo kuitenkin ennen pitkää
osoittautui liian pieneksi ylioppilaskunnan
jäsenmäärän yhä kasvaessa. Varsinkin tuntui
puutteellisuudelta, että osakunnilla ei ollut
kokoushuonetta käytettävänään muuta kuin yhtenä
iltana viikossa, joten ylioppilaiden
seurustelutar-peita varten ei voitu mitään suojia luovuttaa.
Kun kuitenkin pääkaupungissa, kaukana
kodeistaan olevat ylioppilaat juuri tällaisia
tilaisuuksia kaipasivat, ryhdyttiin klubihuoneistojen
aikaansaamiseksi osakunnille rakentamaan n. s.
57. X. Painettu "/» 19
,,osakuntataloa" ylioppilastalon viereiselle
tontille. Lopullinen päätös rakentamisesta tehtiin
1909 ja rakennus, arkkitehtien Armas Lindgrenin
ja Viivi Lönn’in piirustusten mukaan, valmistui
osaksi kesällä, osaksi syksyllä 1910. Uusi suuri
rakennusyritys tuli täysin valmiina maksamaan
noin 1,100,000 mk. Talo vihittiin juhlallisesti
tarkoitukseensa 26 p. marrask. 1910, ylioppilastalon
valmistumisen 40-vuotispäivänä. -— Myöskin eräät
osakunnat, nim. Uusmaalainen osakunta ja
yhteisesti kolme pohjalaista osakuntaa ovat
rakennuttaneet itselleen omat talot. Uusmaalainen
osakuntatalo Kasarminkadun varrella valmistui
1901 ja pohjalaisten osakuntatalo (Ostrobotnia)
1912. K. K-s.
Ylioppilastutkinto, yliopistoon pyrkivien
koulunoppilaitten kypsyydenkoe, suoritetaan
osittain kouluissa kirjallisten kokeitten muodossa,
osittain suullisten kuulustelujen muodossa
yliopistossa. Kirjalliset kokeet (äidinkielessä,
toisessa kotimaisessa kielessä ja vaihtoehtoisesti
latinan, saksan, venäjän tai ranskan kielessä
sekä matematiikassa) toimeenpannaan kahdesti
vuodessa (keväällä ja syksyllä). Tehtävät laatii
yliopiston asettama tutkijakunta, joka myös
lopullisesti arvostelee suoritetut kokeet.
Hyväksytyt kokelaat saapuvat päästötodistukset
saatuaan yliopistoon, jossa toimeenpannaan suulliset
kuulustelut uskonopissa, historiassa, vieraissa
kielissä ja matematiikassa. Kussakin eri aineessa
annetut äänimäärät lasketaan yhteen ja
yhteisarvosana määrätään siten, että 13-20 ääntä
vastaa arvosana approbatur (hyväksyttävä), 21-28
ääntä cum laude approbatur (kiitoksella
hyväksyttävä) ja 29 ääntä tai korkeampaa äänimäärää
laudatur (kiitettävä). Jos kokelas on hylätty
jonkin aineen kuulustelussa tai saanut alimman
äänimäärän sekä matematiikassa että kielissä,
tulee hänen tutkijakunnan määräämän ajan
(aikaisintain yhden kuukauden) perästä suorittaa
uudistettu tutkinto kysymyksessä olevassa
aineessa (prolongatsioni). Suullisissa
kuulusteluissa hyväksytyt kokelaat julistetaan
ylioppilaiksi ja saavat ylioppilastodistuksen
kirjoitettuaan nimensä yliopiston nimikirjaan.
Voimassaoleva y:oa koskeva ohjesääntö 14 p :ltä
tammik. 1874 syrjäytettiin poikkeuksellisten
olosuhteitten vuoksi erityisillä asetuksilla vuosina
1918 ja 1919, ja tätä kirjoitettaessa on koko
y.-järjestelmä uudistelun alaisena.
Ruotsissa y:n toimittavat
kouluviranomaiset. Kirjalliset tehtävät määrää
kouluhallitus erityisten sensorien ehdotuksesta, jotka
tavallisesti valitaan yliopiston opettajien
keskuudesta. Sensorit muodostavat myös yhdessä
inspehtorin ja kolmen muun jäävittömän
henkilön kanssa sen tutkintokunnan, joka on läsnä
suullisissa kuulusteluissa. Sekä kirjallisia että
suullisia kokeita, jotka suoritetaan kouluissa,
arvostelevat tutkittavien opettajat. Jos kokelas
on saanut riittävän määrän hyväksyttäviä
arvosanoja, on hänet tutkinnossa hyväksyttävä,
ellei suurempi osa sensoreista vaadi häntä
hylättäväksi.
Saksan eri valtioissa y:oa vastaava
kyp-syystutkinto (Reifeprufung 1. Maturiiätsexamen
1. Abiturientencxamcn) on yleensä samantapainen.
Preussissa (ennen vallankumousta) kuuluu
tut-kintokomissioniin n. s. kuninkaallinen komisario
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
