Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ylioppilastutkinto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1795
Yliosmiumihappo—Ylistaro
1796
(tavallisesti joku maakuutakouluneuvoskuunan,
,,Provincial-Schulkollegiuni"in jäsen)
puheenjohtajana, opiston johtaja ja ne opettajat, jotka
ylimmällä luokalla hoitavat opetusta varsinaisissa
(tieteellisissä) aineissa, reaalioppilaitoksissa myös
piirustuksenopettaja, sekä oppilaitosta oikeudellisesti
edustavan viraston valitsema jäsen. Tähän
komis-sioniin kuuluvat opettajat arvostelevat
tutkintoon ilmoittautuneiden oppilaiden kypsyyden sekä
lähettävät oppilaita koskevat tiedot ja
arvostelut maakunnan kouluneuvostolle, joka ratkaisee,
kutka oppilaat ovat oikeutetut ottamaan
kokeisiin osaa. Ehdotuksia kirjallisiksi tehtäviksi
tekevät asianomaiset opettajat, jotka ne myöskin
arvostelevat; kuninkaallisella komissaarilla on
kuitenkin valta lopullisesti määrätä tehtävät ja
muuttaa annetut arvostelut. Kirjallisten
kokeitten ja ennen annettujen arvostelujen perustalla
tutkintokomissioni voi hylätä kokelaan tai
erikoisissa tapauksissa hänet lopullisesti hyväksyä.
Mutta yleensä vaaditaan vielä suullinen
tutkinto, jonka asianomainen aineenopettaja
toimittaa kuninkaallisen komisarion ohjeitten mukaan.
Tutkinnon päätyttyä tutkintokomissioni määrää
lopulliset arvosanat, jotka perustuvat
luokkatyö-hön, kirjallisiin kokeisiin ja suullisiin
kuulusteluihin. Tutkittava, joka kaikissa pakollisissa
aineissa on saanut arvosanan „tyydyttävä", on
hyväksytty; mutta myöskin sellaiset, jotka
yhdessä tai useammassa aineessa ovat saaneet
arvosanan ,,epätyydyttävä", voidaan määrätyillä
rajoituksilla hyväksyä, jos he yhtä monessa
muussa pakollisessa aineessa ovat saaneet
vähintään arvosanan ,,hyvä" (yleiset arvosanat:
,,varsin hyvä", „hyvä", »tyydyttävä",
„epätyydyt-tävä").
Ranskassa y. (examen du baccalaureat de
Venseignement secondaire) toimitetaan
yliopistossa. Sen panevat toimeen humanistiset ja
fyy-sillis-matemaattiset tiedekunnat. Tutkinto
jakautuu kahteen osaan. Ensimäinen osa, jossa
kokelas valitsee tehtävät neljästä kymnaasiasteen eri
linjoja vastaavasta koesarjasta, voidaan suorittaa
lähinnäkorkeimmalta luokalta päästyä. Jos yksi
kirjallinen koe hylätään, täytyy kaikki kokeet
suorittaa uudestaan seuraavalla kerralla; vain
ne oppilaat, jotka ovat hyväksytyt kaikissa
kirjallisissa kokeissa, saavat ottaa osaa suulliseen
tutkintoon. Hyväksytyt oppilaat ovat vielä
vuoden n. s. filosofian tai n. s. matematiikan
luokalla ja ilmoittautuvat sitten suorittamaan
tutkinnon jälkimäisen osan, jossa kirjalliset ja
suulliset tehtävät valitaan kahdesta koesarjasta.
— Tutkintotehtävät määrää tiedekunnan
deka-nus, ellei ministeriö lähetä niitä tiedekunnille.
Niitä arvostelee tutkintolautakunta, johon
kuuluu puoleksi yliopiston- ja puoleksi
koulunopot-tajia, erityisten perusteitten mukaan lasketulla
pistemäärällä. FI. S-hti.
Yliosmiumihappo, osmiumhappo (ks. t.).
Ylipaino eli liikapaino merkitsee
rautatiekie-lessä yleisimmin sitä osaa matkatavaran painosta,
mikä menee yli maksuttoman matkatavaran
määrän (ennen v. 1918 koko matkusta japiletiltä
25 kg). Nykyisen tariffin mukaan ei
maksutonta matkatavaraa eikä siis sen liikapainoa ole.
— Mvös voi varsinaisessa tavaraliikenteessä
esiintyä yli- eli liikapainoa siinä muodossa, että
virheellisen purkauksen tai uudestilastauksen
kautta jossakin lähetyksessä saapuu enemmän
tavaraa kuin mitä kuljetusasiakirjat osoittavat. Näitä
tapauksia varten on eri maiden
yhdysliikenne-sopimuksissa eri määräyksiä. Tällä nimellä
voitaisiin myös mainita sitä, että lähettäjä
rahtimaksun säästämiseksi kuormaa vaunuun
enemmän kuin mitä rahtikirja osoittaa; kun tämä
yleensä tulee vain vaunukuormalähetyksissä
kysymykseen, nimitetään sitä tavallisimmin
liikakuor-mitukseksi, vaikka se, akselipainoon nähden, ei
kaikissa tapauksissa todellista liikakuormitusta
olisikaan. J. E. K.
Ylipainos 1. eripainos, johonkin
aikakauskirjaan tai kirjoitelmasarjaan kuuluvan
kirjoituksen julkaiseminen erillisenä julkaisuna
käyttämällä painamiseen samaa latomusta kuin
sarjajulkaisussakin on käytetty.
Yliprokuraattori 1.
kenraaliproku-raattori (ransk. procuretir general), korkein
lainkäyttöä valvova virkamies ranskalaisessa
ylioikeudessa (apellatsioni- ja
kassatsionioikeuk-sissa); toimii virallisena syyttäjänä sekä on
asianajajien, notaarien,
tuomiontäytäntöönpani-jain j. n. e. ylin silmälläpitäjä. Monessa
muussakin maassa on samantapaisia virkamiehiä.
E. K-ja.
Ylisaksa ks. Saksan kieli ja
kirjallisuus, palsta 613 ja seur.
Ylisiirros ks. Poimuvuoret.
Yliskylä. 1. (ruots. Ö f v e r b y), Perniöön
kuuluva vanha rukoushuonekunta 8 km emäkirkolta
pohjoiseen Karjan-Turun radan varrella. Kirkko
puusta, rak. 1752. — 2. Maatila Y:n
rukoushuonekunnassa; käytännöllis-tietopuolinen
suomenkielinen karjanhoitokoulu.
Ylisotakomisarius ks. S o t a k o m i s
a-r i a a 11 i.
Ylisotamarsalkka ks. Sot a marsalkka.
Ylisotaoikeus ks. Suomen sotalaitos.
Ylispuu, metsässä liakkuupaikalle pystyyn
jätetty puu, joka suoritettuaan tehtävänsä
siemenpuuna jätetään kasvamaan varttuakseen
järeään tarvepuukokoon. 0. Lth.
Ylistaro. 1. Kunta, Vaasan 1., Korsholman
kihlak., Ylistaron nimismiesp.; kirkolle Ylistaron
rautatieasemalta 5 km. Pinta-ala 435,s km2, josta
viljeltyä maata (1910) 14,589 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 9 ha). Manttaalimäärä 78 7/i2,
talonsavuja 657, torpansavuja 224 ja muita
savuja 1.446 (1907). 11,294 as. (1915); 1,746
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
l,283’:lla (1901). 1,090 hevosta, 3,422 nautaa
(1914). — Kansakouluja 8 (1917). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri. Apteekki. Kunnansairaala. —
Teollisuuslaitoksia: Untamalan saha- ja
myllyosuuskunnan, Kirppulan, Eevanmäen ja
Malka-mäen sahat; 2 höyrymyllyä; 12 vesimyllyä;
Ylistaron ja Rajamäen osuusmeijerit;
Sähkö-osuuskunnan sähkölaitos; Ylistaron tiilitehdas.
— 2. Seurakunta, hallituksen pitäjä, Turun
arkkihiippak., Vaasan ylärovastik.; Isoonkyröön
kuulunut kappeli^ perustettu 1658, jolloin sai
myös oman kirkon ja kappalaisen;
emäseurakunnan nimi, joka siihen saakka oli ollut
Ylistaro, muutettiin silloin Isoksikyröksi. Y.
määrättiin erotettavaksi omaksi khrakunnaksi keis.
käskykirj. 7 p:ltä lielmik. 1859 (ensimäinen khra
v:sta 1881). Kirkko tiilestä, rak. 1847-51. —
3. ks. Isokyrö 2. — 4. Rautatieasema
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
