- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 10. Työehtosopimus-Öölanti /
1827-1828

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Yökönlehti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1827

Yöleikko—Yövilkka

1828

neet ohuen valkoisen silkkikudoksen sisään,
kiinnitettyinä rehukasvin lehtiin; peräkärjen
varustus on vaihteleva ja tarjoaa usein hyviä
lajitunnusmerkkejä. — Y. ovat liikkeellä
enimmäkseen myöhään illalla tai yöllä. Muutamien
sukujen (Plusia, Anarta) lajit lentelevät
kuitenkin kuumimmassa päivänpaisteessa. Useat y.
vierailevat ahkerasti kukissa, joista imevät mettä,
välittäen samalla kasvien pölyytystä. Y-.n
pyydystämiseen käyttävät hyönteistutkijat n. s.
perhossyöttejä: purjelankaan pujotettuja,
kuivattuja, hunajassa tai olut- ja ruokosokeriliuoksessa
kasteltuja omenanviipaleita, jotka ripustetaan
yöksi puiden tai pensaiden oksiin, ja joihin y.
iltasella kerääntyvät nestettä imemään. Kaikki
lajit eivät kuitenkaan tule syöteille. — Monet y.
ovat pahoja tuhohyönteisiä, joiden toukat
tekevät vahinkoa hävittämällä heinä- ja viljakasveja
[esim. orasperhonen (Agrotis segetum),
peltomaa-yökkö (A. exclamationis), vehnämaayökkö (A.
tri-tici), nurmiperho 1. niittymato (Chareas
grami-nis), valkotähkäyökkö 1. solmumato (Hadena
secalis) ja kahuperhonen (Hadena basilineaj],
perunanvarsia [perunanvarsiyökkö (Hydrcecia
tnicacea)], puita [esim. männyn karehtija
(Pano-lis piniperda)] y. m. Suomessa yhteensä n. 225
lajia. Lajirikkaimpia sukuja: Agrotis, Mamestra,
Hadena, Anarta ja Plusia. U. S-s.

Yöleikko ks. Siipijalkaiset.

Yölepakko ks. Siipijalkaiset.

Yön ja vuoden kuluessa, lainsäädännössä tai
lain mukaan annetussa julkisessa haasteessa
puhevallan valvomista varten asetettu määräaika,
joka ulottuu jpstakin päivästä yli yön ja vuoden
eli siis seuraavaan päivämäärään ensitulevana
vuotena. E. H-s.

Yöpelko (pavor noctumus) vaivaa
hermostuneita, heikkoja ja vilkkaita lapsia ja esiintyy
öisin siten, että lapset unissaan alkavat äkkiä
kirkua ja itkeä. Tällainen kohtaus johtuu
epämiellyttävästä unennäöstä, jonka vaikutus jatkuu
vielä lapsen herättyäkin. Usein on tällaisiin koh-

tauksiin aihe etsittävä edellisinä päivinä
kerrotuista kummitusjutuista ja pelotteluista.
Rauhaton uni voi myös johtua ruumiin fyysillisestä
tilasta kuten edellisen illan liikarasituksesta,
liian täydestä vatsasta, sopimattomasta vuoteesta
j. n. e. Y. K.

Yöperhoset, perhosia, jotka lentelevät yöllä,
varsinkin iltayöllä. Näihin kuuluvat useimmat
yököt (ks. t.) sekä sitäpaitsi monet
kehrääjä-perhoset, kiitäjät, mittarit ja pikkuperhoset.

Yöpetolinnut = pöllöt, ks. t. ja
Petolinnut.

Yösalo ks. Saarenmaa.

Yösiippa ks. Siipijalkaiset.

Yösokeus (liemeralopia) riippuu siitä, että
silmä on kadottanut joko isommassa tai
pienemmässä määrin kykynsä mukautua eri vahvaa
valoa varten. Tällainen häiriö näköaistinelimessä
esiintyy useimmiten yleisten ravitsemishäiriöiden
ohessa, etenkin lapsuusijällä. Otollisin aika y:n
ilmenemiselle on kevät, jolloin kirkkaat ilmat
päivisin rasittavat näköelintä tavallista
enemmän. Y. voi olla niin ankara, että lapset
hämärän tullen eivät löydä leikkipaikalta kotiinsa ja
keinotekoisesti valaistussa huoneessa kulkevat
huonekaluja vastaan. Joskus kehittyy y. niin
pitkälle, että joko toinen tai molemmat silmät
ijäksi pilautuvat ja surkastuvat. Paitsi
puutteellisesta ravinnosta voi y. johtua juoppojen
kroo-nillisesta mahalaukunkatarrista, pitkäaikaisista
maksavioista, syöpätaudin aiheuttamasta
näive-tyksestä ja monesta muusta vaikeasta
yleistaudista. Jos y. johtuu puutteellisesta ravinnosta,
kuten yleensä lapsilla, katoaa se kuin
taikavoimalla niinpian kuin ravintoa, etenkin rasva- ja
munanvalkuaispitoista, annetaan kyllin runsaasti.
Jos taas sen aiheuttajana on joku hivuttava tauti,
on sen hoito vaikea, usein toivoton. Y. K.

Yötyö ks. Työaika ja
Työväensuoje-luslai n säädäntö.
Yövesi ks. Saimaa.
Yövilkka ks. G o o d y e r a.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:53:51 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/10/0944.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free