Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helsinki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
361
Helsinki
362
Kunnallisen raha- ja tilityslaitoksen uudistus,
joka tarkoittaa tämän hallinnonhaaran
järjestämistä uudenaikaisille perusteille, 011 pantu
toimeen 1918. H:n kaupungin omaisuus oli 1919
v:n lopussa seuraava:
Rakennukset ja rakennetut
kiinteistöt ........................Smk. 39,700,350: —
Kaupungin vastaisiin
tarpeisiin varatut tontit,
vuokratontit,
varastopaikat sekä asemakaavan
ulkopuoliset alueet............,, 110,012,972: —
Myytävät tontit ................„ 7,197,000: —
Myytyjen tonttien
erääntymätön lunastushinta .... ,, 7,084,758:20
Vesijohtolaitoksen pääoma-
arvo ....................................„ 6,970,508: —
Kaasulaitoksen pääoma-
arvo ....................................„ 4,659,979:28
Sähkölaitoksen pääoma-arvo ,, 8,968,878: 50
Kalusto ................................„ 4,633,435:97
Arvopaperit .......................„ 9,687,116:77
Yhteensä Smk. 198,914,998:72
H:n kaupungin vakautettu velka nousi 1919
v:n lopussa Smk:aan 142,570,998:— Kaupungin
hoidettavat lahjoitusvarat tekivät samaan aikaan
Smk. 6,516,769:39.
H:n kaupungin tulo- ja menoarvio oäättyy
1920 Smk:aan 158,887,548:96.
Jälkeen v:n 1910 toimeenpannuista tai tekeillä
olevista muutoksista kaupungin
hallintokoneistossa ansaitsee mainitsemista ihdotetun
satama-hallituksen perustaminen, jolle
uskottaisiin nykyisten liikenne- ja satamakonttorin
tehtävät, ja jonka sen lisäksi tulisi huolehtia
satamarakennuksista. — V:sta 1911 lähtien on
rakennuskonttori osastoineen alistettu kaupungin
yleisten töiden hallituksen alaiseksi.
Vesijohto-, kaasu- ja sähkölaitoksen hallinto on
niinikään v:sta 1911 (ensimäinen johtosääntö
v:lta 1912) keskitetty teknillisten
laitosten hallitukseen, jossa esittelijänä
kulloinkin toimii asianomaisen laitoksen johtaja.
Muista uusista hallintoelimistä mainittakoon
lisäksi revisionikonttori,
verotusval-mistelukunta (ensimäinen johtosääntö v:lta
1911), sekä sota- ja sitä seuraavan pula-ajan
osaksi synnyttämät palkkalautakunta ja
huoneenvuokralautakunnat
asunnon-välitystoimistoineen. Elpyvää urheiluharrastusta
edistämään on 1919 asetettu
urheilulautakunta. Sodanaikuisista hallintoelimistä, jotka
kuitenkin olojen vähitellen tasaantuessa osittain
on voitu lakkauttaa, ovat e 1 i n t a r v e I a u t
a-kunta ja kansanravintohallitus
sekä halkotoimikunta, joka
viimeksimainittu on huolehtinut halkojen hankinnasta sekä
kaupungin omiin tarpeisiin että kaupungin
asu-jaimille; kunnallisen halonhankinnan
järjestäminen osakeyhtiön muotoon on ollut
päiväjärjestyksessä.
V. 1913 perustettiin työväenasiain lautakunnan
sijaan sosiaalilautakunta pääasiallisesti
samoin tehtävin kuin edellinen; lautakunta toimii
jaostoissa, joita on: työväenasuntojen
hallintojaosto, yleishyödyllisen rakennustoiminnan
edis-tämislainarahaston hallintojaosto ja tontinvuokra-
jaosto, jonka viimeksimainitun tehtävänä on
yksissä neuvoin rahatoimikamarin kanssa hoitaa
työläisasutusta varten aijottujen vuokratonttien
vuokralle antoa ja hallintoa. Kunnan
työväen t o i m i s t o a on laajennettu uusilla
erikoisosastoilla. — Palolaitoksen ja
poliisilaitoksen järjestely on pääpiirteiltään
jäänyt entiselleen, joskin menot, niinkuin
kaupungin muidenkin hallintohaarain, ovat melko
lailla kohonneet. — Terveyden- ja
sairaanhoidon alalla huomattavin uudistus on
kaupungin sairaalain hallinnon siirtäminen
terveydenhoitolautakunnalta 1916 perustetun
sai-raalavli hallituksen huostaan, joten
edelliselle on jäänyt ainoastaan varsinaisen
terveydenhoidon valvonta. Uusista
terveydenhoidon edistämistä tarkoittavista laitoksista
mainittakoon edelleen terveydenhoitolautakunnan
alaiset liha n tarkastusasema, perustettu
1914 pakollisen lihantarkastuksen tultua
käytäntöön, sekä asunnontarkastustoimisto;
v. 1913 alulle pantu kunnan teurastamon
rakennusyritys on jäänyt keskeneräiseksi sota- ja
kaliiin-ajan takia. S a i r a ai at i laa on lisätty tuntuvasti
rakentamalla uusi kulkutautisairaala (200
sairassijaa) ja mielisairaala Sipoon pitäjän Nickbyn
kylän lähistölle (420 sairassijaa), minkä ohessa
entisen vaivaistalon rakennuksiin sijoitettu
mielisairaala on muutettu yleiseksi, Kivelän sairaala
nimiseksi sairaalaksi etupäässä köyhiä ja
vähävaraisia, kroonillista tautia poteville sairaille
(sairassijoja n. 500). Yhä kasvavaa
sairassijojen tarvetta ei näillä sairaaloilla kuitenkaan ole
voitu tyydyttää, minkä vuoksi uusia sairaaloita,
ensi sijassa keuhkotautisairaalaa, on suunniteltu
rakennettavaksi. — Opetustoimen alalla
ansaitsee mainitsemista kolmen uuden suurehkon
kansakoulutalon rakentaminen. Kaupungin
kansakoulujen oppilasmäärä oli lukuv. 1916-17:
suomenkielisissä 9,399 ja ruotsinkielisissä 3,284 eli
yhteensä 13,223; niistä poikia 6,464 ja tyttöjä
6,759; opettajien luku samana lukuvuonna oli
454. — Uusi vaivaistalo, „kunnalliskoti", ja
siihen liittyvä työlaitos avattiin 1910 ja on siinä
600 tilaa täyshoitoon otettuja työläisiä varten
sekä työlaitoksessa 170 tilaa; kunnalliskodin
alaisena on vielä Oulunkylän lastenkoti. —
Lauta-ja johtokuntien kokoonpanosta,
lukuunottamatta niitä, joista yleisissä
asetuksissa on eri säännökset voimassa, on
kaupunginvaltuusto 1919 vahvistrnut säännökset, jotka
tarkoittavat suhteellisuusperiaatteen toteuttamista
kunnan hallintoelimiin nähden, samaten kuin
voimassaoleva vaalilaki on sen toteuttanut
kun-nallisedustukseen nähden. —
Liikeyrityksistä, joissa H:n kaupunki on osakkaana, on
huomattava H:n raitiotie- ja omnibus-o.-y., jonka
osake-enemmistön kaupunki lunasti 1913 sitä
varten ottamallaan obligatsionilainalla, ja H:n
makasiini-o.-y. (Helsingfors Mogasins Aktiebolag),
joka harjoittaa m. m. warranttiliikettä.
Vastaisia laajennuksia ja erikoistarpeita
varten on kaupunki viime vuosina melko lailla
laajentanut omistamiansa alueita, siten korjaten
aikaisemmin tehtyjä laiminlyöntejä; paitsi
Oulunkylän (Äggelbyn) tilaa Helsingin pitäjässä, ja
kaksi tilaa Bengtsårin kylässä Bromarvin
pitäjässä, jotka ostettiin 1ÖC8, jälkimäiset sinne
perustettavaa kasval u< laitosta varten, sekä Böhlen n. s.
%
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
