Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Judenitš ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
467
Juoksusilta Juurikorven tehtaat o.-y.
468
Kaavinkosken, Rikkaveden, Ohtaansalmen,
juo-järven, Monikko-, Ratta-, Uitto- ja Lehmivirran
sekä Patoonselän, Taivallahden kanavan,
Varis-lammen, Varisjärven ja Varistaipaleen kanavan
kautta Varisveteen, joka on Kuopion ja
Savonlinnan välisessä, Heinäveden kanavien kautta
laivaliikenteelle avatussa väylässä.
Varistaipaleen kanava on 1,150 m:n pituinen, putousta
tulvan aikana 12,« m ia matalan veden aikana
14,5« m, sulkukammioita 4. Varisjärven ja
Varis-lammen välillä on 160 m:n pituinen avokanava,
viimemainitun ja Taivallahden välinen kanava on
730 m:n pituinen, putousta tulvaveden aikana
6,4i m, matalan veden aikana 5,is m,
sulkukammioita 2. Kanavissa pohjan leveys yleensä 15 m,
vetolaiturien kohdalla sivuutuspaikoissa 17,5 m,
veden syvyys matalan veden aikana 2,i m.
Varisjärven ja Varislammen tulvavesi johdetaan
Varis-taipaleen sulkujen ohi rakennettua maanalaista,
260 m:n pituista 90 x 80cm:n
läpimittaistasement-tijohtoa pitkin avo-ojaan, joka laskee
Varislah-teen. Lisäksi on Taivallahden ja Juojärven välisiä
virtoja, Ohtaansalmea ja Kaavinkoskea, jonka
putouskorkeus matalan veden aikana oli 0,4« m ja
tulvan aikana 0,?9 m, perattu ja syvennetty. Koko
väylän pituus 65 km. Kääntösiltoja kolme: yksi
maantietä varten Varistaipaleen sulkujen yläpään,
yksi kylätietä varten Taivallahden kanavan
alemman sulkukammion ja yksi maantietä varten
Kaavinkosken yli. Ensimäisen jänneväli 9,5 m,
kokonaiskustannus Smk. 16,803 : 53, toisen 9,2 ja Smk.
10,393:97 ja kolmannen 11,« ja Smk. 25,684 : 33.
— Työt, joita enimmän aikaa johti insin. E.
W. Skogströin, aloitettiin kesäk. 1911 ja päätettiin
lokakuussa 1915 (lopputarkastus pidettiin 15-18
p. elok. 1916). Kustannuksia kaikkiaan 1,389,794
mk. J:n kanavien kautta kulki 1916 kaikkiaan
968 alusta ja 4 tukkilauttaa; tuloja s. v. 30,648
ja menoja 18,336 mk. J. A. W.
Juoksusilta, sotasiltalaji, jonka leveys on noin
2 m. Jalkaväki kulkee j:aa pitkin kaksittain,
hevoset talutetaan yksittäin. Myös
konekiväärit, kevyet ajoneuvot ja kevyet tykit voidaan
kuljettaa j:aa pitkin veden yli. J:n paalut ja
pukinjalat ovat vähintään 10 cm:n paksuiset.
W. E. T.
Jura-tunneli. V. 1915 valmistui Sveitsissä
rautatie Delemont-Bielin rataosalta Moutierin
(Münsterin) asemalta Lengnaun asemalle
Solo-thurn-Bielin radalle. Radalla on n. 8 km:n
pituinen tunneli Jura-vuorten läpi.
Jurisdictio contentiosa ks. Jurisdictio
voluntaria, Täyd.
Jurisdictio voluntaria on se tuomioistuimen
tai muun julkisen viranomaisen toiminta, johon
vapaaehtoisesti turvaudutaan sen johdosta, että
laki säätää määrätyt muodot noudatettavaksi
erinäisten oikeuksien perustamiseksi tai
voimassa-pitämiseksi taikka riitojen, oikeudellisen
epävarmuuden tai oikeudenloukkausten estämiseksi. J.
v:aan kuuluu tämän mukaisesti lainhuudatus,
kiinnitys, testamentinvalvonta, patentinhaku ja
rekisteröimiset. J. v:n vastakohta on jurisdictio
contentiosa eli se oikeudenhoito, jonka
tarkoituksena on riitojen ratkaiseminen asianosaisten
välillä. S. O. P.
♦Jurva. 6,113 as. (1918), maanviljelysseuran
veistokoulu, köyhäintalo, kunnanlääkäri yhteinen
Teuvan kanssa, haara-apteekki; 5 osuuskauppaa,
osuusmeijeri; säästöpankki; n. puoli kymmentä
höyrysahaa ja myllyä; kotiteollisuutena
valmistetaan huomattavat määrät huonekaluja
myytäväksi. J. A. W.
♦Juuka. 10,376 as. (1918), kansakouluja 8,
köyhäintalo, oma paloapuyhdistys;
osuuskauppa, jolla 3 myymälää, 3 osuusmeijeriä (1917),
2 osuuskassaa, säästöpankki. Teollisuuslaitoksia:
Nunnanlahden vuolukivilouhos, 11 sahaa ja
myllyä; Retulahden, Nunnanlahden ja Vuokon
laiturit; kirkolta Joensuuhun 90 km,
Nurmekseen 53 km, talvisin 38 km. Hist. muistoja:
vanhauskoisten luostarin tähteitä Vuokon
kylässä. — Kirkk.o sisästä korjattu 1916,
alttaritaulu „Kristus ristillä", jäljennös v. Beckerin
taulusta (saatu 1885). J. A. W.
Juupajoki. 1. Kunta, Hämeen 1., Ruoveden
kihlak., Oriveden-Juupajoen nimismiesp.; kirkolle
Korkeakosken asemalta 6 km. Pinta-ala 215,o
km2, manttaalimäärä 17,:>«. 3,637 as. (1919),
joista n. 1 % ruotsinkielisiä, 299 hevosta, 923
nautaa (1916). Kansakouluja 5 (1918), yliopiston
metsätiet, harjoittelulaitos Hyytiälässä,
kunnanlääkäri, Oriveden haara-apteekki, 2
osuuskauppaa, joilla yht. 5 myymälää, osuuskassa,
säästöpankki; teollisuuslaitoksia: Suomen kenkä-ja
nahkatehdas o.-y:n tehtaat Korkeakoskella,
Korkeakosken tervatehdas, Sukkilan sähkölaitos, saha
ja mylly, Korkeakosken ylinen ja alinen mylly,
Sahran saha ja mylly, Sahakosken mylly;
Korkeakosken ja Lylyn asemat. — 2. Seurakunta
Porvoon hiippak., Oriveden rovastik.; perustettu
Juupa nimiseksi Oriveden rukoushuonekunnaks
(sen. päät. 11 p. lokak. 1860), erotettu itsenäiseks
khrakunnaksi (sen. päät. 15 p. marrask. 1904)
saanut ensim. kirkkoherransa 1 p. toukok. 1914
Kirkko puusta, rak. 1838, korj. 1915,
alttaritaulu („Kristus ristillä") Ruoveden kirkosta
ostettu, tekijä tuntematon. J. A. W.
* Juurikaskärpänen (Pegomyia hyoscyami I.
con-jormis), 5-6 mm:n suuruinen, harmahtava
tuhohyönteinen, jalat punaisenruskeat. Toukka
kel-lanvalkoinen, n. 10 mm:n pituinen. Elää sa-,
vikkakasveilla y. m. ja tekee tuhoa juurikkaissa
(Beta) ja pinaatissa, joiden lehdet se turmelee,
nakertaen (aluksi useampia toukkia yhdessä,
myöhemmin tavallisesti kukin erikseen) niiden sisään
n. s. lehtimiinoja. Toukat kehittyvät lehtien
alapinnalle rinnakkain (3-5) lasketuista
pienenpienistä valkoisista munista. Aikansa syötyään
ne laskeutuvat maahan koteloitumaan. Kesän
kuluessa kehittyy 2-3 sukupolvea, joista
ensimäi-nen on tuhoisin. — Laji esiintyy meillä yleisenä
ja joinakuina vuosina erittäin tuhoisana; on
sokerijuurikkaan pahimpia hyönteisvihollisia.
W. M. L.
Juurikorven tehtaat o.-y. omistaa
Kotkan-Kouvolan rataosalla olevan Juurikorven pysäkin
luona 1,500 ha käsittävän Juurikorven tilan, jonka
maille on rakennettu tiili-, kattotiili-,
puunjalostus-, polttoturve- ja turvepehkutehdas sekä saha
ja grafiitinpuhdistuslaitos. Tehtaissa
valmistetaan erilaisia tiiliä, maatalouskoneita,
hihna-pyöriä, työntö- ja makasiinikärryjä, erilaisia
rakennustarpeita, valimografiittia, turvepehkua.
Urakalla yhtiö rakentaa m. m. tehtaiden
savupiippuja, painorehusäilöjä, normaalitaloja. —
Osakepääoma 1919 2 milj. mk., sisaryhtiöillä
O.-y. Hydroturpeella 1 milj. mk. ja O.-y. Joutse-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
