Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suojärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1155
Suomalaiset—Suomen jääkäriliitto
115t>
nöissä määritellään seuran tarkoitus ja
tehtävä jonkin verran suppeammaksi kuin
edellisissä: (1 §) „Seura tahtoo toiminnallaan edistää
suomenkieMsen kansan muinaisten
hengentuotteiden, tapain, olojen ja vaiheiden sekä suomen ja
sen lähinten sukukielten tuntemista ja tutkimista,
suomen kielen viljelyä sivistyskielenä,
suomenkielistä kirjallisuutta ja tämän tutkimista sekä muu
takin sivistystyötä, jossa suomen kieli on
välineenä."
Toimintaohjelma (2 §) on seuraava:
„Tarkoi-tustensa toteuttamiseksi Seura a) kerää, tallettaa
sekä pitää jäsentensä ja tutkijain käytettävissä
kirjastoa, käsikirjoitusarkistoa, kirje-, kuva- y. m.
aineskokoelmia* b) julkaisee tieteellisiä aineksia,
tiedonlähteitä ja tutkimuksia; c) antaa
kannatusta henkilöille, jotka harjoittavat Seuran
toiminta-alaan kuuluvaa keräys-, julkaisu- tai
tutkimustyötä; d) tukee suomenkielisiä kirjailijoita
käytettävissään olevain varain mukaan
apurahoilla ja palkinnoilla; e) pitää ja toimeenpanee
kokouksia, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia; f)
tallettaa, hoitaa ja käyttää Seuran haltuun
uskottuja rahavaroja y. m. omaisuutta; g) harjoittaa
kirjankustannustoimintaa."
Toiminnan taloudellisten edellytysten
parantamiseksi, joka rahan arvon alenemisen sekä työn
ja tarvikkeiden hintain suuren nousun tähden on
käynyt välttämättömäksi, on jäsenyyteen
yhdistetty entistä tuntuvampi seuran tarkoitusten
taloudellinen kannattaminen. „Jäseneksi voidaan
valita ja kutsua hyvämaineinen henkilö Suomesta
tai Suomen ulkopuolelta." Jäseniä on 6 eri
luokkaa: kunniajäseniä, kirjeenvaihtaja jäseniä
(ulkomaisia oppineita ja kirjailijoita), lahjoittaja
jäseniä (jotka ovat seuralle lahjoittaneet vähintään
10,000 mk.), kannattajajäseniä (jotka suorittavat
jäsenmaksunaan kerta kaikkiaan 1,000 mk.),
vuosi jäseniä (jotka suorittavat vuosittain 15 mk.
kahtenakymmenenä vuonna) ja vakinaisia jäseniä
(joko kerrallaan 250 mk. tai vuosittaismaksuina
yht. 300 mk.). — Seuran hallinto on
keskitetty 12-jäsenisen johtokunnan käsiin, johon
kuuluvat esimies, molemmat varaesimiehet, sihteeri,
rahastonhoitaja, kirjastonhoitaja sekä kuusi 3
v:ksi kerrallaan valittua lisäjäsentä. Johtokunta
valmistaa seuran kokouksissa käsiteltäviksi näissä
ratkaistavat asiat ja itse päättää ne asiat, joita
säännöissä tai seuran päätöksellä ei ole pidätetty
seuran ratkaistaviksi. Johtokunta on samalla
toimeenpaneva elin. — Säännöllisiä kokouksia
on seuralla kolme syys- ja 4-5 kevätlukukaudella
(kuukauden l:senä keskiviikkona), vuosikokous
maalisk. 16 p. sekä ylimääräisiä tarpeen
mukaan. — Toimi vuosina 1916-20 on seuran
taloudellinen asema, huolimatta melkoisesti
suurentuneista menoista, pysynyt siksi hyvänä, että
seuralla v:n 1920 lopussa oli omaisuutta (paitsi
taloa, kustannusvarastoa, jonka tiliarvona oli
Smk. 230,000:—kirjastoa ja kokoelmia)
obligat-sioneiua ja osakkeina Smk. 1,017.590:—.
A-rahas-toihin on tullut lisäksi S. Aejmelæuksen lahjoitus
(] ysyvä j ääoma Smk. 600,000:—, suuremmaksi
osaksi vasta 1921 maksettu), B-ryhmään Emil
Vainion sanomalehtimiesrahasto (Smk. 29,519:—)
ja saman kirjallisuusrahasto (31 p. jouluk. 1920
Smk. 74,776:—). Talousolojen yleinen
epävarmuus on kuitenkin tuntuvasti ehkäissyt
julkaisu-y. m. toimintaa. — E. Aspelin-Haapkylän kuol-
tua (1917) on esimiehenä ollut prof. Kaarle
Krohn. E. A. T.
^Suomalaiset. V. 1920 laskettiin s:n
lukumäärä Austraal iassa n. 2,000-2,500
hengeksi (ks. Aust raal ia, Täyd.). —
Uudessa-Seelannissa lienee 1920 ollut n. 150
henkeä. — Sitäpaitsi tavataan s:ia siellä täällä
Etelämeren-saarilla, etupäässä Uudessa-Guineassa
sekä Samoa- ja Fidzi-saarilla.
Suomalaiset kansansävelmät ks. Suomen
säveltaide, IX Os.
Suomalaisten teknikkojen seura on v:sta
1917 „Suomenkielisten teknikkojen seuran" (ks. t.
IX Os.) nimi. Kun tämän seuran jäsenluku
huomattavasti kasvoi, kun sen ensimäinen
tarkoitusperä, teknillisen sanaston valmistaminen, oli
ainakin osittain saavutettu, ja etenkin kun
seuran toiminta-alan maamme tultua itsenäiseksi
katsottiin ulottuvan kaikille suomalaisen
tekniikan ja teollisuuden aloille, muutettiin sen nimi
20 p. jouluk. 1917 ylläolevaksi. Yhdistyslain
mukaiset uudet säännöt ovat 8 p:ltä maalisk.
1920. — 20-vuotisjuhlan johdosta 1916 koottiin
ja perustettiin erikoinen palkintorahasto,
joka 1921 oli n. Smk. 30,000:—. V. 1920
Kansallisosakepankki lahjoitti edellisen v:n
voittovaroistaan Smk. 80,000:— tekniikkaa koskevan
tieteellisen ja käytännöllisen tutkimustyön
edistämiseksi. Jäsenet ovat keskuudessaan muodostaneet
eri ammattiosastoja; 1918 perustettiin
„Sähköteknillinen klubi", 1919 „Suomalaisten kemistien
seura", 1920 „Laivanrakentajain seura" ja 1921
„Rakennusteknillinen klubi". V. 1921 perustui
haaraosasto Vaasaan; silloin seura myös vuokrasi
ja sisusti oman kokous- ja klubihuoneiston
Hankkijan liikepalatsiin Helsinkiin. Jäsenluku
nykyjään n. 800. ks. myös Teknillinen
aikakauslehti, Täyd. I. K-nrn.
Suomen ampujainliitto ks. A m p u m a u
r-heilu Suomessa, Täyd.
Suomen forsiitti-dynamiitti o.-y. (ruots.
Fins k a forcit-dynamit a.b.),
räjähdysainetehdas, konttori Hangossa, tehdas Bromarvin
pitäjässä 7 km Hangon kaupungista; tehtaalla on
oma rautatievaihde. — Yhtiö perustettiin 1892
I ääasiassa belgialaisilla varoilla ja „Compagnie
de la foreite belgien" nimisen yhtiön johdolla,
mutta on nykyään kokonaan itsenäinen ja
kotimaisissa käsissä. Osakepääoma oli alussa Smk.
200,000:—, 1920 Smk. 750.000:—, vararahasto
Smk. 150,196:—. Tehdas valmistaa
räjähdysaineita, etupäässä dynamiittia ja kahtena viime
vuonna myös n. s. kantopommeja. Tehdas
tuottaa normaalioloissa 125 tonnia dynamiittia
vuodessa; kantopommiteollisuus on nopeasti
kehittymässä (tuotanto 1919 n. 236,000 kpl.). Vakinaista
työväkeä 6 henkeä, asuvat tehtaan asunnoissa;
tilapäistä työväkeä n. 40 henkeä, pääasiassa
ympäristön pienviljelijöitä. K. J. V.
Suomen itämainen seura perustettiin 1917;
sen tarkoituksena 011 „edistää Itämaiden, lähinnä
Etu- ja Keski-Aasian, kulttuurin tutkimista".
Julkaisee toistaiseksi vain yleistajuista sarjaa „S.
i:n s:n kansantajuisia julkaisuja". Seuran
puheenjohtaja on prof. K. L. Tallqvist. 11. Il a.
Suomen jääkäriliitto perustettiin entiseen
Kuninkaalliseen Preussin jääkäripataljoonaan N :o
27 suurvaltain sodan aikana 1915-18
kuuluneiden jääkärien keskuuteen 25 p. helmik. 1920
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
