Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suurvaltain sota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1279
Suurvaltain sota
1280
Itse asiassa rauhaukaipuu Venäjällä ei vielä
johtanutkaan mihinkään tulokseen. Päinvastoin
venäläiset vielä kerran, Kerenskijn innostamina,
panivat Brusilovin johdolla toimeen suuren
hyökkäyksen Galitsiassa. Se alkoi 30 p. kesäk. ja
jatkui pari viikkoa huomattavalla menestyksellä
Dnestr-joen molemmilla ja etenkin joen
eteläisellä puolella. Mutta heinäk. 19 p. saksalainen
apuun lähetetty armeia Baierin prinssin
Leopoldin johdolla teki Zloczowin luona
vastahyökkäyksen, jota Venäjän armeia ei kestänyt.
Nopeasti täydellinen epäjärjestys, kurittomuus ja
pakokauhu taas pääsi siinä valtaan. Takaa
ajaessa keskusvallat valloittivat 25 p. heinäk.
Tarnopolin, 26 p. heinäk. Kolomean, elok. 3 p.
Czernowitzin. Parissa viikossa venäläiset
niinmuodoin menettivät ei vain sen minkä olivat
valloittaneet heinäkuun alussa, vaan myöskin
Brusilovin suuren hyökkäyksen tulokset edelliseltä
v:lta, ja vielä enemmän. Seurauksena tappioista
Galitsiassa oli, että Brusilov erotettiin ja
Korni-lov nimitettiin armeian ylipäälliköksi. Mutta
hänenkään ei enää onnistunut puhaltaa uutta
sotakuntoa armeiaan. Syyskuun alussa
saksalaiset panivat toimeen Väinäjoen luona
hyökkäyksen. He menivät joen yli, valloittivat syysk. 3 p.
Riian. Lokakuussa he miehittivät Hiidenmaan ja
Saarenmaan. Menestykset saavutettiin
erinomaisen helposti pienillä voimilla suurilukuista
vihollista vastaan. Ne todistivat, että Venäjän
armeian vastustuskyky auttamattomasti oli mennyt.
Syksyllä 1917 rauhanteko Venäjän kanssa
vihdoin alkoi astua todellisesti päiväjärjestykseen.
Kerenskij, joka jo heinäkuussa oli Lvovin
jälkeen tullut pääministeriksi ja syysk. oli samalla
ruvennut armeian ylipäälliköksi, ei tosin ollut
siihen taipuvainen. Mutta koettaessaan pysyä
vallankumouksen eri virtauksiin nähden
välittävällä kannalla s. o. nojautuessaan etupäässä
sosialisteihin ja n. s. vasemmistoporvareihin sekä
taistellessaan kiivaasti yhtaikaa boläevikkeja ja
„vastavallankumouksellisia" vastaan, hän ennen
pitkää kadotti maaperän altaan. Syysk. hän
kukisti Kornilovin yrityksen temmata valta
omiin ja yhteiskunnan porvarillisten ainesten
käsiin. Mutta marrask. 6 p. bolsevikit Pietarissa
tekivät vallankumouksen, jolloin Kerenskij
kukistui. Valtaan kohosivat nyt bolsevikit (Lenin,
Trotskij y. m.). Heillä ei ollut minkäänlaisia
ennakkoluuloja erikoisrauhan tekoa vastaan.
Myöskin keskusvalloille oli, odotettaviin
sotatoimiin nähden länsirintamalla, erinomaisen
tervetullutta saada aikaan rauha Venäjän kanssa.
Marraskuun lopulla ven. joukot rintamalla itse
alkoivat tehdä „aselepoja" saksalaisten kanssa.
Jouluk. 5 p. tehtiin vihdoin Brest-Litovskissa
aselepo keskusvaltojen ja Venäjän välillä ensin
kymmeneksi päiväksi; sitten sitä jatkettiin.
Myöskin Romaanian rintamalla tehtiin aselepo.
Jouluk. 22 p. Saksan, Itävalta-Unkarin,
Bulgaa-rian ja Turkin sekä toiselta puolen Venäjän (n. s.
Neuvosto-Venäjän) edustajat kokoontuivat Brest
-Litovskin rauhanneuvotteluihin.
Taistelut lännessä 1917. Sillä
välin kuin Venäjän vallankumous ja sen kehitys
suurin piirtein helpotti keskusvaltojen asemaa
idässä, jatkuivat kiivaat taistelut läpi koko
vuoden Ranskassa. Kuten v:n 1916 jälkipuoliskolla
oli Saksan nytkin pysyttävä puolustuskannalla.
Ranskan armeian johdossa tapahtui jouluk. 1916
se muutos, että Joffren sijaan kutsuttiin
Ver-dunin taisteluista kuuluisa kenraali Nivelle, jota
pidettiin hyökkäyssuunnitelman toteuttajana
rohkeampana kuin varovaista Joffrea. Vuoden pari
ensimäistä kuukautta kului länsivaltojen taholla
uusiin laajaperäisiin valmisteluihin hyökkäystä
varten. Taistelut tänä aikana rajoittuivat
pai-kall isiin yhteentörmäyksiin, yhä edelleen
etu-1 päässä Somme-joen ja Verdunin alueilla.
; Vahvistaaksensa saksalaisten puolustusta
odotettua suurhyökkäystä vastaan Hindenburg
rakennutti uudet lujat puolustusasemat Arras’n ja
Soissons’in välille, 20-30 km entisen rintaman
taakse. Maalisk. 16 p. hän aloitti peräytymisen
tälle uudelle puolustuslinjalle, jolle annettiin nimi
,,Siegfried-asema". Saman kuun lopulla siirto oli
tapahtunut, ei ilman taisteluita, mutta kuitenkin
hyvässä järjestyksessä ja
suunnitelmanmukai-sesti. Tästä toimenpiteestä saksalaisten rintama
Ranskassa lyheni, mikä seikka oli omansa
helpottamaan puolustusta. Tyhjennetyllä alueella
saksalaiset perinpohjaisesti hävittivät kaikki tiet.
i Länsivalloilta riistettiin niinmuodoin mahdol-
I
lisuus toteuttaa hyökkäyssuunnitelmansa tällä
rintamanosalla. Hyökkäys tuli sen sijaan uuden
rintaman sivustoilla, Arras’n rintamalla sekä
Aisnen varrella ja Champagnessa Soissons’in ja
Reims’in välisellä alueella.
Arras’n rintamalla englantilaiset aloittivat
suuren hyökkäyksensä 9 p. huhtik. Ensimäisen
voimakkaan iskun johdosta saksalaisten oli
vetäydyttävä taaksepäin. He menettivät vankeja ja
sota-tarvevarastoja. Mutta "kuten ennen samanlaisissa
tapauksissa vastarinta lujittui pian. Uusilla
voimakkailla hyökkäyksillä 23 ja 28 p. huhtik. ja
3 p. toukok. englantilaiset tosin edelleen voittivat
kulloinkin jonkun verran alaa, mutta toukok.
keskipalkoilla taistelut laimenivat. Arras’n
taistelussa englantilaiset ensimäisen kerran käyttivät
huomattavammassa määrässä sittemmin niin
kuu-: luisia „tankkeja". — Aisnen varrella ja Reims’in
molemmilla puolin kenraali Nivelle ranskalaisella
armeialla teki vielä suurisuuntaisemman
hyökkäyksen. Se alkoi 16 p. huhtik. ja uudistui 7, 9
ja 20 p. toukok. Nivelle’kin saavutti
alkumenestyksiä, mutta suurin piirtein saksalaiset
säilyttivät asemansa. Ranskalaisten mieshukka
hyökkäyksissä oli tavattoman suuri. Niistä kenraali
Nivelle tehtiin syypääksi, hän sai erota ja hänen
sijaansa nimitettiin kenraali Pétain, Verdunin
menestyksellinen puolustaja. Onnistumattoman
hyökkäyksensä jälkeen Ranskan armeia tarvitsi
lepoa eikä pitkiin aikoihin ryhtynyt uusiin
hyökkäyksiin.
Edelläkerrottujen tapausten jälkeen kiivain
taistelutoiminta siirtyi rintaman pohjoisimpaan
osaan, Flanderiin. Aloite pysyi kokonaan
englantilaisten käsissä. Kesäk. 7 j>. kenraali Haig
hyökkäyksellä Wytschaeten luona sai
huomatta-i van voiton, jota hän ei kuitenkaan silloin
kehittänyt. Heinäk. 31 p. hän ryhtyi uuteen
taisteluun, jota kesti kymmenen päivää. Bixschoote
tällä kertaa valloitettiin. Uudessa taistelussa
16-25 p. elok. saksalaisten oli pakko luovuttaa
Lan-gemarck ja St Julien. Syysk. 20 p. englantilaiset
uudistivat hyökkäyksensä. Koko lokakuun
taistelut lyhyin väliajoin raivosivat. Marrask. 6 p.
valloitettiin Paschendaele saksalaisilta. Marrask.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
