Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Viro ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1190
Viro
1500
mellastelleet virolaisten luovutettua vallan
venäläisille. Hatsinan suunnalla peräytyivät
valkoiset venäläiset Wrudan luo ja pian Laukaan joen
taa. Mukana seurasi pakolaistulva. Nyt tuli
31 p. elok. Neuvosto-Venäjän taholta
rauhanehdotus, ja 4 p. syysk. vastasi V:n hallitus siihen
myönteisesti.
Lokak. 17 p. kerääntyi rauhanneuvottelukunta
Pihkovaan ja V:n puolelta ottivat siihen osaa
Birk, Seljamaa. Püflmann, Shipai, Kink ja öwel.
Mutta kun liittolaisvallat eivät olleet vielä
mukautuneet rauhana jat ukseen Neuvosto-Venäjän
kanssa, ja kun V:u taholta ehdotettiin yhteisiä
rauhanneuvotteluja toiselta puolen
Neuvosto-Venäjän ja toiselta puolen V:n ja sen
naapuri-valtojen välillä, matkusti V:n
rauhanneuvotte-Iijakunta 19 p. syysk. taas Tallinnaan
neuvotel-lakseen lähemmin hallituksensa kanssa.
Kumminkin oltiin erotessa sitä mieltä, että
neuvot-telut saisivat pian jatkua. Samalla jatkoivat
bolsevikit sotatoimiaan. Syysk. 24 p. he
pommittivat taas ankarasti. Irboskaa. Samalla kuin V:n
hallitus suunnitteli rauhaa, jatkettiin sisäisen
rintaman vahvistamista. Lokak. 4 p.
hyväksyttiin 55 äänellä 21 vastaan työpuolueen ehdottama
ja sosiaalidemokraattien vasemmiston kannattama
maalain 1 pykälä, jonka mukaan suurtilat
joutuivat valtion omaksi.
Lokak. 8 p. uudisti Neuvosto-Venäjä
rauhanehdotuksensa yhteisesti V:lle,’ Latvialle ja
Liettualle. Nähdessään, että V:n tehtyä rauhan
Neuvosto-Venäjän kanssa, ven. luoteisen armeian
olemassaolo kävisi kyseenalaiseksi, uskalsivat
V:n rintamilla taistelleet venäläiset,
otaksuttavasti liittolaisvaltojen neuvosta, tehdä viimeisen
ponnistuksen Pietarin valtaamiseksi toivoen
täten pakottavansa tapahtumain kehkeytymisen
uuteen uomaan. Lokak. 11 p. valloittivat
virolaiset tankkien avulla venäläisten avustamina
Jaaman ja ven. armeia eteni nopeasti valloittaen
tuota pikaa Volosovan, Elisavetinon, Hatsinan
ja Krasnoe selon. Pitkin meren rantaa seurasi
vir. sotaväki laivaston tukemana Krasnaja
Gor-kan edustalle. Samaan aikaan sattui
Bermondt-Avalovin rynnistys Riikaa kohti, ja V:n
ulkoministeri Piip pyysi 25 p. lokak.
Neuvosto-Venäjän ulkoasiainkomissaarilta rauhanneuvottelujen
lykkäystä, kunnes Latvia selviäisi
vaikeuksistaan. Mutta yhtä nopeasti kuin luoteisen ven.
armeian rynnistys Pietaria vastaan oli alkanut,
yhtä pian se pantiin Pietarin edustalla
seisauksiin bolsevikkien ylivoimaisin ponnistuksin.
Hyökyaalto alkoi nyt vyöryä takaisin Narvaan
päin. Peräytymisen kestäessä oli ven. armeia
vaarassa tulla saarretuksi. Vain virolaisten
tehtyä 27 p. lokak. useampia päiviä ankaraa
vastarintaa Krasnaja Gorkan edustalla saatiin
bolsevikkien saartoyritykset raukeamaan.
Peräytyen painui ven. armeia 28 p. lokak. Laukaan
päin ja hakeutui suojaan Narvajoen taakse tuoden
mukanaan määrättömät joukot pakolaisia sekä
pilkkukuumeen, jota vastaan V:n hallitus kohta
sai ryhtyä ankariin varovaisuustoimenpiteisiin.
Pakenevilta venäläisiltä, jotka uhkasivat
aikaansaada sekasortoa vir. sotaväen selkäpuolella,
riisuttiin nyt vihdoin aseet ja huolimatta erään
liittolaisvallan vastalauseista heidät eristettiin
vankileireihin.
Näissä vaikeissa oloissa tapahtui uuden halli-
tuksen muodostaminen. Marrask. 16 p. annettiin
uuden ministeristön muodostaminen J.
Tönis-sonin (ks. t. Täyd.) tehtäväksi. 12
ministeristä tuli 4 kansanpuolueesta: Tönisson
(pääministerinä), Birk, .laakson, Kriisa, edelleen
sosiaalidemokraatit: Hellat, Köstner, Palvadre,
työ-puolueesta: Kukk, Pool, Säkk ja puolueettomat
Hanko ja Treffner. Uuden hallituksen asema
ei ollut kadehdittava. Työpaikoissa alkoivat
lakot kommunistien yllytyksestä ja sotaväessä
jatkettiin salaista rauhanpropagandaa. Rajalla
liikehti sekasortoa tuova ven. sotilaslauma ja
pakolaisjoukot levittivät kurjuutta ja tauteja
koillisissa osissa valtiota. Samalla tuli uuden
hallituksen jatkaa rauhanneuvotteluja, jotka oli
ollut aikomus aloittaa uudelleen Tartossa 10 >».
marrask. bolsevikkien rynnistäessä täydellä
voimalla Narvan rintamalla. Marrask. 11 p. oli
kumminkin Neuvosto-Venäjän sotaväen hyökkäys
Narvan takaisella järviseudulla saatu
seisautetuksi ja torjutuksi. Nyt alkoi ankara
asemasota, jota kesti koko rauhan neuvotteluajan.
Marrask. 14 p. neuvoteltiin Itämeren valtioiden
kesken yhteisistä toimenpiteistä rauhanneuvotte
lujen suhteen. Marrask. 26 p. jatkoivat
bolsevikit hyökkäystään Jaaman suunnalla, mutta
seuraavana päivänä heidän hyökkäyksensä
joutui seisauksiin. Koko pohjoisrintama joutui
tästäpitäen yksinomaan V:n sotavoimien
ylläpidettäväksi. Jouluk. 2 p. alkoivat
rauhanneuvottelut uudelleen Tartossa. V:n tasavallan
puolesta ottivat niihin osaa Poska, Piip, PUiimann.
Seljamaa, Soots, myöhemmin Paabo ja
Fell-mann, Neuvosto-Venäjän puolesta Krasin ja
Joffe sekä Gukovskij. Painostaaksensa
neuvotteluita keräsivät bolsevikit Narvan rintamalle
musertavan ylivoiman sotaväkeä, 6
divisioonaa, n. 56 pataljoonaa, lähes 36,000 pistintä.
700 konekivääriä, 50 tykkiä, 10 panssariautoa ja
5 panssarijunaa. Nyt alkoi raivoisa rynnistys,
jonka V:n sotaväki lannistumatta kesti. Jouluk.
7 p. pääsivät bolsevikit tunkeutumaan joen
ylitse Sassekiilan kohdalta, mutta heidät
työnnettiin kohta taas joen taakse. Joulun tienoissa
saavuttivat taistelut Narvan edustalla huippunsa
tuimuudessa, tuottaen venäläisille suuria
tappioita (n. 15,000 miestä) heidän minkäänlaista
nähtävää tulosta saavuttamatta. Tämä vaikutti
venäläisiin niin, että 31 p. jouluk.
allekirjoitettiin aselepo, joka 2 p. helmik. 1920
vahvistettiin kestäväksi tahi, kuten lausuttiin,
..ikuiseksi" rauhaksi. Rauhankirjassa
Neuvosto-Venäjä tunnusti V:n tasavallan
riippumattomuuden, suvereenisuuden. V:n tasavallan rajat
määrättiin kulkemaan 10 virstaa idempänä
Narvaa pitkin-Peipsen- ja Pihkovanjärveä Poddubjen
ja Shorehtitsin kylän kautta Kudepin kartanoon.
Täten joutui V:n valtion alueeseen myös
setu-kaisten asuma osa Pihkovan kuvernementtia.
Edelleen sitoutui Venäjä maksamaan 15 milj.
kultaruplaa, palauttamaan Tarton yliopiston
arkiston y. m. omaisuuden ja luovuttamaan V:n
tasavallalle käyttöoikeuden 1 milj. desjatinaan
metsää sekä rakennettavaan Moskovan-Tallinnan
rautatiehen. Sen lisäksi myönnettiin Venäjällä
asuville lukuisille vir. siirtolaisille vuoden
kuluessa oikeus hakeutua V:n tasavallan
kansalaisiksi ja kuljettaa V:oon irtain omaisuutensa.
Kuten rauhanehdot olivat rauhan seurauksetkin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
